Blogi: Heikki Porkka, to 24.11.2022 18:59

Röyhkä, Porkka, Kurikka ja kumppanit sosialistista totalitarismia vastustamassa

 

Seuraavassa kerrottujen asioiden ja tapahtumien taustanäyttämönä on suomettunut Suomi, jossa ”neuvostovastaisuus” oli yhteiskunnallisista synneistä suurin.

Neuvostovastaiseksi saatettiin leimata kuka hyvänsä, joka ihmetteli, kritisoi aiheellisesti tai lausui ääneen jotain sellaista, jonka perusteella saattoi syntyä mielikuva, jonka mukaan Neuvostoliitto ei olekaan niin ihana ihmemaa ja työläisten tasa-arvoinen paratiisi kuin Ylen vuosina 1978 – 85 lähetetty Näin naapurissa –radio-ohjelma antoi ymmärtää.

Alla kerrotut asiat palasivat mieleen Ukrainan sodan ja siitä virinneen keskustelun myötä.

Kursiivilla kirjoitettu lainaus on Olli Turtiaisen tekemästä ja Turun yliopistossa vuonna 2012 julkaistusta Pro gradu –tutkielmasta, jonka otsikkona on ”TÄÄLTÄ TULLAAN VENÄJÄ!”, alaotsikkona ”Rock Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteissa”.

Pro gradusta löytyvä sanomalehti Kalevan artikkeliin pohjaava lainaus alkaa tästä:

”Oulussa ystävyysfestivaalin rock‐klubilla oli pieni poliittisluonteinen välikohtaus. Apelsinin lisäksi tapahtumassa esiintyivät suomalaiset Ramblers, Pelle Miljoona & Avoimet Ovet ja Kauko Röyhkä & Narttu. Konsertin aloittanut Apelsin ei saanut mairittelevia arvioita Kaleva‐lehdeltä:

”Bändillä on kyllä soittotaitoa, mutta ohjelmistoa vaivaa linjattomuus. Heistä tulisi varmaan oiva ravintolaorkesteri.”

Illan päähuomion sai sen sijaan Ramblers:

”Ramblers aloitti settinsä normaaliin tapaansa, mutta muutaman biisin jälkeen laulusolisti Kyösti Kurikka yllätti. Kurikka on nimittäin tunnettu vannoutuneena englanninkielen käyttäjänä omissa teksteissään, mutta nyt hän esittikin yllättäin kritiikkiä ihmisen vapaudesta Itä‐Blokin maissa suomen kielellä eräässä kappaleessa. Yleisö reagoi välittömästi. Sieltä täältä kuului buuauksia ja ruokotonta kielenkäyttöä. Jälkeenpäin Kurikan tempusta on puhuttu paljonkin. Onhan tietysti epähienoa sanoa tylysti vasten vierailulle tulleen toverin naamaa, mutta toisaalta kirkkomainen tunnelma hävisi paikalta ja tilalla tuli raikasta mielipiteiden vaihtoa ja sehän ei ole pahasta, vai onko?

Pelle Miljoona Avoimine Ovineen rauhoitti yleisön mielen ja suurin osa yleisöstä oli innokkaasti mukana meiningissä, kun epäkohta Kurikka oli poistunut lavalta. Pelle esitti tutut kappaleet puhtaasti ja kauniisti, mutta mitään uutta ei kuultu. Pienen jammailun jälkeen lavalle siirtyi Kauko Röyhkä Narttuineen. Välipuheessaan Kauko jatkoi Kurikan aloittamaa epäsovinnaisuutta vaatimalla solidaarisuutta myös NL:n mielipidevangeille.”

Sanomalehti Kalevan 12.8.1981 julkaistun artikkelin otsikkona oli ”Epäsovinnaisia kohtauksia festivaaleilla”.

Palaan vuoden 1981 ystävyysfestivaalin aikaisiin, yllä mainittua klubi-iltaa edeltäviin tapahtumiin myöhemmin tässä tekstissä, mutta ensin muutama rivi ajankuvaa suomettuneisuuden ajasta musiikin näkökulmasta.

Kuten aikakauteen kuului, tietyistä asioista oli syytä vaieta, mikäli ei halunnut saada median ja politiikan hyeenalaumaa niskaansa.

1970- ja -80 –luvuilla elettiin aikaa, jolloin erityisesti äärivasemmistolaiset, keskustalaiset ja Suomi-Neuvostoliitto –seuran poliittiset agitaattorit yrittivät vaikuttaa muun muassa Sleepy Sleepers –yhtyeen keikkamyyntiin negatiivisella tavalla.

Ja kuten olettaa saattoi, sleepparit saivat laitavasemmistolaisten ja kepulaisten hallitseman Suomi-Neuvostoliitto -seuran toteuttamien kampitusyritysten seurauksena vain lisää suosiota.

Pohjois-Suomen osalta olin mukana edistämässä yhtyeen menestystä osallistumalla keikkojen myyntiin ja järjestämiseen veljeni Antti Porkan ohjelmatoimiston leivissä sekä oululaisen musiikkiyhdistys RYMYn puheenjohtajana.

RYMYn ensimmäisessä kuuden hengen hallituksessa istuneista muutamista nuorista miehistä kuoriutui vuosien saatossa alansa merkittäviä tekijöitä. Kari ”Cisse” Niemisen suunnittelemilla ja valmistamilla kitaroilla soittavat esimerkiksi Ron Wood, Keith Richards, Pete Townsend, Roger Daltrey, Paul McCartney ja Billy Gibbons sekä lukuisat muut koti- ja ulkomaiset muusikot. Niemisen ohella kulttuurielämän piiriin rymyläisistä kulkeutui elokuvien tuottajana ja kuvaajana vaikuttava Jouko Seppälä.

Edellä mainittujen ja itseni lisäksi hallituksessa olivat veljeni Antti ja Ramblers-yhtyeen Kyösti Kurikka sekä Markku Hämeenaho. Myöhemmässä vaiheessa yhdistyksen hallitukseen nousivat muualle siirtyneiden tilalle kotipaikkakunnallaan Oulussa tunnetut persoonat Tapio Mylly ja Seppo Vesala.

Sleepy Sleepersin vastustus erityisesti vasemmistolaisten ja keskustalaisten piirissä nousi huippuunsa sen jälkeen, kun yhtye julkaisi vuonna 1977 singlen ”Kaapataan lentokone Moskovaan”. Kappale löytyy LP-levyltä Takaisin Karjalaan (alkuperäiseltä nimeltään Karjala takaisin).

Neuvostoliiton edessä nöyristelleiden poliittisten piirien suututtua neuvostovastaiseksi leimatusta kappaleesta, Raha-automaattiyhdistys (RAY, nykyisin osa Veikkaus Oy:tä) poisti sen (Kaapataan lentokone Moskovaan) jukeboxien musiikkivalikoimasta ja Yleisradio asetti Sleepy Sleepersin KAIKKI KAPPALEET boikottiin lopettaen niiden soittamisen ohjelmissaan.

Yleisradiolla on varsin kyseenalainen maine sensuroijana, kuten muistetaan tuoreemmasta tapauksesta liittyen Mamba-yhtyeen kappaleiden boikotointiin Tero Vaaran ilmaistua Yleisradion toimituksen mielestä vääränlaisia mielipiteitä maahanmuuttoon ja kommunismiin liittyen.

Olli Turtiaisen gradussa mainittuihin tapahtumiin oululaisella rock-klubilla (Rattori-lupi) tunnustan olleeni osasyyllinen veljeni Antin ja Ramppa Juntusen ohella. Tässä kohdin on syytä mainita, että Ramblers ja Kauko Röyhkä Narttu-yhtyeensä kera olivat veljeni ohjelmatoimiston artisteja.

Valistimme muusikkoja kukin tahollamme Neuvosto-Viron todellisesta tilanteesta, jossa toisinajattelijat, joiden joukossa oli runsaasti kulttuuriväkeä, olivat jatkuvan valvonnan ja usein myös sorron kohteina. Neuvostoliiton rajojen ulkopuolelle heillä ei ollut yleensä mitään asiaa, jonka lisäksi kroonisena uhkana oli kuulusteluihin, vankilaan tai sisäiseen karkotukseen joutuminen.

Ystävyysfestivaalin ajankohtana vuonna 1981 olin kesätyöntekijänä Oulun nuorisotoimistossa, jonka johtaja Mikko Lund määräsi minut festivaalin pohjoisen vastuutyöntekijän Ramppa Juntusen avuksi.

Juntunen tunnetaan Pelle Miljoonan ystävänä, Postimies Partana, jolla nimellä Pelle Miljoona on julkaissut vuonna 2018 lämminhenkisen kappaleen posteljoonin ammatista eläköityneestä Juntusesta, jonka lähipiiri tuntee myös nimellä Pioneeri Pallonen.

Toisin kuin sanomalehti Kalevan artikkelissa annetaan ymmärtää, Apelsin-yhtyeen soittajat eivät olleet lainkaan harmissaan neuvostojärjestelmään kohdistuneesta kritiikistä, vaan pikemminkin tyytyväisiä siitä [neuvostojärjestelmän saamasta kritiikistä].

Liikuin Apelsin-yhtyeen soittajien kanssa yöaikaa lukuun ottamatta lähes koko sen ajan, jonka he viettivät Oulussa. Toimin heidän kuljettajanaan ja oppaanaan ja olin mukana käynnistämässä muutamia episodeja, joista ei festivaalien virallisessa uutisoinnissa mainittu koskaan halaistua sanaa.

Apelsin ei esiintynyt festivaaleilla kokoonpanossa, jossa sen piti alun perin esiintyä Suomessa, sillä Ivo Linnaa ei vastoin suomalaisjärjestäjien toiveita päästetty Suomeen, koska neuvostoviranomaiset katsoivat hänen olevan mielipiteidensä vuoksi liian vaarallinen (kansallismielinen, virolaismielinen) henkilö, jotta hänet olisi päästetty vieraaksi pohjoiseen naapuriin.

Ivo Linna oli myöhemmin Laulavan vallankumouksen merkkihenkilö muutamien muiden virolaismuusikkojen (esimerkiksi Tõnis Mägi  ja Alo Mattiisen ) kanssa.

Laulava vallankumous oli viimeinen etappi Viron tuhansien metsäveljien vuonna 1944 aloittamasta vastarinnasta alkaneella pitkällä matkalla kohti maan uudelleen itsenäistymistä.

Viron uudelleen itsenäistymisen yhteydessä on syytä mainita Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan, jonka politiikalla oli valtaisa merkitys Neuvostoliiton romahdukseen ja Baltian maiden uudelleen itsenäistymiseen johtaneessa kehityksessä.

Luonnollisesti Suomen poliittisessa keskustassa ja vasemmistossa sekä punaisten ja keskustan miehittämässä Yleisradiossa vihattiin ja solvattiin Reagania aina kun se vain oli mahdollista.

Ivo Linnaa ei Suomeen saatu, mutta Apelsin-yhtyeen vierailu ei siitä huolimatta sujunut perinteisen suomettuneisuuden hengessä, kuten siihen aikaan oli tapana. Perinteisestä ystävyys ja yhteistyö -jargonista ja suunnitellusta ohjelmasta poikkeavia asioita tapahtui jo ennen klubi-iltaa, josta sanomalehti Kaleva kirjoitti.

Erään lyhyen siirtymävaiheen aikana, jolloin kyydissäni oli koko Apelsin-yhtye ja heitä valvova politrukki, pysäytin auton ruuhka-aikana Oulun keskustassa kulkevalle Isokadulle, ei parkkipaikalle kadun varteen, vaan tarkoituksella keskelle katua. Kehotin pienbussin takana istuvan yhtyeen jäseniä poistumaan autosta ja kävelemään Saaristonkadulla oleviin Record City- ja Flanagan –liikkeisiin. Olin hetkeä aiemmin näyttänyt soittajille missä myymälät sijaitsivat.

Politrukki istui etupenkillä vieressäni eikä voinut tehdä mitään, kun avasin kuskin paikalta nappia painamalla sivuoven, josta soittajat poistuivat. Vein politrukin hotelliin (Oulun Kauppahotelli) ja kerroin tulevani noutamaan koko porukan tuntia ennen seuraavan esiintymisen alkua.

Soittajat saivat liikkeistä rokkipaitoja, äänilevyjä, rintanappeja ja muuta sälää, josta muusikot tykkäävät, mutta jollaisia ei neuvostojen maassa liiemmin ollut ainakaan virallisilla markkinoilla. Liikkeet olivat tuolloin veljeni Antin omistuksessa / hoidossa, joten tiesin, että sympatiaa sosialistien sortamia virolaisia kohtaan löytyy.

Apelsin-yhtyeen Suomen matka sujui luovasta toiminnastani huolimatta hyvin, ongelmia ei tullut missään vaiheessa, sillä politrukki ei kertonut episodista mitään pelätessään oman asemansa puolesta.

Selvää on, että tekoni tuli täytenä yllätyksenä hänelle, sillä Suomi tunnettiin valtiona, jossa neuvostojen maan tapaa paimentaa kansalaisiaan kunnioitettiin syvästi sen sijaan, että sitä olisi uhmattu.

Miksi kirjoitin juuri nyt noin neljänkymmenen vuoden takaisista asioista? Siksi, koska 80-luvulla ja sen jälkeen syntyneet suomalaiset eivät ehkä ymmärrä, että elämme tällä hetkellä Suomessa vastaavanlaista kaksinaismoralismin aikaa kuin neuvostoaikana elettiin.

Tämän päivän Suomessa on täydellisen käänteinen ilmapiiri suhteessa itänaapuriin. Ryssittely on sallittua ja jopa suositeltavaa toisin kuin vuoden 1981 ystävyysfestivaalin aikana, jolloin kaikenlainen neuvostovastaisuus oli yhteiskunnallisista synneistä suurin.

Vuonna 1981 oli turha odottaa ymmärrystä teoille, joilla protestoitiin Neuvostoliiton tapaa kytätä kansalaisiaan ja rajoittaa heidän vapauttaan. Tänä päivänä suomalainen sen sijaan kerää hyvyyspisteitä Venäjään liittyvällä kritiikillä, on se kuinka rajua tai lievää tahansa.

Kumpanakin aikakautena itänaapuriin kohdistuva kritiikki on ollut oikeutettua, mutta vain tänä päivänä se on hyväksyttyä myös valtionjohdon taholta.

Ajat muuttuvat, mutta poliittisen eliitin opportunistinen käytös säilyy osapuilleen vakiona vuosikymmenestä toiseen. Turvalliseksi koetun ”isoveljen” kaipuu on pohjaton, Moskova on nyt vaihtunut Brysseliksi, jonka suosikiksi pääsyn eteen ollaan valmiita kurjistamaan oman kansan elämää sekä kaventamaan kansalaisten sananvapautta – ettei vaan kukaan loukkaannu.

Vanha malli ja vanhat tavat ovat säilyneet poliittisen johdon työkalupakissa, vaikka kansalaiset luulivat itsenäisemmän päätöksenteon koittavan, kun Neuvostoliitto romahti ja YYA-side itänaapuriin katkaistiin.

Siinä missä aiemmin pyrittiin miellyttämään Moskovan kommunistieliittiä, tänä päivänä kilvoitellaan siitä, ketkä pääsevät nauttimaan EU-ajan tarjoamista kultaisista oksista.

Itsenäisesti ja epäitsekkäästi ajattelevat ja toimivat poliitikot ovat edelleen paitsiossa politiikan ylimpien päättäjien paikkoja jaettaessa. Aika ajoin herää epäilys, jonka mukaan kansalaisten enemmistö ei edes halua, että Suomen poliittisessa johdossa istuu päättäjiä, joille oma kansa on ykkönen.

Heikki Porkka to 24.11. 18:59

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Epäluottamuksen tunne sisäministeriä, Yleä ja Poliisihallitusta kohtaan on terve ilmiö

su 27.11. 11:17

Röyhkä, Porkka, Kurikka ja kumppanit sosialistista totalitarismia vastustamassa

to 24.11. 18:59

Miksi maahanmuutosta kirjoittaminen on vähentynyt ja miksi Yle on Suomen vaarallisin media

ke 23.11. 10:56

Kokoomus pettää AINA, jos pelkona on EU-komission tahdon kyseenalaistaminen

to 10.11. 09:46

Venäjämieliset uussuomettuneisuuden pauloissa

la 05.11. 11:08

Etnojengit ovat Suomessa, vastuu on päätöksiä tehneillä poliitikoilla

ti 01.11. 11:07

Orpo, Sarvamaa ja unkarilainen tuoremehu

ke 26.10. 11:36

Arvojen pohjasta aitoihin arvoihin - vallankumous käynnissä

ti 27.09. 12:24

Äärioikeistolainen, laitaoikeistolainen

ma 26.09. 16:53

Virossa oikeus kumosi jo kolmannen kerran koronarokotteista kieltäytyneiden irtisanomispäätöksiä

su 25.09. 17:24

blogit

Vieraskynä

Alistamisemme menetelmät

ma 08.08.2022 23:48

Juha Ahvio

Yhteiskunnan perustus on perhe

pe 25.11.2022 19:47

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Miksi Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon?

pe 20.05.2022 17:31

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Globalismi oli kaunis ajatus

ti 15.11.2022 19:33

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon virkamiehet kieltävät jengiytymisilmiön

su 27.11.2022 03:41

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Sota-Lintilän horinat - Taivaan lahja Putinille?

su 11.09.2022 13:29

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hups, Maailman Talousfoorumin (WEF) dystooppinen Suuri Resetti taisi juuri sortua omaan näppäryyteensä?

su 20.11.2022 14:41

Heikki Porkka

Epäluottamuksen tunne sisäministeriä, Yleä ja Poliisihallitusta kohtaan on terve ilmiö

su 27.11.2022 11:17

Tapio Puolimatka

Translain uudistus luo juridisen fiktion ehdoilla elävän yhteiskunnan

ti 25.10.2022 07:00

Olli Pusa

Suomi ja korruptio

to 24.11.2022 23:32

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01.2022 23:48

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44