Seuraava teksti voi tuntua julmalta ja ikävältä, mutta realistinen ajattelu on usein sellaista, että ensin se havahduttaa ja säikäyttää, mutta hetkellisen syvemmän pohdinnan kautta saattaa tapahtua oivallus.

Kirjoitan mahdollisimman lyhyesti, joten en käsittele nyansseja vaan suuria linjoja.

Kestävää kehitystä ajatellen merkittävintä on väestöräjähdyksen estäminen ja maapallon, erityisesti Afrikan ja useiden Aasian maiden, väestönkasvun hillitseminen ja kääntäminen laskusuuntaan.

Ihmisten massasiirtely maanosasta toiseen ei ole koskaan kestävää kehitystä. Luonnollinen muutto eli
a) VARMAN työn tai
b) aidon ihmissuhteen syntymisen sekä
c) itse kustannetun opiskelun seurauksena tapahtuva muutto on hyväksyttävää ja saattaa olla kestävää.

Nykyinen pehmoajattelu johtaa vain länsimaisen kulttuurin ja sivistyksen hitaaseen, mutta varmaan tuhoon.

Viimeisten vuosikymmenten aikana noudatetulla politiikalla ehkäistään tehokkaasti myös kehitysmaiden mahdollisuutta päästä tilaan, jossa ne kykenevät vastaamaan itse oman maansa kansalaisten hyvinvoinnista.
Jos paras ja fyysisesti tervein aines pyrkii länteen, ei kehitysmailla ole mitään mahdollisuutta kehittyä positiiviseen suuntaan.

Pakolaisleirien luominen Euroopan ulkopuolelle on periaatteessa hyvä vaihtoehto, mutta ei siten, että niiden tarkoitus on toimia välisatamina matkalla kohti Eurooppaa.

Leirien idean pitäisi olla turva-, väli- ja koulutuspysäkkinä toimiminen. Leireissä asuvia ihmisiä valmistetaan paluuseen takaisin omiin kotimaihinsa.
Koulutuksen voimalla mahdollistetaan sekä henkilön oma että hänen kotimaansa taloudellinen ja sivistyksellinen kasvu.

Leirien valmiustason täytyy tietysti olla niin korkea, että se mahdollistaa henkilöiden kohtuullisen pitkän oleskelun siellä.

On ehkä väärin käyttää tässä kohdin sanaa leiri, sillä tosiasiassa kyse on pienoiskaupungeista, joista löytyvät kaikki välttämättömät palvelut.

Eurooppaan suuntautunut massamuutto on todistanut jo liian monta kertaa, että toisistaan rajusti poikkeavien kulttuurien laaja kohtaaminen ei ole kaunista katsottavaa.

Ikävä kyllä, hallituksen suunnasta kumpuavat suunnitelmat eivät tue kestävää kehitystä millään tavoin.

Ministeri Mykkäsen ja pääministeri Sipilän puheet pakolaiskiintiön nostosta ovat perin kummallisia, koska ongelmia on aivan riittävästi jo tähän mennessä tulleiden pakolaisten ja laittomien kanssa.
Suomalaisten enemmistö ei pidä siitä, että heidät pakotetaan vastaanottamaan henkilöitä, jotka eivät kunnioita länsimaisia tapoja ja suomalaista kulttuuria.

Jos pakolaisia täytyy välttämättä ottaa, olisi keskityttävä henkilöihin ja perheisiin, joiden kulttuuritausta mahdollistaa hyvän integraation (sopeutumisen) ja parhaassa tapauksessa assimilaation (sulautumisen).

Suomen nykyinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka eivät ole millään muotoa kestävällä tasolla eivätkä ne sellaiseksi muutu Sipilän ja Mykkäsen haaveiden mahdollisesti toteutuessa.

Miksi eurooppalaiset ovat sietäneet tähän asti poliittisten päättäjiensä toimia, siihen on vaikea löytää yksiselitteistä vastausta.
Esittelen kolme mieleen tullutta vaihtoehtoa.

1. Oletan, että eräs osasyy on länsimainen sivistys. Se on tuottanut ihmisiä, jotka kuvittelevat kaikkien kulttuurien edustavan samantyyppistä inhimillistä ajatus- ja toimintatapaa, jota lännessä on totuttu pitämään hyvänä.
Monien on vaikea hyväksyä, että toisissa kulttuureissa noudatetaan länsimaisittain ajatellen julmia tapoja, jotka kyseisistä maista saapuvat ihmiset tuovat valitettavan usein mukanaan.

2. Valtamedian ja poliitikkojen harjoittamalla manipulaatiolla, jossa jätetään tietoisesti kertomatta ikäviä asioita ja pyritään korostamaan mahdollisia positiivisia elementtejä, on oma merkityksensä ihmisten ajatteluun, mutta se ei voi selittää kaikkea.
Ei voi, koska länsimainen ihminen osaa pääsääntöisesti kirjoittaa, lukea ja käyttää tietokonetta, jonka avulla saa oikeaa tietoa maailman menosta.

3. Kolmantena merkittävänä länsimaisten ihmisten ajatteluun vaikuttavana asiana pidän koulutusta, joka alkaa jo peruskoulusta tai jopa lastentarhasta (päiväkodista).
Jos ja kun ihmistä manipuloidaan tietynlaiseen ajatteluun pienestä pitäen, ei se voi olla vaikuttamatta ajattelun kehitykseen. Suuri vastuu lankeaa tässä(kin) kohdin poliitikoille sekä Opetushallitukselle.

Yli kymmenen vuotta on tullut tähän mennessä kirjoitettua maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvien aiheiden osalta. Kehitys Suomessa on kulkenut samaan aikaan vain huonompaan suuntaan.

Herääkö suomalaisten enemmistö missään vaiheessa vai edetäänkö nykyisellä tiellä Ruotsin mallin mukaisesti? Henkilökohtaisesti en pidä heräämistä kovin todennäköisenä, koska suomalaisten enemmistö haluaa edelleen leikkiä kivaa ja hyvää ihmistä sen sijaan, että käyttäisi välillä järkeä tunteilun sijaan.

Negatiivisluonteisesta pohdinnasta huolimatta - oikein hyvää ja rauhanomaista juhannusaattoa kaikille blogin seuraajille!