Ylen Ranskan kirjeenvaihtaja Annastiina Heikkilä 20.2.2019: 

”Viime viikonloppuna juutalainen akateemikko Alain Finkielkraut joutui antisemitististen solvausten kohteeksi keskellä keltaliivien mielenosoituskulkuetta.”

Heikkilä ei kerro artikkelissaan huutojen sisältöä, mutta ne selviävät Jerusalem Post –lehden artikkelista ja lehden sivulla olevalta videolta. 

Mielenosoittajat kutsuivat Finkielkrautia ”likaiseksi juutalaiseksi” ja ”likaiseksi sionistiksi”. He uhkailivat häntä huutamalla ”tulet kuolemaan” ja ”joudut helvettiin”.

Videolta on selkeästi nähtävissä henkilö, joka sättii voimakkaimmin Finkielkrautia. Ylen kirjeenvaihtaja ei kerro minkä suunnan edustajasta on kyse, mutta sen sijaan ranskalainen Le Parisien –julkaisu kertoi 17.2.2019 julkaistussa artikkelissa, että kyseinen henkilö on turvallisuusviranomaisten tuntema islamisti, salafisti.

Le Parisienin uutisesta raportoi 19.2.2019 tanskalainen Document. 

Sen sijaan, että Heikkilä ohjaisi lukijoiden ajatukset oikeaan suuntaan, hän kääntää huomion poliittisen vasemmiston ja oikeiston ääriryhmien pariin:

”– On pelottavaa huomata, kuinka ääriryhmät pyrkivät hyödyntämään kansalaisten pettymystä. Ääriajattelijat oikealta ja vasemmalta soluttautuvat mukaan protesteihin ja kylvävät väkivaltaa, sanoi pariisilainen Jean Foucrier.”

Heikkilän artikkelissa ei viitata lainkaan islamiin, jonka edustajat ovat nykyisin merkittävin uhka Ranskan juutalaisväestölle. Heikkilä ei myöskään kerro, että solvausten kohteeksi joutunut Finkielkraut on kritisoinut jo vuosien ajan monikultturismia ja islamia.

Maaliskuussa 2016 julkaistussa New York Timesin artikkelissa todetaan, että Finkielkrautin mukaan merkittävä osa islamia on vahvasti ristiriidassa ranskalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa. Lisäksi hän on todennut muslimien maahanmuuton muodostavan uhan ranskalaiselle yhteiskunnalla.

Finkielkrautin mielestä Ranskan koulujen taso heikkenee vääränlaisen monikulttuurisen ulottuvuuden johdosta. Hän sanoo Ranskan kulttuuriperinnön olevan vaarassa ja antisemitismin olevan jälleen nousussa - tällä kertaa islamin voimalla.

New York Timesin mukaan Finkielkrautin viimeisin merkittävä kirja ”The Unhappy Identity” oli bestseller Ranskassa. Kirjassaan Finkielkraut käsittelee muun muassa Ranskan koulujen rappiota, monikulttuurisuuden haitallisuutta, naisten sortoa islamissa ja Ranskan vieraantumista omasta [kulttuuri]perinnöstään.

Yleisradion pimittävä asennoituminen muslimien aiheuttamiin kroonistuviin ja paheneviin ongelmiin viittaa vahvasti islamisaatioon.

Kuten Euroopan tapahtumia seuraavat ovat jo vuosia sitten oivaltaneet, islamisaatio ei tapahdu sormia napsauttamalla vaan hitaasti, mutta varmasti ujuttautumalla valtion koneistoon, mediaan sekä puolueisiin ja sitä kautta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kantaväestön ja länsimaisen yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna haitallinen kehitys on edennyt katastrofaalisen pitkälle ainakin Belgiassa, Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa, mikä selviää esimerkiksi tiettyjen rikostyyppien, kuten ulkomaalaisten tekemien seksuaalirikosten ja no go –alueiden määrän kasvusta.

Yle peittelee toistuvasti islamin mukanaan tuomia ongelmia, eskaloituvat ne Suomessa tai muualla Euroopassa. Miksi Yle polvistuu islamin edessä? Onko kyseessä ideologinen valinta, pelkuruus vai perinteinen poliittinen korrektius, jonka mukaisesti Yle jäljittelee Ruotsin valtamedian linjaa?

Loppuun sopii hyvin muistutus siitä, mitä Yle-uutisten johtaja Riikka Räisänen (ent. Venäläinen) lausui kesällä 2017 Porissa Yle-uutisille:

”Kyllä ne on ne perinteiset vahvuudet eli (1) faktan tarkistus, (2) luotettavuus, (3) oikea tieto, (4) pyritään antamaan tasapainoinen kuva, (5) ei valikoida faktoja, (6) ei luoda mielikuvia, vaan (7) pyritään antamaan mahdollisimman niin kun, paras mahdollinen saatavissa oleva käsitys todellisuudesta, niin se on se perinteisen median vahvuus”.

Onko Räisänen luopunut periaatteistaan vai ovatko alaiset niin uppiniskaisia, että eivät noudata hyvää journalistista tapaa ja kerro koko totuutta, jos se ei palvele Ylen agendaa?