Blogi: Mikko Paunio, ti 06.09.2022 08:29

Komissaari Jyrki Katainen, SITRA ja Klaus Schwabin Suuri Reset: EU:n uusi Vihreän Siirtymän neuvostotyylinen suunnitelmatalous

https://www.realclearenergy.org/articles/2022/09/05/the_circular_economy_a_return_to_soviet-style_five-year_plans_851567.html 

Synopsis: 

Maanantaina USA:ssa Real Clear Energy alustalla  julkaistu artikkelini kertoo, kuinka Maailman Talousfoorumi käytti hyväkseen SITRA:a ja komissaari Jyrki Kataista edistääkseen sen johtajan Suurta Reset-hanketta niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisestikin. Tämän energiapoliittisesti merkittävän alustan päätoimittajan minulle lähettämän viestin mukaan artikkelini oli heidän ykkösuutisensa eilen.

SITRA toimitti maailmalle vuonna 2016 tekaistun kertomuksen Suomen kiertotalousihmeestä ja loi nykyisen ympäristölle, terveydelle ja taloudelle vahingollisen kiertotalouskäsitteen. Käsitettä hyväksikäyttäen Euroopan unionin komissio teki esitykset EU:n lainsäätäjille sekä jo aiemmin Suomen pj-kaudella säädetystä vihreän rahoituksen taksonomia-asetuksesta ja Jyrki Kataisen kiertotalouspaketista sekä vielä pääosin EU:n lainsäätäjien käsissä olevasta massiivisesta Fit for 55 ilmastopaketista, jotka johtavat neuvostotyyliseen viisivuotissuunnitteluun. 

Artikkelini suomennos:

Hiilineutraali "kiertotalous" käsite tarkoittaa tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa olevia materiaaleja ja tuotteita hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleenkäyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä ja jossa hyvinvointi ei perustu fossiilisiin polttoaineisiin ja ylikulutukseen. Ajatus juontuu lopulta kuuluisasta Rooman klubin vuoden 1972 raportista "Kasvun rajat". Kiertotalous - kuten sen kannattajat sanovat - edustaa "poikkeamaa vanhasta tuhoisasta lineaarisesta mallista ympäristön kannalta kestävään kiertotalousmalliin". 

Miksi sillä on väliä 

Kiertotalouden käsite on nyt lähes täysin institutionalisoitu Euroopan unionissa, kun sen lainsäädäntöelimet hyväksyivät 2018 kiertotalouspaketin, jolla ympäristöneuvostossa ja Euroopan parlamentissa tehtiin muutoksia useisiin jätehuoltodirektiiveihin. Osa institutionaalistamista oli EU:n taksonomia-asetuksen hyväksyminen valtiovarainministerineuvostossa ja EU:n parlamentissa sekä muu ympäristölainsäädäntö, kuten esimerkiksi kertakäyttömuovidirektiivin säätäminen. 

EU:n toimielimet (parlamentti ja neuvosto) ovat edelleen hyväksymässä uutta kiertotalouslainsäädäntöä, joka perustuu Fit for 55 -ilmastopakettiin, jonka Euroopan komissio (EU:n toimeenpaneva elin) julkaisi heinäkuussa 2021. Fit for 55 pyrkii vähentämään EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Paketti kattaa kaikki energiankäyttöön, tuotantoon ja hiilinieluihin sekä maankäyttöön liittyvät näkökohdat, ja se sisältää myös tulevia ehdotuksia uudesta metsästrategiasta, joka tiukentaisi merkittävästi luonnonsuojelua koskevaa lainsäädäntöä. 

Yritysmaailma on mukana 

Ajatus kiertotaloudesta vaikuttaa myös jo yksityisellä sektorilla vaatimalla yrityksiä raportoimaan ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksistaan läpi koko arvoketjujen. Tällä alueella on luvassa jatkuvasti tiukentuvia sääntöjä, ja useita uusia "ESG"-direktiivejä tai -asetuksia, kuten Corporate Sustainability Reporting -direktiivi, joka korvaa ei-taloudellisen raportoinnin tiedonantosäännöt. 

Kuka on tämän kaiken takana? 

Maailman talousfoorumi (WEF) käynnisti tammikuussa 2017 kiertotalouden kiihdyttämiseen tähtäävän foorumin (PACE), joka julistaa, että "tavaroiden tuotanto ja kulutus ovat perimmäinen syy kahdelle maailman suurimmista haasteista, jotka ovat ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden häviäminen." 

PACE on maailmanlaajuinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus kiertotalouden innovaatioiden mittakaavassa. Se toteutettiin yhdessä YK:n ympäristöohjelman ja Maailmanpankin kanssa, ja sitä tukivat mm. Suomen innovaatiorahasto (SITRA) Shellin ja Unileverin ohella. 

Suomen eduskunnan hallinnoima rahasto SITRA oli jo syksyllä 2016 julkaissut maailman ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan. Tiekartan mukaan Suomen tavoitteena on "tuleva globaaliksi edelläkävijäksi maailmassa, jossa talouden kilpailukykymme ja hyvinvointi ei voi enää perustua luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön." 

Tämä askel tasoitti tietä SITRAlle edistää kiertotaloutta WEF:ssä, mikä puolestaan antoi SITRAlle vihreää valoa järjestää Helsingissä vuonna 2017 ensimmäinen World Circular Economy Forum (WCEF), johon osallistui 1 500 arvovierasta eri puolilta maailmaa. Vuotuisia WCEF-tapahtumia on järjestetty eri maissa; Vuonna 2022 Ruanda isännöi ensimmäistä WCEF:ää Afrikassa. 

Illusorinen ja ympäristöä, terveyttä ja taloutta tuhoava käsite 

Kiertotalouden kannattajat väittävät, että se säästää luonnonvaroja ja johtaa kestävään kehitykseen. Ennen viimeaikaista kiertotalouden käsitteellistämistä vihreät toimijat olivat tehneet suuren yrityksen kierrättää kiinteitä ja ei-kiinteitä jätteitä ja tuottaa polttoaineita kiinteistä yhdyskuntajätteistä Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Tämä strategia epäonnistui surkeasti, ja suomalaiset kunnat tuhlasivat kierrätykseen satoja miljoonia euroja. Opittiin, ja kokemus johti onnistuneesti Ruotsin ja Tanskan kaltaisen jätteenpolttolaitosverkoston rakentamiseen. Tämän seurauksena lähes 60 % Suomen yhdyskuntajätteestä poltetaan nyt, mikä vähentää valtavasti kaatopaikalle menevän jätteen määrää. 

Teoriassa uudet kiertotaloussäännökset vähentävät poltettavan kiinteän jätteen määrää – mutta näin ei tule tapahtumaan useista syistä. Ihmisiä ei voida pakottaa tehokkaasti noudattamaan uusia vaatimuksia eri jätevirtojen erottamiseksi niiden lähteellä ja jos tämä yritetään tehdä keskitetysti, teollisessa mittakaavassa, se nostaa kustannuksia huomattavasti. 

Kiertotalouden vääristyneet seuraukset näkyvät Suomen johtavan öljynjalostusyhtiö Nesteen Pulse-projektissa, joka ensin yritti tuottaa muovidieseliä, mutta muutti lähestymistapaa muovin kemialliseen kierrätykseen EU:n kiertotalouspaketin vuoksi. Tätä varten Euroopan komissio antoi Nesteelle 135 miljoonaa euroa. Kun alkuperäistä suunnitelmaa verrattiin vain kuusi vuotta sitten Helsingin lähelle rakennettuun suureen jätteenpolttolaitokseen, Pulse epäonnistui taloudellisesti, terveys- ja ympäristöpoliittisesti sekä ilmastopoliittisesti. Sekalaisen yhdyskuntajätteen polttaminen johtaa suoraan kuljetuskilometrien vähenemiseen, sillä kun jätevirtojen erottelua lähteellä lisätään dramaattisesti, tämä lisää dramaattisesti myös raskaiden kuorma-autojen keräilykilometrejä; se korvaa tehokkaasti ja taloudellisesti fossiilisia polttoaineita sähköntuotannossa ja kaukolämmössä, eikä se, toisin kuin muovidiesel, aiheuta haitallisia ympäristö- tai terveysvaikutuksia, jotka johtuvat tarpeesta erottaa ja käsitellä likaisia jätevirtoja. On kyseenalaista, onko Pulse koskaan taloudellisesti kannattava, kun sitä skaalataan ylös. Todennäköisesti tarvitaan loputtomia veronmaksajien tukia tämän logistisesti hankalan ja energeettisesti kyseenalaisen tuotannon toteuttamiseksi. 

EU:lla on edessään neuvostotyylinen suunnitelmatalous 

Maailman talousfoorumin ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston edistämät kiertotalousideat aiheuttavat nyt järkytysaaltoja, koska ne perustuvat viime kädessä illuusioon. Alankomaiden hallituksen vuonna 2017 tekemässä laajassa tutkimuksessa ei muovin kierrätyksestä löydetty ilmastohyötyjä, vaan kierrätyksen haitallisia ympäristövaikutuksia, eikä löytynyt syitä kierrättää muovia siksi, että luonnonvaroja on rajallisesti. Se painotti myös, että tämä politiikka on sosiaalisesti kestämätön eli johtaa köyhtymiseen, sillä erilaisten muovijätteiden keräys- ja käsittelykustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin hyödyt. 

Pulse-hanke on nähtävä laajemmassa eurooppalaisessa kontekstissa, jossa komissio painostaa jäsenvaltioille julkisia tukia saadakseen ne saavuttamaan tavoitteensa tuottaa ehkä noin 15 miljoonaa tonnia kierrätysmuovia – ilman mitään takeita näiden muovien markkinoiden olemassaolosta. Nämä tavoitteet muistuttavat Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmia. 

Mikko Paunio on lääketieteen tohtori ja kansanterveysasiantuntija, joka on kirjoittanut virallisia viranomaisarvioita Euroopan jätelainsäädäntöehdotuksista ja niiden kansallisesta täytäntöönpanosta 20 vuoden ajan. Vuonna 2018 hän kirjoitti raportin muovin kierrätystä vastaan; kymmenen kuukautta myöhemmin Baselin sopimus kielsi OECD-maiden likaisten muovipaalien viennin kehitysmaihin. https://www.netzerowatch.com/save-the-oceans-stop-recycling-plastic/ 

Mikko Paunio ti 06.09. 08:29

Mikko Paunio

Kirjoittaja on helsinkiläinen terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti. Hän oli SDP:n jäsen vuodesta 1977, kunnes liittyi Perussuomalaisiin 2021. Hänen työnantajiaan on vuosien varrella olleet mm. Helsingin yliopisto, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki.

tuoreimmat

Äärivasemmisto ja vihreät liittoutuivat oligarkkien kanssa ja paljastivat vanhan epädemokraattisen luonteensa

to 04.05. 19:11

Miksi trans-kids ilmiötä ja pedofilian laillistamista valtavirtaistetaan jopa osaksi YK:n Agenda 2030:tä? - Tässä selkäpiitä kylmäävät vastaukset

to 27.04. 18:50

YLE:n eilinen inkluusio-MOT oli vastemielistä propagandaa

ti 18.04. 09:24

Humanitaarisista syistä Suomeen oleskeluluvan saaneet ovat tehneet kymmeniä tuhansia matkoja kotimaihinsa viimeisten vuosien aikana

su 16.04. 11:52

By purposfully increasing capital costs of nuclear energy and waste incineration with EU s Taxonomy regulation this will make them economically non-viable

su 16.04. 11:10

Komissaari Jyrki Kataisen, SITRA:n ja Klaus Schwabin vihreän vehkeilyn tuhoisat seuraukset EU:ssa - Ydinvoiman ja jätteenpolton pääomahuollon vaikeuttaminen Suuren Resetin tavoite

la 15.04. 10:24

SITRA, komissaari Jyrki Katainen ja Maailman talousfoorumi vievät meidät Vihreän siirtymän sijaan kohti Vihreää tuhoa

ma 10.04. 12:03

Kielitaidottoman perusterveydenhuollon lääkärikäynnin palveluseteli Helsingissä on kaksinkertainen arvoltaan johtuen tulkkauksen tarpeesta

to 30.03. 18:35

Hyvät Helsingin yliopiston edustajat (cc. Helsingin Sanomien Noona Backgren ja Pekka Paunio),

ti 21.03. 16:29

Olin Life Siten päätoimittajan John Henry Westenin ja Frank Wrightin podcast-haastattelussa

to 16.03. 19:33

blogit

Vieraskynä

Alistamisemme menetelmät

ma 08.08.2022 23:48

Juha Ahvio

Todisteet: Väitteet Trumpin Venäjä-kytköksistä olivat valheita

la 27.05.2023 12:08

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Länsimaiden harhautumisen synkkä logiikka

pe 26.05.2023 14:00

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Kokoomus ei ole talouspuolue sen enempää kuin muutkaan

ti 14.02.2023 12:04

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Äärivasemmisto ja vihreät liittoutuivat oligarkkien kanssa ja paljastivat vanhan epädemokraattisen luonteensa

to 04.05.2023 19:11

Heikki Porkka

RKP - maahanmuutto jäsenhankinnan välineenä

ke 17.05.2023 18:45

Tapio Puolimatka

WHO:n kansainvälinen pandemiasopimus

to 18.05.2023 19:39

Olli Pusa

Työperäinen maahanmuutto

pe 21.04.2023 09:23

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Suurista erehdyksistä

to 23.02.2023 21:02

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44