Helsingin Sanomat ja Yleisradio ovat vuodesta toiseen luoneet suomalaisille kuvaa, jonka mukaan Rinkeby on aivan asuttava paikka tai on ainakin kehittymässä jatkuvasti parempaan suuntaan.

Helsingin Sanomat julkaisi reilu kaksi vuotta sitten, 4.9.2015, artikkelin, jonka mukaan ”Rinkeby kohottaa kasvojaan – Tukholma uudistaa huonomaineisia lähiöitään”.

Kirjoituksen mukaan Rinkebyssä ”rakennetaan paljon uutta että korjataan vanhaa. Vasarat kilkuttavat Rinkebyn lisäksi muun muassa Husbyssä ja Tenstassa”.

Hesarin artikkeli maalaa kuvaa maahanmuuttajalähiöistä, joissa on vielä joitain ongelmia, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa.

Todellisuudessa esimerkiksi Tenstassa tapahtuu tasaiseen tahtiin. Viimeksi jotain hiukan suurempaa 1.12.2017, jolloin alueella toteutui sosialidemokraattiseen Ruotsiin maahanmuuton myötä juurtunut autogrilli, jossa kärähti kuusi autoa käyttökelvottomaksi ja noin 35 autoa kärsi savuvahinkoja: ”När räddningstjänsten har undersökt garaget visar det att sex fordon är totalförstörda och cirka trettiofem fordon har drabbats av röksdador.”

Ylen toimittaja Hannele Muilu pohti 11.7.2016 julkaistussa artikkelissa ”Voisiko Tukholman maahanmuuttajalähiössä asua?”

Ingressin mukaan ”Väkivaltaisuuksien leimaamasta lähiöstä löytyi toisenlainen Ruotsi”.

Muilu aloittaa artikkelinsa tavalla, joka pistää miettimään onko ingressi laadittu monikulttuurisuushurmoksessa vai reaalimaailma huomioiden. Kallistun ensimmäisen vaihtoehdon kannalle, sillä Muilu kirjoittaa heti alussa näin: ”Jätin itse nauhurin kotiin ja ajattelin, että kiltinnäköisenä ihmisenä en suututtaisi ketään.”

Toimittaja kertoo, että Rinkebyssä on riittävästi viheralueita ja muutenkin paikka vaikuttaa siistiltä.

Koska toimittaja Muilu edustaa suvaitsevaisia ihmisiä, hän pyörittelee asioita toisaalta ja toisaalta –asenteella poliitikkojen tapaan. Useat poliitikot tunnetaan toisaalta-puheen ammattilaisena, kun he kiertävät totuutta, jos se [totuus] ei täytä poliittisen korrektiuden vaatimuksia.

Muilu haastattelee poliiseja, joiden mielestä ongelmia on, mutta maahanmuuttajat ovat Ruotsille hyväksi, jonka lisäksi poliisin mukaan maahanmuuttajia täytyy kohdella tasaveroisesti.

Toimittaja kertoo lopuksi poistuvansa paikalta ”hyvissä ajoin ennen iltahämärää”, jonka jälkeen hän pohtii lyhyesti voisiko asua Rinkebyssä. Vastauksena itselleen hän toteaa ”ehkä”.

Höpö, höpö, sanon minä. Toimittaja Hannele Muilu ei muuttaisi Rinkebyhyn ikipäivänä, mutta poliittisesti korrektina hän ei halua kertoa sitä ”ääneen”.

Toimittaja Sami Sillanpään 2.12.2017 julkaistussa Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan toimittajan tunnetiloista, Rinkebyn kohtuullisen mukavasta ympäristöstä ja siitä, että pieni vähemmistö pilaa suuren enemmistön maineen.

Muuten olisi lähes aina mukavaa, mutta kun se pieni vähemmistö tekee välillä pikku kepposia?

Totta puhuen, Rinkeby ja esimerkiksi aiemmin mainitut Husby ja Tensta ovat paikkoja, jonne valkoisen miehen ei kannata muuttaa asumaan. Riskit ovat monenlaisia ja melko suuria. Joku saattaa luovia Rinkebyssä läpi elämän ilman ongelmia, melko moni ei.

Onneksi Ruotsissa on vielä rehellistä väkeä, vaikka useiden viime vuosien aikana maa on antanut itsestään kuvan totuudenkieltäjien valtakuntana.

Johtavan syyttäjän Lisa Tamm’in mukaan Rinkeby on kuin sota-alue. ”Rinkeby är nästan som en krigszon”, kertoo ruotsalainen media Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.2017.

Kovaa kritiikkiä saaneessa haastattelussa Tamm on kysellyt [retorisesti]: ”Hur har de gjort i Colombia när man avväpnat Farc-gerillan, hur har man gjort i El Salvador när kriget tog slut?”

”Miten Kolumbiassa toimittiin, kun Farc-sissit riisuttiin aseista, miten El Salvadorissa, että saatiin sota loppumaan?”

Osuvia vertauksia, kuten Ruotsissa toteutuneiden kranaatti-iskujen ja ammuskelutilastojen perusteella tiedetään.

”Ruotsin televisio SVT selvitti ampumavälikohtausten määrää Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen pääkaupungeissa tammikuun 2010 ja tämän vuoden (2015) kesäkuun välisenä aikana. Tutkijat analysoivat tulokset ja niiden mukaan ko. aikana yksinomaan Tukholmassa loukkaantui ammuskeluissa 189 ihmistä, Göteborgissa 109 ja Malmössä 63.
Oslossa ja Kööpenhaminassa puolestaan loukkaantui kumpaisessakin kyseisenä ajanjaksona 30 ihmistä ja Helsingissä kymmenen.”

Ruotsi on pohjolan takapajula, mitä tulee naisrauhaan, lähimmäisten koskemattomuuden kunnioittamiseen ja autogrilleihin. Ruotsissa on myös eniten alueita, jotka luokitellaan riskialueiksi. Kesäkuussa 2017 julkaistun poliisin tilaston mukaan tällaisia alueita on 61, joista 23 on erityisen ikäviä.

”In a report published in June 2017, the Swedish Police Authority identified 61 areas around the country that have become increasingly marred by crime, social unrest and insecurity. Of these 61 areas, 23 are considered to be particularly vulnerable.”

Kun vielä muistetaan, että Ruotsi on Euroopan raiskaustilastojen ykkönen, luulisi jo kovapäisimmänkin toimittajan ja suvaitsevaisen ihmisen ymmärtävän Ruotsin olevan vakavien ongelmien keskiössä.

Helsingin Sanomat ja Yleisradio jatkanevat kaikesta huolimatta satujen ja tarinoiden kerrontaa vanhaan malliin, koska naapurimaan sosialidemokraatit ja keskusta-oikeiston liberaalit poliitikot sekä toimittajat saattavat loukkaantua, jos suomalaiset mediat siirtyvät poliittisen korrektiuden sijaan totuuden tielle.

Suomalaistoimittajien olisi hyvä ymmärtää, että ruotsalaislähiöiden maahanmuuttajien huono käytös ja rikollinen toiminta eivät muutu, kirjoittavat toimittajat heistä ja heidän toiminnastaan mitä hyvänsä. Sama tilanne on Yhdysvaltain politiikan suhteen, se ei muutu, vaikka toimittajia harmittaisi kuinka massiivisesti.