Matti Reinikan ohjaamaan Seinäjoen arabikevät -dokumenttielokuvaan kohdistetut sensuuritoimet osoittavat murheellisella tavalla sen, minkä valtionmedian poliittisesta asenteellisuudesta ja yksipuolisuudesta tietoiset ovat havainneet jo kauan sitten.

Julkisin varoin paisutettu mediahegemonia dominoi maamme julkista tiedonvälitystä totalitaarisista valtioista tutuin keinoin. Meille suomalaisille syötetään poliittisen seulan läpi suodatettua ja valmiiksi pureskeltua käsitystä maailmasta. Meidän varoillamme.

Syy siihen, että useimmat nuoret eivät nykyään seuraa esimerkiksi YLE:n uutisia ja ajankohtaisohjelmia kuten joskus aiemmin, on yksinkertainen. Monipuolisempaa ja moniarvoisempaa uutistarjontaa on tarjolla yllin kyllin muualta. Tästäkin näkökulmasta on ilmeistä, että "Pasilanmäen konklaavi" elää menneisyyden kuplassa ja tarrautuu mureneviin valtarakenteisiin.

Kun tilanne on se, että ihmisiä ja asioita leimataan – tässä tapauksessa "islamofobia", "vihapuhe", "rasismi", "äärioikeistolainen" -leimoilla – ja sillä perusteella kohdellaan ikään kuin lainsuojattomina ja rajoitetaan osallistumista julkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, ollaan kaukana länsimaisen demokratian periaatteista.

Se, että sensuuria tämän leimaamisen jälkeen perustellaan omilla "eettisillä normeilla" tai "arvoilla", viittaa siihen, että asiat ovat perusteiltaan sekaisin. Eiväthän sisäiset normit ja arvot, saati niiden subjektiivinen tulkinta, voi ylittää voimassa olevaa lainsäädäntöä, Suomen perustuslakia, ihmisoikeussopimuksia ja valtionmedian kohdalla erityisesti YLE-lakia. Mutta mitä virkaa on laeilla, ellei niistä piitata?

Luulisi eettisten normien ja arvojen sen sijaan sanovan jotain julkisesta leimaamisesta ja siitä, miten ihmisiä ja heidän työtään kohdellaan. Siinäkin tapauksessa, ettei poliittinen näkemys sattuisi olemaan tismalleen sama kuin itsellä. Moniarvoisuus kuuluu länsimaiseen demokratiaan eikä kansanvalta voi toimia ilman avointa ja monipuolista tiedonvälitystä.

Harjoitettava yksipuolinen poliittinen mielivalta aiheuttaa sanoin kuvaamatonta vahinkoa yhteiskunnalle ja inhimillistä kärsimystä sen yksittäisille jäsenille. Kuinka moni lapsi olisi säästetty iljettävältä hyväksikäytöltä ilman "eettisiä normejaan" ja "arvojaan" vaalivan valtamedian poliittista sensuuria ja itsesensuuria, joka "islamofobia", "vihapuhe" tai "rasismi" leimojen välttelemiseksi esti oikea-aikaisesti uutisoimasta muslimimiesten ylläpitämistä lastenraiskausringeistä (grooming-gangs)?

Mitä ovat sellaiset "eettiset normit" ja "arvot", joiden tulkinta johtaa tällaisiin ja pahempiinkin hirmutekoihin? Suosittelen niihin vetoavia perehtymään Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (1948) johdantoon sekä erityisesti miettimään siinä korostetun sananvapauden toteutumisen tai toteutumatta jäämisen merkitystä.

Tommy Robinson on rohkea kansalaisjournalisti, joka on häneen kohdistetun julkisen vihakampanjoinnin, leimaamisen, jopa suoranaisen vainon uhalla käytännössä pakottanut valtamediaa heräämään todellisuuteen, jonka suurin ongelma on olla "poliittisesti epäkorrekti".

Yksityisen mediayrityksen on noudatettava omistajansa tahtoa sekä kannattavuuden takia otettava huomioon maksavien asiakkaidensa tarpeet ja vallitseva kilpailutilanne. YLE ei ole sellainen!

Valtionmedian toiminta on eristetty hallintoneuvostonsa omistajaohjauksesta niin sanotulla palomuurilla. Verotusoikeuteen perustuva rahoitus on ehtymätön ja riippumaton talouden realiteeteista. Muista ei ole tarpeen välittää senkään takia, ettei tervettä kilpailua ole eikä voi olla.

YLE on paisutettu niin suureksi toimijaksi, että se sanelee pelisäännöt myös muille.  Alalla työskentelevät eivät uskalla esittää julkista kritiikkiä, koska ovat taloudellisesti – ja ilmeisesti myös poliittisesti – siitä riippuvaisia. Asetelma on institutionaalisten rakenteiden takia epäterve – eikä vähiten sananvapauden toteutumisen kannalta.

Rahoituksen osalta Suomessa on käytännössä vain yksi tai kaksi henkilöä, joille on uskottu käsittämätön valta päättää siitä, millaisia elokuvia julkisin varoin tehdään, ja kuka niitä saa tehdä. Näyttää siltä, että tätä valtaa nämä yksilöt saavat käyttää myös ilman asianmukaista ulkopuolista valvontaa. Jokaisen pitäisi ymmärtää, miten siinä käy.

Valtionmedialla on käytännössä veto-oikeus Suomessa tehtäviin elokuviin. Seinäjoen arabikevät -elokuvan esittämisen estäminen sen toisen rahoittajan eli Suomen Elokuvasäätiön (SES) omistamassa elokuvateatterissa, viittaa siihen miten "pieni piiri pyörii".

Sensuurista – eli siitä että avointa tiedonvälitystä poliittisen sisältönsä takia rajoitetaan – eivät hyödy ainakaan suomalaiset. Kuka hyötyy siitä, ettei demokratia toimi? – Ne kai, joiden maailmankuvaa sillä yritetään suojella. Seuraukset siitä ovat yhteiskunnallisesti kuitenkin niin vakavat, että on kysyttävä, onko meillä todella varaa siihen.

Tämä tapaus nostaa esiin kaksi akuuttia ongelmaa, joiden ratkaiseminen on tulevan eduskunnan ja hallituksen käsissä.

Ensimmäinen on tarve arvioida valtionmedian asemaa, tehtävää ja rahoitusta kriittisesti uudestaan. Toinen, osin tähän liittyvä, asia on kotimaisen elokuvan julkisen rahoituksen järjestämisen uudelleenarviointi.

Näissä uudistuksissa tulisi erityisesti ottaa huomioon paitsi käynnissä olevan mediamurroksen haasteet sekä demokratian toimivuudelle välttämättömän avoimen tiedonvälityksen ja sananvapauden turvaaminen, myös asianmukaisten valvontamekanismien järjestäminen vallan väärinkäytösten estämiseksi.

Petteri Hiienkoski

Lähteitä ja lisätietoja:

”Seinäjoen arabikevät” – luottamuksella tehty dokumentti. Jasmina Ollikainen. Kansalainen 2.3.2019 06:22.

HS:n elokuvakriitikko katsoi kohutun Seinäjoen arabikevät -dokumentin. Juho Typpö HS Julkaistu: 1.3. 19:02 , Päivitetty: 1.3. 22:17.

Mistä ”Seinäjoen arabikeväässä” ja Tommy Robinsonissa on kyse? PT-MEDIA. 01/03/2019.

Seinäjoen arabikevät -dokumentin esittäminen edelleen epävarmaa – Ohjaaja luottavainen, vaikka sisältöä ei ole hyväksytty. STT. Minna Rinta-Tassi. YLE 1.3.2019 klo 19:45.

Kenen maailmankuvaa Yle suojelee, jos se jättää näyttämättä miedosti maahanmuuttokriittisen dokumenttielokuvan? Tommi Nieminen. HS Julkaistu: 1.3. 18:15.

Elokuvasäätiö kielsi Seinäjoen arabikevät -dokumentin esittämisen tiloissaan: "Ei vastaa säätiön arvoja". Seinäjoen Sanomat 1.3.2019 08.36.

Yle pani dokumentin turvapaikanhakijoista jäähylle ja elokuvasäätiökin puuttui peliin - tästä tapauksessa on kyse. Mari Julku. IL 28.02.2019 klo 20:30.

Yle osallistui kohudokumentin rahoitukseen, mutta esitys peruttiin jo viime syksynä – ”Tällaisena Yleisradio ei elokuvaa pysty julkaisemaan”. Juho Typpö HS. Julkaistu: 28.2. 14:37 , Päivitetty: 28.2. 15:17.

Brittiäärioikeiston johtohahmo tulee Helsinkiin turvapaikan­hakijoista kertovan dokumentin lehdistö­tilaisuuteen – Elokuvasäätiö peruu tilaisuuden. Jutta Sarhimaa HS, Mikko-Pekka Heikkinen HS. Julkaistu: 28.2. 11:57 , Päivitetty: 28.2. 14:58.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948 .