Valtamediassa oli aiemmin tapana syyttää lähes kaikista poikkeavista asioista ilmastonmuutosta. Virallisen narratiivin vaihduttua, syyllinen on lähes poikkeuksetta Venäjä. Tämä koskee myös vahinkoa ja vauriota, mitä merenpohjassa todetaan tapahtuvan. Tosiasiat ovat yleensä toissijaisia, kun kysymys on propagandan levittämisestä.

1. Kaasuputki ja merikaapelit Suomenlahdella 7.-8.10.2023

Suomenlahdella todettiin 8.10.2023 sekä Baltic Connector -kaasuputken että teleoperaattori Elisan kaapelin vaurioituminen Suomen ja Viron välillä. Ruotsin ja Viron välisen tietoliikennekaapelin puolestaan todettiin vaurioituneen edellisenä päivänä 7.10.2023. Kaapeli kulki Tallinnasta Tukholmaan Hiidenmaan kautta.

Kaasuputken läheisyydestä nostettiin myöhemmin kuusi tonnia painava ankkuri. Sen epäiltiin olevan kohdan yli sillä hetkellä kulkeneesta Kiinan omistamasta ja Hongkongin lipun alla purjehtivasta Newnew Polar Bear -konttialuksesta.

Kiinan viranomaiset tutkivat tapausta. Tutkimus vahvisti, että Newnew Polar Bear -alus oli vastuussa vahingosta. Sen mukaan ankkurin putoaminen johtui kovaan säähän liittyvästä onnettomuudesta eikä tahallisesta sabotaasista. Suomenlahdella riehui tuolloin syysmyrsky.

2. Kaksi tietoliikennekaapelia Itämerellä 17.-18.11.2024

Valokuituverkkoja rakentavan ja tietoliikennepalveluita toimittavan valtionyhtiö Cinian tiedotteen mukaan se havaitsi maanantaiaamuna 18.11.2024 klo 4 jälkeen, että Suomen ja Saksan välillä kulkeva C-Lion1-merikaapeli olisi katkennut.

Liettuan yleisradio LRT uutisoi samana päivänä, että myös Liettuan ja Ruotsin välinen tietoliikennekaapeli on hajonnut Itämerellä. Telian Liettuan teknologiajohtajan mukaan kaapeli olisi katkennut sunnuntaiaamuna 17.11.2024 klo 10 aikaan.

Molempien merenalaisten kaapeleiden vaurioitumisen todettiin tapahtuneen lähellä toisiaan ja lähes samanaikaisesti. Epäilyt kohdistuivat kiinalaiseen Yi Peng 3 -rahtilaivaan, jonka kerrottiin olleen tapahtumahetkellä lähellä kaapeleita.

Kiinan viranomaiset suostuivat yhteistyöhön tapauksen tutkinnassa. Nämä kutsuivat edustajat Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Tanskasta tarkkailijoiksi Kiinan johtaman tutkinnan aikana.

The York Timesin mukaan Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset arvioivat, että "kaapeleita ei katkaistu tarkoituksella". Neljän Euroopan maan viranomaiset eivät kuitenkaan ole sulkeneet pois sabotaasin mahdollisuutta.

3. Ruotsin ja Suomen väliset tietoliikennekaapeli 3.12.2024

Mediassa uutisoitiin 3.12.2024, että Ruotsin ja Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että maiden välisen tietoliikenteen kaksoiskaapeli on vaurioitunut ja Suomen poliisi tutkii sitä epäiltynä sabotaasina.

Poliisihallitus kuitenkin kumosi väitteet rikostutkinnasta. Verkkoyhtiö Elisan mukaan kaapelien ja kuitujen vaurio oli tapahtunut kaivutöiden yhteydessä eikä se johtunut sabotaasista.

4. Neljä merikaapelia Suomenlahdella 25.12.2024

Kaikkiaan neljän merikaapelin uutisoitiin 25.12.2024 vaurioituneen Suomenlahdella. Siitä epäillään Cookinsaarten lipun alla purjehtivaa, intialaiselle Peninsular Maritime -yritykselle kuuluvaa Eagle S -öljytankkeria, jota operoi Arabiemiraateissa sijaitseva yritys.

Aluksen miehistön uutisoidaan olevan Intiasta ja Georgiasta. Vaurion epäillään aiheutuneen siitä, että aluksen ankkuri olisi raahautunut pohjassa. KRP tutkii tapausta sabotaasina.

Länsimaisten oikeusperiaatteiden unohtuminen

Toisin kuin valtamedian uutisoinnista voisi luulla, toistaiseksi ainoankaan vaurion ei ole voitu osoittaa olleen sabotaasi, rikollinen teko. En väitä, ettei jotakin niistä olisi voitu aiheuttaa tahallisesti.

Vielä vähemmän on kuitenkaan voitu osoittaa Venäjän syyllistyneen tai olleen edes osallinen mihinkään vaurioon. Se, että vaurion aiheuttaneen aluksen lastina on Venäjältä vietävää tai sinne tuotavaa tavaraa, ei tee sitä syylliseksi eikä osalliseksi siihen.

Yhtään syytettä ei tietääkseni ole nostettu. Perinteiseen länsimaiseen oikeuskäsitykseen kuuluu syyttömyysolettama. Sen mukaan mahdollisesta rikoksesta epäiltykin on syytön, kunnes toisin todistetaan.

Tämä periaate näyttää eräiltä nykyviranomaisilta unohtuneen, valtamedian propagandisteista puhumattakaan.

Salaisen sabotaasin epätodennäköisyys

Kaikkia Suomenlahdella kulkevia aluksia seurataan tarkasti. Yksikään niistä ei voi tehdä mitään liikkeitä viranomaisten sitä havaitsematta.

Jos joku merialueella kulkevista pinta-aluksista aiheuttaa vaurion johonkin merenpohjassa paikannettavissa olevaan kohteeseen, se on helposti tunnistettavissa.

Tämä tekee käytännössä mahdottomaksi toteuttaa mitään sabotaasia salassa jäämättä siitä kiinni. Merenkulkijat tietävät tämän.

Mahdollisen sabotaasin "hyöty"

Yhdenkään kaupallisen aluksen päälliköllä, saati varustamolla ei lähtökohtaisesti ole mitään syytä aiheuttaa vaurioita sen enempää alukselle tai sen lastille kuin satamien tai merenpohjan rakenteille.

Näillä on sen sijaan taloudellinen yllyke toimittaa alus lasteineen määräsatamaan turvallisesti ilman viivytystä. Tämä kannustin on sitä merkittävämpi, mitä suuremmasta aluksesta ja arvokkaammasta lastista on kysymys.

Syyllistyminen sabotaasiin ei ainoastaan viivyttäisi aluksen matkantekoa ja aiheuttaisi lisäkustannuksia, vaan johtaisi todennäköisesti myös kalliiseen korvausvastuuseen. Se olisi tuhoisaa myös aluksen päällikön työuralle.

Tämä ei tarkoita, etteikö voisi olla merimiehiä, jotka ovat syyllistyneet rikokseen aiheuttamalla tahallisesti ankkurin putoamisen ja sen laahautumisen merenpohjassa.

Jos tahallisuudesta on kysymys, se voi johtua paitsi sabotaasista, myös ilkivallasta. Motiivi voi olla taloudellinen tai poliittinen. Merimiehet on saatettu lahjoa tai he ovat kokeneet länsimaiden hallitusten toiminnan epäreiluna tai muuten vastenmielisenä.

Kaikki ovat uutistietojen perusteella voineet kuitenkin todeta vahinkojen aiheuttaneen lähinnä hämmennystä. Kaapelivaurioista ei ole ollut olennaista käytännön haittaa tietoliikenteelle.

Mahdollisen sabotaasin "hyöty" on vaikutuksiltaan tämän takia vähäinen, ellei olematon.

Ankkurointivahingon mahdollisuus

Yleisin syy ankkurin aiheuttamaan kaapelivaurioon on kuitenkin vahinko. Kaapeleiden sijainnit on tosin merkitty merikarttoihin ja huolellinen päällikkö välttää laskemasta ankkuria sellaiseen paikkaan. Jos karttoja ei ole päivitetty, merkintä saattaa kuitenkin puuttua.

Lisäksi alus saatetaan epähuomiossa tai hätätilanteessa joutua ankkuroimaan sellaiseen paikkaan, jossa on merikaapeli. Syynä voi olla esimerkiksi kova merenkäynti tai virheellinen lastaus. Aluksessa voi myös ilmetä kone- tai sähkövika, joka vaikuttaa sen kulkuun tai ohjaukseen, minkä takia ankkuri saatetaan joutua laskemaan äkillisesti.

Ankkuri saattaa merenkäynnin takia raahautua pohjassa pitkänkin matkan ennen kuin se alkaa pitämään, jos silloinkaan. Jos ankkuria joudutaan käyttämään aluksen pysäyttämiseen, se voi senkin takia raahautua jonkin matkaa riippuen aluksen vauhdista ja painosta.

Ankkurin nostamisessa voi ilmetä vaikeuksia, jos se on tarttunut pohjaan. Sitä saatetaan yrittää irrottaa vetämällä, ellei ankkuripelin teho riitä sen suoraan nostamiseen. Ankkuripelissä voi olla vikaa niin, ettei ankkuria saada ylös. Se saattaa tarttua pohjaan ja ankkuriketju saattaa katketa. Ei ole tavatonta sekään, että ankkuri syystä tai toisesta menetetään.

Laivaliikenne Suomenlahdella on lisääntynyt, jolloin myös erilaisten merenkulun vahinkojen todennäköisyys on kasvanut. Viime vuosina liikennettä on vilkastuttanut se, että osa Venäjän kauppamerenkulusta on siirtynyt Ukrainan konfliktin takia Suomenlahdelle. Koska länsimaisia aluksia ei pakotteiden takia ole mahdollista käyttää, laivojen ikä ja laatu saattaa vaihdella.

Myös merenalaisten kaapeleiden määrää on lisätty. Näiden asioiden seurauksena todennäköisyys kaapelivaurioihin on kasvanut.

Merikaapelivikojen yleisyys

Tietoliikenneverkoista uutisoivan TeleGeography-sivuston mukaan merikaapelivikoja tapahtuu kaikkiaan keskimäärin yli 100 vuodessa. Die Berliner Zeitung puolestaan uutisoi 18.11.2024, että Suomen Suojelupoliisin mukaan merenalaisia ​​kaapelikatkoja tapahtuisi maailmanlaajuisesti vuosittain noin 200.

TeleGeographyn mukaan tietoliikenneverkkoja ylläpitävät teleoperaattorit uutisoivat kaapelivioista kuitenkin harvoin, sillä ne eivät yleensä aiheuta haittaa käyttäjille. Tämä johtuu siitä, että operaattorit ovat jakaneet verkon kapasiteetin useille kaapeleille. Vaikka yksi katkeaa, verkko toimii sujuvasti muiden kaapeleiden kautta korjaustyön aikana.

TeleGeographyn mukaan onnettomuudet, kuten ankkureita laahaavat alukset, aiheuttavat kaksi kolmasosaa kaikista kaapelivioista. Myös ympäristötekijät, kuten maanjäristykset, aiheuttavat vahinkoja. Tahalliset sabotaasit ovat TeleGeographyn mukaan kuitenkin erittäin harvinaisia.

Britannian yleisradioyhtiö BBC uutisoi esimerkiksi vuonna 2016 tammikuussa ja marraskuussa siitä, että Englannin kanaalissa oli ankkuri aiheuttanut kaapelivaurion. Jälkimmäinen tapaus hidasti jonkin verran tietoliikenneyhteyksiä.

Viime helmikuussa huomiota herätti Punaisella merellä katkennut kaapeli, joka vaikutti laajasti kansainvälisiin tietoliikenneyhteyksiin. Vaurion aiheutti brittialuksen ankkuri, joka raahautui merenpohjassa ennen aluksen uppoamista houthi-kapinallisen ohjusiskun seurauksena.

Motiivit

Venäjällä ei käsitykseni mukaan ole tarvetta väitetyille sabotaaseille. Se on voittamassa länsivaltojen sitä vastaan Ukrainassa käymän proxy-sodan, eikä näillä ole sotilaallista kykyä estää sitä.

Kiovan hallituksella ja eräillä länsivaltojen johtajilla on sen sijaan pyrkimys eskaloida konfliktia Yhdysvaltain sitomiseksi avoimempaan sotaan Venäjää vastaan ennen Bidenin toimikauden loppua.

Niillä on sen takia yllyke käyttää lähes kaikkea mahdollista perusteena sodan laajentamiseen. Myös merenpohjan kaapelivauriot palvelevat tätä tarkoitusta riippumatta siitä, ovatko ne vahinkoja vai sabotaaseja tai onko Venäjällä niihin osuutta vai ei.

Pakotepolitiikan ongelmat

Lisämausteensa tähän tuo Britannian ja eräiden muiden Pohjois-Euroopan maiden lyhytnäköinen ja itsetuhoinen päätös rajoittaa Venäjän polttoaineen vientiä aluksilla, joita ei ole vakuutettu Lontoossa.

Jos päätös pannaan täytäntöön, on se omiaan entisestään nostamaan polttoaineiden hintoja ja elinkustannuksia Euroopan maissa sekä kasvattamaan Venäjän vientituloja. Lisäksi päätös on karkeassa ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa.

Sen toimeenpaneminen voi johtaa konfliktin laajentumiseen Ukrainasta Pohjois-Eurooppaan. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun merenkulkuun kohdistettu saartotoimi johtaa suursotaan. Se tuskin palvelee ainakaan suomalaisten etua.

Petteri Hiienkoski

PS. En ole käsitellyt sellaista vaihtoehtoa, että merenpohjan infrastruktuurin vaurioissa olisi kysymys niin sanotusta false-flag -operaatiosta. Vaikka en voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, en ole nähnyt todisteita sellaisen päätelmän tekemiseksi. Väitettyjä sabotaaseja käytetään joka tapauksessa propagandistisessa tarkoituksessa informaatiovaikuttamiseen yleisen mielipiteen muokkaamiseen Venäjän vastaisten toimien oikeuttamiseksi.

LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA:
https://www.ita-savo.fi/uutissuomalainen/6312223
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomiviro-kaasuputken-paalla-piti-olla-2-metria-soraa-suojana-nayttaako-kuvassa-silta-nain-gasgrid-selittaa-merkittavista-kustannuksista/70399692-aa36-4a86-ac30-9987b829e6d7
https://news.err.ee/1609422658/china-admits-container-ship-newnew-polar-bear-damaged-undersea-gas-pipeline
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/75d639ea-2c8f-421c-b91d-f68b1c4058e1
https://yle.fi/a/74-20125324
https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/2416006/undersea-cable-between-lithuania-and-sweden-damaged-telia
https://www.uusimaa.fi/uutissuomalainen/8114031
https://www.bbc.com/news/world-europe-jersey-38141230
https://www.csis.org/analysis/red-sea-cable-damage-reveals-soft-underbelly-global-economy
https://www2.telegeography.com/submarine-cable-faqs-frequently-asked-questions
https://en.wikipedia.org/wiki/2024_Baltic_Sea_submarine_cable_disruptions
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010928892.html