Blogi: Petteri Hiienkoski, la 29.06.2019 22:22

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

Ihmisoikeudet tuntuvat olevan ajankohtainen kysymys tällä viikolla. Välillä vain vaikuttaa siltä kuin ne, jotka kiihkeimmin niitä sanovat puolustavansa, eivät tiedä mistä puhuvat.

Joillakin on tapana väittää ihmisoikeuksiksi asioita, jotka eivät sellaisia ole. Esimerkkinä tästä on samaa sukupuolta olevien "avioliitto". Jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on yksimielisessä päätöksessään osoittanut, ettei se ole mikään ihmisoikeus. 

Julkisessa keskustelussa ihmisiä harhautetaan keksimällä poliittisten tarpeiden mukaan "oikeuksia", joita ei todellisuudessa ole olemassakaan. Esimerkiksi vapaa maahanmuutto ei sekään ole ihmisoikeus. Naisella ei myöskään ole ihmisoikeutta päättää kohdussaan siinneen ihmiselämän lopettamisesta, vaikka sellaistakin mielikuvaa levitetään. Käsitys siitä, mitä ihmisoikeudet ovat, on hämärtynyt.

Ihmisoikeus on oikeus, jonka omaamisen edellytys on se, että on ihminen, joko mies- tai naispuolinen. Perustavia ovat ainoastaan luonnolliset ja luovuttamattomat ihmisoikeudet. Ne ovat sen takia myös yleismaailmallisia ja yleisinhimillisiä.

Tämä johtuu siitä, että ne perustuvat luonnonoikeuteen, jonka lähtökohta on luonnollisessa moraalilaissa. Ominaista perustaville ihmisoikeuksille on pysyvyys, sillä moraalilaki ei muutu poliittisten suhdanteiden mukaan.

Murha, aviorikos, varkaus ja valehtelu ovat väärin aina ja kaikkialla. Ne ovat väärin riippumatta vaihtelevista poliittisista käsityksistä, jotka saattavat vaikuttaa lainsäädäntöön, ja riippumatta siitä, millä termeillä niitä kulloinkin kutsutaan.

Ihmisoikeudet nousivat kansainväliselle agendalle varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen. Impulssina olivat ensisijaisesti sodan aikaiset ja sitä edeltävät hirmuteot kansallissosialistisessa Saksassa. Siellä niiden toimeenpanijat saivat laillisen hallitusvallan sinänsä laillisesti ja vieläpä demokraattisen valintamenettelyn kautta. Niiden toteuttaminen perustui voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Tarve yleisinhimillisten ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien tunnustamiseen nousi tästä historiallisesta tilanteesta. Olennaista on se, ettei luonnollisia ja luovuttamattomia ihmisoikeuksia voida poliittisilla päätöksillä sen enempää muuttaa kuin lisätä tai kumotakaan.

Perustavan ihmisoikeuden olemassaolon voi ainoastaan tunnustaa tai olla tunnustamatta. Legitiimi poliittinen päätös voi näin ollen varsinaisesti koskea vain olemassa olevan oikeuden tunnustamista tai soveltamista.

Raja perustavan ihmisoikeuden ja sen soveltamisen välillä ei tosin aina ole yksiselitteinen. Käytännössä ihmisoikeussopimukset sisältävät runsaasti sellaista, mikä todellisuudessa kuuluu ihmisoikeuksien soveltamiseen.

Sopimuksissa – muusta lainsäädännöstä puhumattakaan – voi toki olla kyseenalaista, jopa virheellistä ihmisoikeuksien soveltamista. Allekirjoittajavaltiot ovat saattaneet tehdä sopimuksiin myös varaumia.

Kaikki ihmisoikeudet eivät suinkaan ole keskenään "samalla viivalla". Perustavat ihmisoikeudet ovat loogisessa suhteessa toisiinsa. Niiden välillä on hierarkkinen järjestys, jossa yksi edellyttää toista. Tämäkin tuntuu julkisessa keskustelussa hämärtyneen.

Oikeus elämään – jonka lähtökohtana on ihmisarvo – on kaikkien muiden ihmisoikeuksien perusta. Se on niistä tärkein, sillä ilman sitä ei voi olla muitakaan ihmisoikeuksia.  Siihen liittyy erottamattomasti sekä perustava oikeus isään ja äitiin että oikeus olla heidän kasvatettavanaan. Oikeus tietoon ja koulutukseen on osaltaan sovellusta tästä perustavasta ihmisoikeudesta. Sananvapautta voidaan puolestaan perustella oikeudella oikeaan ja todenmukaiseen tietoon.

Oikeus elämään ja vanhempiin liittyy kiinteästi siihen, että miehellä ja naisella on sekä perustava oikeus keskinäiseen avioliittoon että oikeus lapsiin ja heidän kasvattamiseensa. Tämä on myös vanhempien – ei niinkään julkisen vallan – velvollisuus.

Nämä ihmisoikeudet edellyttävät oikeutta omaisuuteen sekä oikeutta tai pikemminkin velvollisuutta työhön sekä itsensä ja perheensä elättämiseen. Rehellisestä ja laillisesta työstä on oikeus saada kohtuullinen korvaus, kuten myös omaisuutensa myymisestä tai vuokraamista. Oikeus kunniaan ja hyvään nimeen puolestaan on tarpeen yhteiskunnassa toimimiseen, kuten perheensä elättämiseen.

Perustaviin ihmisoikeuksiin kuuluu myös oikeus uskonnon harjoittamiseen, Jumalan tuntemiseen ja uskonsa tunnustamiseen. Tämän on yleensä katsottu edellyttävän uskonnon- ja sananvapautta.

Perustavasta oikeudesta vanhempiin on johdettavissa oikeus lailliseen esivaltaan ja oikeus tulla sen taholta kohdelluksi oikeuden ja kohtuuden mukaan. Esivallan tehtävänä puolestaan on lainkäyttöpiirinsä alueella taata perustavien ihmisoikeuksien toteutuminen. Se koskee ennen muuta ihmisen elämän, avioliiton ja omaisuuden suojaa, yhteiskunnan turvallisuutta ja jatkuvuutta avioliiton kautta sekä yleistä moraalia ja lain kunnioitusta.

Tätä tarkoitusta varten esivallalla on käytettävissään niin sanottu maallinen miekka. Se tarkoittaa oikeutta ja velvollisuutta pakkovallan käyttöön, johon lainsäädäntö- ja tuomiovallan lisäksi kuuluu väkivaltamonopoli ulkonaisen pahuuden rajoittamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tähän liittyy se, ettei esivallan valtuutus ulotu oman lainkäyttöpiirin ulkopuolelle, eikä sillä näin ole oikeutta puuttua toisen esivaltaan tai sen tehtäviin.

Julkisessa keskustelussa "unohdetaan" helposti se, että oikeuksien lisäksi ihmisillä on myös velvollisuuksia esivaltaan kohtaan. Ne liittyvät siihen, että esivalta voisi hoitaa omat tehtävänsä ja velvoitteensa. Sellainen asia voi olla esimerkiksi maanpuolustusvelvollisuus, jota täyttäessään saattaa "tosi paikan" tullen menettää henkensä tai terveytensä.

Kenelläkään ei ole ihmisoikeutta pakoilla velvollisuuksiaan esivaltaansa kohtaan. Kenenkään ei toisaalta pidä suostua valtuutensa ylittävän esivallan vaatimuksiin eikä noudattaa säädöksiä, jotka vaativat toimimaan luonnollista moraalia vastaan.

Jos näistä perusteista luovutaan, menetetään helposti perustavat ihmisoikeudet ja niiden hyödyllinen tarkoitus. Jäljelle jäävät "tyhjät kuoret", joita käytetään ihmisten harhauttamiseen poliittisten tarpeiden mukaan.

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski la 29.06. 22:22

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Miksi länsimaat eivät sovi rauhasta Venäjän kanssa?

ke 13.03. 21:05

Miksi ydintuhon riski Euroopassa on kasvanut?

ti 12.03. 15:05

Vaihtoehdot moninapaisessa maailmassa

ti 06.06. 16:58

Länsimaiden harhautumisen logiikka

pe 26.05. 14:00

Korruptio ja sen torjunta 4: Vapaan yhteiskuntajärjestelmän jälleenrakentaminen

ke 17.05. 15:08

Korruptio ja sen torjunta 3: Vapaan kansalaisyhteiskunnan voimaannuttaminen

ti 16.05. 18:43

Bidenin hallinnon tavoite Venäjän tuhoamisesta ja keinot sen saavuttamiseen

la 13.05. 19:33

Korruptio ja sen torjunta 2: Järjestelmällisen korruptoituneisuuden aiheuttaja ja sen poistaminen

pe 12.05. 15:28

Korruptio ja sen torjunta 1: Korruptoitunut yhteiskuntajärjestelmä

pe 12.05. 01:55

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44