Blogi: Timo Vihavainen, to 27.08.2020 18:04

Mikä on se konsti?

Kuusituntisesta vielä

 

Kannattaa panna merkille, miten työvoimapulalla, sillä kerran tulevalla ja koko ajan uhkaavalla, on perusteltu milloin mitäkin tolkuttomuutta, joihin en nyt viitsi puuttua.

Vielä äskettäin puhuttiin kikystä, jonka avulla lisättiin muutamia minuutteja ihmisten työaikaan. Mullistava muutos jäi tulematta, mutta yritettiinpä nyt edes.

Nyt näyttää laiva sitten kääntyneen ihan toiseen suuntaan. Työtä onkin päätetty kokeeksi vähentää eikä lisätä ja jättää palkat silti ennalleen. Kukaan ei tietenkään hoksaa asian mahdottomuutta tässä ympäristössä. Miksi se periaatteessa sitä olisi? Onhan sitä työtehoa ennenkin lisätty.

Ja mitenkäs sitä peloteltiin, kun kahdeksantuntista työpäivää ja viisipäiväistä viikkoa oltiin tuomassa. Niinpä vain nekin toteutuivat eikä maailma romahtanut. Edes työvoimapula ei tullut vastaan, mutta siihen aikaan käyttökelpoinen työvoimareservi olikin aikamoinen.

Mutta periaate on periaate ja käytäntö on käytäntö. Kahdeksantuntinen päivä ja viisipäiväinen viikko tulivat käyttöön muuallakin muin meillä. Ja meillä kun ollaan aika lailla viennistä riippuvaisia. Jos olisimme ainoat lyhyttä päivää tekevät, voisimme olla ongelmissa tällä palkkatasolla. Taidamme muuten kyllä jo ollakin.

Pitää tietenkin myös paikkansa, etteivät herrat aikoinaan tehneet pitkää päivää eivätkä monet tee vieläkään. Ennen maailmassa johtavassa asemassa tai virassa olevat eivät edes suostuneet sanovansa että tekevät työtä. He hoitivat virkaansa tai liikettään.

Virkamiehen työpäivä oli vielä 1700-luvulla sen pituinen kuin virkamies itse halusi. Sama meininki oli kauan sen jälkeenkin, sikäli kuin asia ei koskenut pikku konttoristeja ja muuta suoritusporrasta. Johtavassa asemassa oleva työnarkomaanit ovat yhtä uusi asia kuin suuret johtajat ilman suurta mahaa ja paksuja sikareita.

Työtä säästävät koneet, siis sellaisiksi alun perin tarkoitetut, ovat viimeisten puolen vuosisadan mittaan tehneet ihmisistä kaikilla tai useimmilla yhteiskunnan tasoilla tahdottomia koneiden palvelijoita, työntekijöitä.

Totuus tietenkin on, että ikävistä ja raskaista töistä maksetaan huonoimmin ja miellyttävästä, inspiroivasta ja kevyestä työstä saa usein vielä parhaan palkankin. Olisi varmaankin hyvä tämäkin asia korjata, mutta en taida tietää miten.

Koska työ monella alalla on kuin onkin kirous tai ellei nyt ihan kirouskaan, niin aikamoista pakkopullaa, olisi hyvä, jos työaikaa sellaisilla aloilla lyhennettäisiin. Pyrkiminen esimerkiksi juuri kuusituntiseen päivään voisi olla hyvä päämäärä.

Ongelmana tietenkin on, että jos näin tehdään yksipuolisesti meillä eikä kilpailijamaissa, taitaa se aikoinaan paljon puhuttu kikymme pian huveta ja uudelle tulla pian kova tarvis. Kun sisäinen devalvaatio näyttää meillä olevan mahdotonta, ollaan sitten pian tykkänään ilman töitä ja siirrytään kaikki vaikka nelituntiseen päivään, meitä eläkeläisiä kai lukuun ottamatta. Turha kuitenkaan on kuvitella, että muut siitä meille maksavat yhtä paljon kuin ennenkin.

Nykyinen tehokkuusajattelu tuntuu kyllä kovin yksipuoliselta. Siinä tuota paljon puhuttua tehokkuutta on vain ihmisellä ja työpalkka tuotettua yksikköä kohti on se, jolla kaikkea tehokkuutta halutaan mitata. Työ on tavallaan kirottua ja siitä pyritään kaikin tavoin eroon. Sen teettämisestä ja tekemisestä myös rangaistaan aivan erityisesti, siis veroilla.

Sosiologi Paavo Seppänen esitti aikoinaan ajatuksen, joka taisi olla liian nerokas, kun sitä ei sitten kyetty edes kokeilemaan.

Kysymys oli siitä, että työpäivä puolitettaisiin kahteen kuuden tunnin jaksoon. Yhteensä siis reaalipääoma olisi käytössä kaksitoista tuntia vuorokaudessa eli sen tehokkuus puolitoistakertaistuisi kahdeksan tunnin käyttöasteeseen verrattuna.

Saavutettu tehokkuuden lisäys säteilisi hyvin monelle alalle liikenteestä aina kiinteistöihin, koneista nyt puhumatta. Koska sama tulos saavutettaisiin lyhyemmällä ihmistyöllä, ei palkkoihin olisi tarvis koskea.

Nytkin tehokkuutta kaiketi sitten ajatellaan lisättäväksi suunnilleen juuri tuon verran. Kyseessä on siis varsinainen jättikiky, jonka aikaan saamisen menetelmät näyttävät olevan suuren salaisuuden verhon takana.

Mikäli yritettäisiin Seppäsen mallia, olisin erittäin kiinnostunut näkemään, miten se toimii. Jos sen sijaan yritetään vain vähentää työaikaa ja uskotaan sen ilman muuta lisäävän tehokuutta juuri tuon vähennetyn työajan verran, en välittäisi olla katsomassa seurauksia. Luultavasti ei kyllä tarvitsekaan.

 

 

Timo Vihavainen to 27.08. 18:04

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Häpeänsä kullakin

ke 19.07. 21:26

Suurista erehdyksistä

to 23.02. 21:02

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01. 23:48

Saaliseläiminä

ke 15.12. 23:51

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11. 23:49

Ajan kuvaa

to 18.11. 22:48

Kansan parhaaksi

ti 02.11. 23:57

Luonteikas kansa

pe 08.10. 01:15

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09. 23:47

Symbolit

su 05.09. 20:39

blogit

Vieraskynä

Tp-Utva historian polttopisteessä

to 03.10.2024 15:30

Juha Ahvio

Suomen ulkopolitiikan sateenkaariagenda

pe 27.09.2024 20:07

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Presidenttimme allekirjoittaa maanantaina YK:n tulevaisuussopimuksen New Yorkissa, joka laillistaa laittoman siirtolaisuuden ja antaa sille uuden nimen

la 21.09.2024 14:28

Heikki Porkka

Kultamunat ovat kuoriutuneet - Pisa-tutkimus paljastaa

ti 01.10.2024 14:12

Tapio Puolimatka

Sota Venäjää vastaan ei ole shakkipeliä vaan kansan tuho

la 25.05.2024 08:02

Olli Pusa

Käännytyslaki ratkaisevassa vaiheessa

pe 28.06.2024 10:23

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44