Blogi: Timo Vihavainen, ti 18.01.2022 23:48

Modernin maailman syntysijoilta

Mässäys ja muu paheellisuus

 

Guy de Maupassant,  Valitut novellit. Toimittanut ja suomentanut Reino Hakamies. Esipuheen kirjoittanut Rafael Koskimies. WSOY 1960, 328 s.

 

1800-luvulla suomalainen älymystö matkusti Pariisiin. Se ei juuri matkustanut Berliiniin, Pietarin tai Lontooseen. Mitäpä se Berliinissä olisi tehnyt? Paperinmakuista filosofiaa, kurjaa ruokaa ja moukkamaista käytöstä. Entäpä Pietariin? Kaupunki pullisteli imperiaalista pröystäilyä, univormuja ja kannuksia, mutta kulttuurisesti se korkeintaan vain heijasteli kalpeasti Pariisin lainavaloa. Lontoota taas hallitsivat bisnes ja tyhjänpäiväisten forsyte-tyyppien snobbailu. Pariisiin siis!

Totta puhuen Berliinissä tietenkin saattoi saada erinomaista savustettua Eisbeiniä Kirschin ja oluen kanssa ja saksalaisesta filosofiasta moni päihtyi enemmän kuin toiset viinistä. Pietarin kulttuuri oli hyvinkin omalaatuista sille, joka pääsi siihen sisään ja myös Lontoossa oli oma viehätyksensä. Olihan kaupunki sentään maailman suurin ja vieläpä globaalin imperiumin keskus.

Mutta emmehän me koskaan pääse minnekään, ellemme uskalla kärjistää ja yksinkertaistaa. Pariisi oli joka tapauksessa maailman modernisaation keskus, keihäänkärki. Sen erikoislaatu pohjautui epäilemättä teknisen kehityksen ohella valistuksen ja suuren vallankumouksen perintöön. Kolmannen tasavallan liepeillä leijaili taistelevan vapaamielisyyden henki, pyhä laïcité, niin sanoakseni, jota ranskalaiset yhä vaalivat.

Maallisuus ja antiklerikalismi olivat jo sinänsä kovia sanoja 1800-luvu jälkipuoliskolla, jolloin ihmiset hurmaantuivat Darwinista ja muista luonnontietelijöistä, jotka näyttivät todistavan ainakin sen, ettei kristinuskon väittämiin kannattanut suhtautua vakavasti.

Maallisuuteen liittyi aivan uudentyyppinen suvaitsevaisuus ihmisen maallisia tarpeita kohtaan ja jopa niiden korottaminen korkealle jalustalle. Niin sanottu siviiliavioliitto ja seksuaalisten tarpeiden hyväksyminen olennaiseksi osaksi ihmiselämää leimasivat koko Ranskan muun maailman silmissä kevytmielisyyden tyyssijaksi, jonne pyhiinvaeltajat saapuvat kaikkialta uutta ja modernia vapaamielisyyttä ihmettelemään.

Ne, jotka tunsivat asiat paremmin, kuten Aleksandr Herzen, todistivat puolestaan, että itse asiassa juuri ranskalaiset olivat vihoviimeisiä sovinnaisuuteensa jämähtäneitä poroporvareita ja että todellinen henkinen vapaus löytyi Venäjältä, mutta eihän tällaisilla asioilla ole koskaan ollut merkitystä ajan muodeille ja virtauksille.

Yhtä kaikki, seksuaalisuus (en sano seksi, sillä se olisi anakronistista) oli vain yksi niistä ihmisen maallisista tarpeista, jotka sekä perinnäisen katsomuksen mukaan että ihan oikeasti saattoivat viedä hänet tuhoon, siis synti, mikäli sille antoi vallan. Toinen kuolemansynti oli mässäys. Kuten raamatussa sanottiin, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus olivat niitä saatanan viettelyksiä, jotka vieroittivat ihmisen Jumalasta.

Ennen nyrkki pystyssä ja suu mytyssä himojamme vastaan sotaa käytiin ja rautaa kasvoi miehen mieleen, pohdiskeli myös Aleksis Kiven Sepeteus- kanttoori ja arveli nykyisen sukupolven käyneen veltoksi ja kelvottomaksi ja tanssivan halujensa pillin mukaan.

Toki myös Topias oli nuorena hairahtunut, olihan nuori mies aina olemukseltaan kuin hurjapäinen metsävuohi. Vähänkö ihmiset syntiin olivat langenneet aina hamasta paratiisista lähtien. Kuitenkaan ei vallitsevan kulttuurin eetos tätä hyväksynyt ja varmemmaksi vakuudeksi myös kirkko valvoi tapoja ja oli pannut Topiaksenkin maksamaan katontervausrahoja Eskon liian varhaisen syntymisen takia.

Mutta Pariisissa noudatettiin uutta uskoa, joka tunnusti velkansa sekä Venukselle että Bacchukselle ja vielä hieman muillekin ei-kristillisille jumaluuksille.

Guy de Maupassantin novellit 1800-luvun lopulta liittyvät tässä valikoimassa kaikki ainakin jollakin tavalla ruokaan. Jokaisessa novellissa, ellen erehdy, syödään ja useimmiten syödään jopa herkullinen ja hyvin runsas ateria.

Herkut vievät preussilaiset miehittäjät unten maille, prostituoitu Rasvapallon eväät ovat vähällä tehdä vaunujen kanssamatkustajat hulluiksi ja erääseen perheeseen pyydystetään vävypoikaa herkullisella aterialla. Preussilaisia taas herjataan kertomalla, etteivät ne syöneet muuta kuin perunaa ja sianlihaa ja taas vain sianlihaa ja perunaa ja olivat vielä siivottomiakin.

Tällaista kiinnostusta ruokaan ei juuri näe tätä vanhemmassa kirjallisuudessa, vaikka hurjiakin syömiskuvauksia tietysti kyllä riittää aina Rabelais’n hyperbolia myöten.

Mutta uudenlainen henkilöhahmo taitaa sentään olla eräässä novellissa esiintyvä maalaislääkäriksi ruvennut herra Marambot, joka on herkkusuu, herkuttelija. Itse asiassa Marambot sanoo novellissa, että kai nyt kaikki viisaat ihmiset ovat herkuttelijoita. Herkuttelijoita ollaan aivan samalla tavalla kuin taitelijoita, oppineita tai runoilijoita.

Makuaistia piti vaalia kuin silmää ja korvaa. Mikäli maku oli puutteellinen, oli asia verrattavissa kyvyttömyyteen ymmärtää taiteita: sellainen ihminen kuuluu siihen sairaitten, hyljeksittyjen ja narrien joukkoon, mistä meidän kansamme on muodostunut. Sellaisilla ihmisillä on tyhmä suu, niin kuin toisilla voi olla tyhmä järki…

Muistelin jostakin lukeneeni myös saksalaisen sananparren: Nur Dummköpfe sind keine Feinschmecker. Tarkistin asian ja huomasin että lentävä sananparsi oli kuin olikin peräisin juuri Maupassant’ lta ja vieläpä juuri tuosta novellista. Alkukielellä se kuuluu: ”Tu es donc gourmand ? — Parbleu ! Il n'y a que les imbéciles qui ne soient pas gourmands. On est gourmand comme on est artiste, comme on est instruit, comme on est poète. Le goût, mon cher, c'est un organe délicat, ...”

Maupassant siis käytti termiä gourmand, jota usein pidetään nimenomaan mässäystä tarkoittavana, kun taas valikoivampaa herkuttelijaa kutsutaan nimellä gourmet.

Tässäkin asiassa kaiketi määrä muuttuu. jossakin vaiheessa laaduksi. Ihminen, joka on hyvän ruoan ystävä ja tuntija, connaisseur, ei välttämättä suinkaan ole tolkuton mässääjä enempää kuin erotiikan aficionado on pidäkkeetön irstailija, jolta puuttuu tahtoa päästä irti putkesta, johon on kulloinkin joutunut.

Sanasta viis, asia tässä tärkeä on. Maupassantin Marambot käyttää paljon energiaa palvellakseen vatsaansa tai pikemmin kai kitalakeaan. Kananmunatkin hän hankkii itse ja syöttää kanansa tietyllä tavalla saadakseen herkullisimman tuloksen.

Lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus eli siis halu pröystäillä ovat paheiden lähteitä, jotka ilmeisesti tiettyyn määrään saakka kasvaneina ja vapautuneina muuttuvat kuolemansynneiksi: mässäys, irstailu, koreilu ja ihmisten hyväksynnän etsintä.

Kaikki nämä on toki nykyään ainakin jossakin määrin korotettu hyveiksi ja nimenomaan niin suuressa määrin, että asia olisi vielä 150 vuotta sitten ollut skandaali. Toki ne ihmisiä hallitsivat, mutta eivät sen sijaan julkista tilaa.

Meidän päivinämme on seksi tietenkin parhaita myyntiartikkeleita eri muodoissaan. Se ei oikeastaan sinänsä maksa mitään, mutta sen myynnistä voidaan saada jopa miljardeja.

Mitä ruokaan tulee, gourmet-tuotteet ovat samanlainen tapa myydä eräässä mielessä tyhjää. Mikäli ihmisille saadaan myytyä mielikuva siitä, että heidän ostamansa aivan tyhjänpäiväinen annos on jotakin käsittämättömän hienoa, voidaan siitä helposti periä hinta, joka on monikymmenkertainen todellisiin kustannuksiin verrattuna.

Ja kun makuaisti on jokaisella ihmisille hieman erilainen, on mahdollista pelata paljon sillä oletuksella, että itse asiassa kyse on vain kyvystä erottaa hienoja ja erityisen nautittavia makuja. Kukapa kehtaisi tunnustaa, että suuren gourmet-kokin luomus itse asiassa hänen suussaan maistuu paljon tylsemmälle kuin hyvä keitetty peruna voin kera?

Mutta tässä mennään jo asiasta syrjään. Nykyihminen kokee olevansa luotu himojensa palvelijaksi ja monessa tapauksessa hän hymyssä suin maksaa sen, mitä huippuravintola häneltä pyytää. Ja ranskalaisen perinteen mukaan se pyytää paljon, koska tietää, että ruokaa arvostetaan tosiasiassa sen hinnan mukaan.

 

 

Timo Vihavainen ti 18.01. 23:48

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01. 23:48

Saaliseläiminä

ke 15.12. 23:51

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11. 23:49

Ajan kuvaa

to 18.11. 22:48

Kansan parhaaksi

ti 02.11. 23:57

Luonteikas kansa

pe 08.10. 01:15

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09. 23:47

Symbolit

su 05.09. 20:39

Ihmisillä on hyvä tahto

la 14.08. 23:39

Muuan tragedia

to 13.05. 20:28

blogit

Vieraskynä

Covid tarinani 2020-2022

ke 09.03.2022 00:04

Juha Ahvio

Suomi liittyy ylpeästi NATO:n jäseneksi

ti 17.05.2022 23:26

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Miksi Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon?

pe 20.05.2022 17:31

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittävän ajoissa pois EU:sta

pe 13.05.2022 12:27

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Suomi-neitou Natoon?

ti 12.04.2022 23:57

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

WEF:n Klaus Schwabin ja Yuval Hararin humpuukiajattelu esti terveysviranomaisia saavuttamasta korkeaa koronarokotuskattavuutta ympäri maailmaa

su 15.05.2022 13:00

Heikki Porkka

Li Andersson ja Petteri Orpo - notkeaselkärankaiset

ma 16.05.2022 19:32

Tapio Puolimatka

Michael Rectenwald: Mitä on Suuri uudelleenkäynnistys (the Great Reset)?

ma 09.05.2022 09:05

Olli Pusa

Putin Hitlerin saappaissa

ti 10.05.2022 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01.2022 23:48

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44