Blogi: Petteri Hiienkoski, pe 01.01.2021 05:20

Mitä Yhdysvalloissa tapahtuu keskiviikkona 6.1.2021?

Yhdysvaltojen politiikassa eletään historiallisia aikoja. Edessä olevat kysymykset ovat sellaisia, joista ei ole täyttä selvyyttä edes monilla asiantuntijoilla. Liikutaan tuntemattomilla vesillä.

Yhteensä seitsemällä osavaltiolla on kilpailevat valitsijamieslistat (dueling electors), yhdet Joseph Bidenille ja toiset Donald J. Trumpille. Kuuden vaa'ankieliosavaltion – Pennsylvanian, Georgian, Michiganin, Wisconsinin, Arizonan ja Nevadan – joiden äänestystulos on kiistanalainen, lainsäätäjät valitsivat 14.12. presidentti Trumpin valitsijamiehet. Näiden joukkoon liittyi saman päivän aikana myös New Mexico. 

Kilpailevien listojen olemassaolo ei sinänsä ole ainutkertaista. Vuoden 1960 tulokseltaan kiistanalaisissa presidentivaaleissa oli vastaava tilanne yhdessä osavaltiossa. Hawaijin osalta vastakkain olivat äänestystuloksen perusteella valitut republikaanien valitsijamiehet Richard Nixonille ja osavaltion lainsäätäjien valitsemat demokraattipuolueen valitsijamiehet John F. Kennedylle.

Tuolloin ei ollut massiivista postiäänestystä eikä nykyisenlaista äänestysteknologiaa. Kiista ratkesi äänten uudelleenlaskennassa tuloksen haastaneen Kennedyn eduksi. The rest is history. Loppu on historiaa.

Tällä kertaa ratkaisua ei välttämättä saada osavaltiotasolla. Myöskään korkein oikeus ei ole ottanut kiistaan kantaa, toisin kuin tapahtui vuoden 2000 presidentivaaleissa Floridan kiistanalaisen äänestystuloksen kohdalla.

Aika, jota vaalipäivän jälkeen myös on pelattu, käy vähiin. Tällöin ratkaisu siirtyy kongressin yhteiskokoontumiseen, joka on keskiviikkona 6.1.2021.

Perustuslain mukaan kongressin yhteisistuntoa johtava senaatin puheenjohtaja, joka on varapresidentti Mike Pence, ratkaisee tuolloin kumman kilpailevista listoista hän valitsee. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertinen.

Kongressiedustaja Louie Gohmert (R-Texas) on nostanut liittovaltion alioikeudessa (US District Court) haasteen asian varmistamiseksi. Myöhempi vaalilaki näyttäisi näet olevan ristiriidassa tämän kanssa.

Äänestystulos haastetaan kongressin yhteisistunnossa

Jos sivuutetaan edellä oleva kysymys ja oletetaan, että Pence valitsee Bidenin listat, kokoukseen osallistujilla on kuitenkin mahdollisuus kyseenalaistaa äänestystulos. Siinäkään ei sinänsä ole mitään uutta tai erikoista, että näin tapahtuu.

Neljä vuotta sitten Maxine Waters (D-CA) ja kymmenkunta muuta edustajainhuoneen demarijäsentä kiistivät Trumpin valinnan. Se ei tosin liittynyt laittomuuksiin äänestysprosessissa. Jokaisen osavaltion kohdalla, jossa Trump voitti vaaleissa, he toivat esiin väitteitä, joiden mukaan äänestäjiä estettiin äänestämästä sekä Obaman ja Bidenin hallinnon tiedustelutietoja, joiden mukaan Venäjä yritti vaikuttaa vaaleihin Trumpin hyväksi.

He jäivät vaatimustensa kanssa yksin: demareilla oli muita suunnitelmia presidentin valinnan legitimiteetin kyseenalaistamiseksi. End of that story.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että äänestystuloksen haastaminen etenee kongressin yhteiskokoontumisessa pitemmälle. Siihen riittää se, että asiaa kannattaa yksi edustaja molemmista kamareista. Neljä vuotta sitten yksikään senaattoreista ei tukenut edustajainhuoneen demarijäseniä.

Edustajainhuoneesta nyt jo noin 30 republikaaniedustajaa on ilmoittanut kyseenalaistavansa vaalituloksen laillisuuden. Määrä on lisääntymässä.

Josh Hawley (R-Mo.) on puolestaan ensimmäinen senaatin jäsen, joka on sitoutunut haastamaan tuloksen. Hän on tekemässä sen ainakin Pennsylvanian mutta mahdollisesti myös muiden tulokseltaan kiistanalaisten osavaltioiden kohdalta. Osa republikaanisenaattoreista, kuten Ted Cruz  (R-Texas) ja Rand Paul (R-Ky), on esiintynyt saman suuntaisesti jo ennen häntä.

Hawleyn ilmoitus tarkoittaa perustuslain mukaan sitä, että 6.1. kokoontumisessa ylä- ja alahuone jakaantuvat kahdeksi tunniksi erikseen päättämään kannastaan haastettuun äänestystulokseen. Jos äänestystulos kyseenalaistetaan jokaisen tulokseltaan kiistanalaisen osavaltion kohdalla erikseen, parin tunnin sessioita kertyy yhteensä 4-6. Ratkaisu saattaa siirtyä seuraavan vuorokauden puolelle.

Jännitystä nostaa se, että Washingtonissa on määrä järjestää samanaikaisesti suurmielenosoitus rehellisten vaalien puolesta lainvastaista äänestystulosta vastaan. "Will be wild" eli "tulee olemaan villiä", Trump on twiitannut.

Perustuslaillinen kiista edustajainhuoneen kokoonpanosta

Sekään ei ole ainutkertaista, että vaalituloksen haastamisessa edetään äänestykseen asti. Senaattori Barbara Boxer (D-CA) ja edustainhuoneen jäsen Stephanie Tubbs Jones (D-Ohio) haastoivat vuoden 2004 presidentinvaalien tuloksen, jonka perusteella presidentti George W. Bush valittiin toiselle kaudelleen 286 valitsijamiehellä.

Ryhmä demokraattiedustajia väitti, että Ohiossa, josta valittiin 20 valitsijamiestä, olisi ilmennyt laajoja "sääntöjenvastaisuuksia" vaalipäivänä. Ilman Ohion valitsijamiehiä niiden kokonaismäärä olisi jäänyt Bushilta alle vaadittavan vähimmäismäärän.

Demarinaisten esitys kuitenkin hävisi edustajainhuoneessa äänin 267–31 ja senaatissa 74–1. Boxer totesi myöhemmin, että hänen tarkoituksensa ei ollut kumota Bushin uudelleenvalintaa, vaan pikemminkin kohdistaa huomio virheellisiin äänestyskäytäntöihin.

Äänestystuloksen hylkääminen tai hyväksyminen edellyttää sitä, että molemmat kamarit tekevät yhdenmukaisen enemmistöpäätöksen. Kongressiedustaja Mo Brooksin (R-Alabama) mukaan senaatin osalta menettely on selvä. Päätöksentekoon riittää 50 senaattorin ja puheenjohtajan ääni. Edustajainhuoneen osalta tilanne on kuitenkin kiistanalainen.

Monet demariedustajista ovat laskeneet sen varaan, että päätöksen tekisivät edustajainhuoneeseen valitut 435 edustajaa, joista Nancy Pelosin (D-CA) johtamilla demareilla on vaalien jälkeen edelleen enemmistö. Brooksin mukaan ratkaisu asiassa kuuluu perustuslain mukaan kuitenkin osavaltioille, joilla kullakin on yksi ääni.

Republikaaneilla puolestaan on enemmistö suurimmassa osassa osavaltioita: Brooksin mukaan 26-27 osavaltiossa. Demareilla on hänen mukaansa enemmistö vain 20 osavaltiossa ja 3-4 osavaltiossa voimasuhteet ovat tasan "fifty-fifty". Nähtäväksi jää, miten tämä kiista ratkaistaan. Näillä näkymin se ilmeisesti tulee eteen.

Entä mitä tapahtuu, jos molemmat kamarit päätyvät keskenään erilaiseen ratkaisuun äänestystuloksen hyväksymisen suhteen? — Jos erimielisyys äänestystuloksen laillisuudesta koskisi vain yhtä tai kahta osavaltiota, sillä ei olisi vaikutusta lopputulokseen.

Jos erimielisyys kamareiden välillä sen sijaan koskee osavaltioita, joissa Bidenin valitsijamiesten yhteenlaskettu määrä on enemmän kuin 36, niiden kokonaismäärä on silloin alle 270. Presidentin valinta siirtyy tällöin edustajainhuoneelle, jonka kokoonpano on sellainen millaiseksi Brooks sen kuvailee.

Lopullinen ratkaisu senaatin käsissä?

Tämä tarkoittaa sitä, että lopullinen ratkaisu näyttää olevan senaatin käsissä. Sen enemmistöjohtaja Mitch McConnell (R-Ky.) on ratkaisevassa asemassa. Hän on ainakin toistaiseksi torjunut vaalituloksen kyseenalaistamisen.

Vaikka menettely sinänsä on perustuslain mukainen, siihen sisältyy poliittisia riskejä: on vaara, että tulos tulevaisuudessa haastetaan poliittisin perustein riippumatta siitä, ovatko äänestykset osavaltioissa toteutettu rehellisesti ja laillisesti vai ei. Näin demarit tosin näyttävät tehneen jo tätä ennen.

Republikaanisenaattoreista ainakin Susan Collins (R-Maine) on ilmoittanut vastustavansa tuloksen haastamista. Eikä ole epäilystäkään siitä, mikä on Trumpin kiihkeänä vastustajana näkyvästi profiloituneen Mitt Romneyn (R-Utah) kanta.

Toisaalta tukea saattaa tulla maltillisilta demokraateilta, jotka eivätkä hyväksy puolueensa viimeaikaista luisumista vasemmalle eivätkä siihen liittyviä kumouksellisia suunnitelmia. Yksi heistä on demokraattisenaattori Joe Manchin (D-W.Va.), joka ajoittain on tukenut presidentti Trumpia.

Jos McConnell vakuuttuu vaa'ankieliosavaltioissa tapahtuneista laittomuuksista, hän saattaa muuttaa kantaansa. Sama koskee muitakin kongressiedustajia, ei vain republikaaneja. Nämä ovat vaikean kysymyksen edessä.

Jos lainvastaiset keinot hyväksytään näissä vaaleissa, seuraavissa vaaleissa toimitaan todennäköisesti entistä häikäilemättömämmin. Tämä johtaa demokraattisen vaalijärjestelmän yhä vakavampaan kriisiin. Tilanne on tuttu kolmannen maailman maista. Vallanpitäjät valitaan tosiasiallisesti muualla muulla kuin vaaleissa. 

Myös sillä, mitä osavaltioiden lainsäätäjät mahdollisesti vielä ehtivät tekemään äänestykseen liittyvien tapahtumien selvittämiseksi, voi olla merkitystä kongressiedustajien kannanmuodostukselle. Georgian senaatin paneeli on todistajalausuntoja kuultuaan esimerkiksi pyytänyt osavaltion väkirikkaimman Fultonin piirikunnan vaaliviranomaisilta postiäänestyslippuja rikosteknistä tutkintaa varten.

Informaatiosodankäyntiä

Julkisella tiedonvälityksellä ja sen rajoittamisella, joka on saavuttanut ennennäkemättömät mittasuhteet, on puolestaan suuri merkitys sen ymmärtämiselle, miten laajamittaisista epäselvyyksistä ja laittomuuksista todistajalausuntoja on esitetty.

Keskittynyt korporoitunut valtavirran media (corporated mainstream media) ja sosiaalisen median suuret ylikansalliset (Big Tech) monopoliyhtiöt käyttävät erittäin suurta valtaa.

Informaatiosodankäyntiin valjastettuina niillä on kyky puuttua ja vaikuttaa demokraattiseen valintaprosessiin. Yhdysvaltain tapahtumat ovat osoittaneet, että niillä on siihen myös halua. Ne ovat siirtyneet tiedonvälittäjän roolista poliittisen taistelun aktiiviseksi osapuoleksi.

Tiedonvälityksen hallinnan ylivalta rajoittaa merkittävästi kansanvaltaisesti valittujen päättäjien mahdollisuutta arvioida asioita kriittisesti ja toimia itsenäisesti niistä riippumatta.

Petteri Hiienkoski

 

Samasta aihepiiristä:

"Lap-top from hell" - mitä uutisointi Joe Bidenin pojan läppäristä paljastaa? OM Blogi 13.12.2020.

Sulaako Bidenin "voitto" laittomien äänien takia? OM Blogi 23.11.2020.

Trumpin valinta vahvistetaan virallisesti kongressissa 6.1.2021. OM Blogi 15.11.2020.

Petteri Hiienkoski pe 01.01. 05:20

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

su 23.05. 18:06

Äänekkäästi vaiettu väestökato

pe 09.04. 17:23

Facebook bannaa yli kolmen vuoden takaisista päivityksistä?

pe 05.03. 19:50

Antisemitismi III: Seemiläisiä, heprealaisia, israelilaisia vai juutalaisia?

la 23.01. 23:04

Poliittisesti epäkorrekti kansanpresidentti

to 21.01. 16:11

Antisemitismi II: Miksi kristitty ei voi olla antisemitisti?

ke 20.01. 00:50

Antisemitismi I: Onko judaismin arvostelu antisemitismiä?

ti 19.01. 00:45

Mitä Yhdysvalloissa tapahtuu keskiviikkona 6.1.2021?

pe 01.01. 05:20

"Lap-top from hell" - mitä uutisointi Joe Bidenin pojan läppäristä paljastaa?

su 13.12. 14:40

Sulaako Bidenin "voitto" laittomien äänien takia?

ma 23.11. 00:04

blogit

Vieraskynä

KIRJE KANSANEDUSTAJILLE 11.10.2021

ma 11.10.2021 23:53

Juha Ahvio

Todellisuus on James Bond -tarua ihmeellisempää

su 10.10.2021 22:18

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

su 23.05.2021 18:06

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

AUKUS yllätti EU:n

ti 21.09.2021 14:41

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Gangsta rap lisännyt väkivaltaisuutta mamunuorissa

pe 15.10.2021 23:00

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

EU:n vihreä korttitalo romahtanut

pe 08.10.2021 11:15

Heikki Porkka

Sebastian Tynkkysen tuomio ja Lars Vilksin kuolema todistavat aikamme poliittisesta mädännäisyydestä

ti 05.10.2021 14:38

Tapio Puolimatka

Miten virallista koronakertomusta valvotaan?

pe 08.10.2021 11:29

Olli Pusa

Koronarokotukset ja logiikka

la 16.10.2021 12:13

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Luonteikas kansa

pe 08.10.2021 01:15

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44