Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila haluaa Suomen ottavan mallia Tanskasta ja patistaa hallitusta luopumaan koronarajoituksista pikaisella aikataululla. Muualla Euroopassa rajoitusten ja suositusten noudattaminen on käytännössä jo lakannut. Junnila jätti tiistaina aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. 

"Tanskassa luovuttiin elokuussa maskipakosta julkisissa liikennevälineissä, eikä aiemmin maaliskuussa käyttöön otettua rokotepassia vaadittu enää valtaosassa palveluita. Syyskuun 10. päivänä Tanska lopetti viimeisetkin rajoitukset, eikä rokotepassia ole sen jälkeen vaadittu yökerhojen ovillakaan. Siten Tanskasta tuli ensimmäinen Pohjoismaa, jossa on palattu normaaliin koronaviruspandemiaa edeltävään aikaan", Junnila kertoo.

Iso-Britannia poisti lähes kaikki koronarajoitukset jo heinäkuun puolivälissä. Aiemmin kesällä myös Islanti poisti maskipakon koko maassa. Ruotsissa rajoituksia on ollut kaiken aikaa vähänlaisesti ja suositustenkin noudattaminen on syyskuussa käytännössä lakannut suuressa osaa maata.

"Jokainen kesällä matkustanut tietää, ettei puolessa Eurooppaa enää noudateta juuri minkäänlaisia koronarajoituksia tai suosituksia. Alun perin rajoituksia perusteltiin riskiryhmien suojaamisella, mutta käytännössä kaikki riskiryhmäläiset ovat halutessaan jo saaneet täyden rokotesarjan. Koronapassit on nyt syytä unohtaa ja siirtyä rajoitusten purkamiseen", Junnila toteaa.

Tanskan terveysministeri Magnus Heunicke perusteli rajoituksista luopumista sillä, että Tanskan tautitilanne on hallinnassa ja rokotuskattavuus on korkea. Neljä viidesosaa tanskalaisista yli 12-vuotiaista on saanut täyden rokotesarjan. Suomessa 12 vuotta täyttäneestä väestöstä täyden rokotesarjan on saanut noin 63 prosenttia ja ensimmäisen rokoteannoksen on saanut noin 83 prosenttia.

"Täyden rokotesarjan saaneiden osuus on Suomessa Tanskaa alhaisempi. Kuitenkin kesällä julkaistujen englantilais- ja skotlantilaistutkimusten mukaan jo ensimmäinen annos rokotetta suojaa todennäköisesti deltamuunnoksen aiheuttamalta sairaalahoitoa vaativalta koronataudilta. Myös THL:n heinäkuussa julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, vaikka ei aina estä tartuntaa, eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia", Junnila selventää.

Alhaisemmasta rokotekattavuudesta huolimatta tartuntatilanne sekä sairaalakuormitus ovat Tanskassa ja Suomessa käytännössä samoissa lukemissa.

"Vähäinen sairaalakuormitus tukee edellä mainittujen tutkimuksien lopputulosta ensimmäisen rokotteen antamasta suojasta ja siksi on perusteltua pikaisesti ryhtyä toimiin rajoitusten purkamiseksi Tanskan esimerkin mukaisesti. Kysynkin hallitukselta, että miten ja millaisella aikataululla kansalaisiin sekä tapahtuma- ja ravintola-alalle kohdistuvia koronarajoituksia aletaan purkamaan", Vilhelm Junnila toteaa.