Juuri nyt on hyvin aiheellista toistaa teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvion esittämä kahden vuoden takainen vakava kysymys: "Miksi toisten sana on vapaampi kuin toisten?"

Tappamiseen ja väkivaltaan yllyttäminen somessa ei ole rikos, jos kiihottajana toimii vasemmistoliiton ex-paikallisjohtaja. 

Näin on nimittäin linjannut tuoreeltaan erityisesti ex-sisäministeri, lääkärikansanedustaja (kd.) ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsästä ykkösmaalitauluna ja ajojahdin kohteena pitävä valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, joka päätti olla nostamatta vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtajana toimineen Misha Dellingerin Twitter -vihaviesteistä syytettä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen tekemästä syyttämättäjättämispäätöksestä eli vasemmistoliiton entisen paikallisjohtajan rikosepäilystä vapauttamisesta uutisoivat niukkasanaisesti ja ilmiselvästi varovaista sympatiaa vasemmistoliittoa kohtaan tuntien muun muassa  Yle, Helsingin Sanomat ja MTV Uutiset.

Valtakunnansyyttäjän päätöstä olla nostamatta syytettä on sen sijaan perinpohjaisesti ja selväsanaisesti selostanut Suomen Uutiset 29.9.2021 julkaistussa artikkelissaan "Tappamiseen ja väkivaltaan yllyttäminen somessa ei ollut rikos – valtakunnansyyttäjä Toiviainen ei nosta syytettä vasemmistoliiton ex-toiminnanjohtajalle vihakirjoituksista".

Yhtä harmillisen ajankohtaista on toistaa nyt todellakin Juha Ahvion toinenkin, 28.2.2020 Oikeassa Mediassa esittämä kysymys: "Onko kommunistinen viha hyväksyttävää Suomessa?" 

Vasemmistoliiton läntisen alueen entisen toiminnanjohtajan Misha Dellingerin hallinnoimalta Twitter-tililtä on ainakin vuosina 2016-2017 lähetetty useita viestejä, joissa muun muassa yllytetään tappamaan ja tuhoamaan ilmastonmuutoksen kieltäjiksi, natseiksi ja fasisteiksi kuvailtuja ihmisiä. Useissa viesteissä kehotetaan väkivaltaan.

On erityisesti huomattava, että tililtä lähetetyissä kirjoituksissa myös mainitaan nimeltä perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sekä europarlamentaarikko Laura Huhtasaari. Epäsuorasti siis myös nimeltä mainitut henkilöt ovat yhdistettävissä tappamiskehotuksiin.

Lounais-Suomen poliisi aloitti tapauksesta viime vuonna esitutkinnan. 

Rikoksen esitutkinnassa Dellinger kiisti syyllistyneensä rikokseen ja väitti, että hän ei ole julkaissut väkivaltaan ja tappamiseen yllyttäviä kirjoituksia. Dellinger kuitenkin myönsi luoneensa Twitter-tilin, jolta vihaviestit on lähetetty. Hän ei suostunut kertomaan, ketkä muut henkilöt hänen lisäkseen ovat käyttäneet Twitter-tiliä ja julkaisseet sen kautta.

Dellingeriä epäiltiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja siitä uutisoi myös Oikea Media 1.3.2020  otsikolla "Li on vaikeuksissa - 'Tutkintakynnys ylittyi ja rikosnimikkeenä kiihottaminen kansanryhmää vastaan'". 

Oikea Media peräänkuulutti tuolloin, että nyt onkin syytä seurata tarkkaan, kuinka kaikki nämä arvokonservatismia laajalla rintamalla haastavat ja maalittavat, "vihapuheen" vastaisina esiintyvät punaviherradikaalit henkilöt, yhtä hyvin kuin myös "ihmisoikeuksiin" vetoavat asiantuntijatahot ja nimenomaan valtakunnansyyttäjä reagoivat näihin vasemmistopiireistä täysin avoimesti julistettuihin tappamisiin ja uhoamisiin.

Ja nyt olemme tässä.

Valtakunnansyyttäjän syyttämättäjättämispäätös on tehty ei rikosta -perusteella eli vihakirjoitukset eivät valtakunnansyyttäjän mukaan täytä kiihottamisrikoksen tunnusmerkistöä.

"Valtakunnansyyttäjä on päätöksessään katsonut, että kyseiset viestit ovat kohdistuneet yhteiskunnallisten ja poliittisten mielipiteiden perusteella määrittyviin ihmisryhmiin eikä niistä ole tunnistettavissa sellaista vakaumusta, jonka perusteella määrittyvät ihmisryhmät saavat kiihottamisrikoksessa tarkoitettua suojaa heihin kohdistuvalta uhkaavalta viestinnältä", kertoo syyttäjälaitos tiedotteessaan 29.9.2021.

Valtakunnansyyttäjä katsoo lisäksi, että viesteissä ilmastonmuutoksen kieltäjiksi, fasisteiksi tai natseiksi kuvattujen ihmisten ryhmittymät eivät myöskään ole riittävän pysyviä tai tarkkarajaisia muodostaakseen kiihottamisrikoksessa tarkoitettua kansanryhmää.

"Esitutkinnassa tutkittua tekoa ei siten ole laissa säädetty rangaistavaksi", syyttäjälaitos päättää.

Toistettakoon, että valtakunnansyyttäjä siis julisti päätöksessään, että kiihottamisrikoksen tunnusmerkistö ei anna suojaa jokaiselle ihmisryhmälle ja että poliittinen vakaumus jää kiihottamisrikoksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan säännöksen tarkoituksena on suojata vain rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella määräytyvää ryhmää.

Suomen Uutiset kiinnittää huomiota siihen, että valtakunnansyyttäjän päätöksen mukaan poliittisen mielipiteen perusteella muodostuneilla ryhmillä on erilainen luonne kuin sellaisilla ryhmillä, jotka muodostuvat synnynnäisten ominaisuuksien ja identiteetin perusteella ja että uhkaavien viestien kohteet - ilmastonmuutoksen kieltäjiksi, natseiksi tai fasisteiksi kuvatut ihmiset - ovat poliittisten ja yhteiskunnallisten aatesuuntauksien tai ajatusmallien ympärille syntyneitä ryhmittymiä, jotka eivät ole yhteiskunnallisen suojan tarpeessa.

Erityisen merkillepantavaa kuitenkin on se, että valtakunnansyyttäjä ei tapauksen kokonaisarviossa ja näin ollen päätöksessään ole ottanut lainkaan kantaa siihen, että tappamiskehotusten lisäksi vihatililtä lähetetyissä viesteissä mainitaan myös nimeltä perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.

Tästä on aivan perustellusti huomauttanut perussuomalaisten varapuheenjohtaja, varatuomari Leena Meri:

"Näyttää siltä, että samalla on välillisesti uhattu myös Halla-ahoa ja Huhtasaarta, tai ainakin epäsuorasti esitetään kehotuksia heitä kohtaan. Tätä näkökulmaa valtakunnansyyttäjän päätöksestä ei löydy, vaikka olisi ollut mahdollista lähteä hakemaan ennakkoratkaisua tuomioistuimesta.

Tässä tapauksessa asiaa olisi tullut puntaroida kaikelta kannalta. Yhteiskunnassa tappouhkauksien esittämisen hyväksyttävyys tulisi leikata kokonaan pois."

Sosiaalisessa mediassa valtakunnansyyttäjän päätöstä on ihmetelty laajasti , etenkin siksi, koska Toiviainen on nostanut rikossyytteitä kansanedustaja Päivi Räsästä (kd) vastaan tämän uskonnollisten vakaumusten esittämisestä.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on aiemmin korostanut, että vasemmistopoliitikko Dellingerin sometilillä julkaistu teksti on "rankkaaa ja näyttää pahalta", "niin paljon rankempaa verrattuna vaikkapa Räsäsen juttuun, jossa ei ketään kehoteta surmaamaan".

Päivi Räsäsen "rikokseksi" on luettu kristillisen seksuaalietiikan mukaisten linjausten julkinen toteaminen ja Pyhän Raamatun tekstikatkelman kuvallinen twiittaaminen, mutta "valtakunnansyyttäjän mukaan siinä ei ole mitään rikollista, että vaatii poliittisia vastustajia ammuttavaksi", kuten perussuomalaisten Espoon valtuutettu Jiri Keronen kirjoittaa osuvasti Facebookissa.

On kuitenkin hyvä pelkkien ihmettelyjen sijaan palauttaa mieleen teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvion lähes kahden vuoden takainen karu, mutta paikkansa pitävä toteamus hänen 24.11.2019 julkaisemassa Oikean Median artikkelissaan "Suomessa näyttää vallitsevan kommunistinen etuoikeus":

"Sensuuri- ja sananvapausrajoitusilmiökokonaisuuteen liittyy nyt Suomessa meneillään oleva vyörytys Raamatun siteeraamisen ja siteeratun kanssa samaa mieltä olemisen kriminalisoimiseksi marxilaiseen viharikos- ja vihapuheoikeusfilosofiaan tukeutumalla.

Selkeästi havaittavissa oleva isommalle vaihteelle siirtyminen sananvapausrajoitushankkeiden ajamisessa on toteutunut uuden punavihreän hallituksen ryhdyttyä toimiinsa. Kaikenlaisilla kommunisteilla ja kulttuurimarxilaisilla näyttää varsinkin nyt olevan selkeä etuoikeus ajaa aktiivisesti sensuurihankkeitaan, etenkin DEMLA-henkisen oikeuslaitoksen ja lainsäädännön avulla." 

"DEMLA-henkisyydestä" pääsee todella hyvin jyvälle Juha Ahvion 11.3.2020 Oikean Median artikkelissa, jossa hän on tehnyt erinomaisesti ja perinpohjaisesti selkoa Räsäs-tapauksesta ja valtakunnansyyttäjän "oikeusfilosofian" taustoista.

Siinä Ahvio perustelee, miksi juuri kansanedustaja Päivi Räsänen on kiihotus- eli rikostutkintaprosessien kohteena.

Monet katsovat valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen menettelevän valikoivasti ja mielivaltaisesti niin, että laki ei ole kaikille sama. 

Teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvio on painottanut, että viharikokseen syyllistyminen tai syyllistymättömyys onkin subjektiivisen mielivaltaisten ja poliittisideologisten arvioiden ja päätösten varassa. 

Esimerkkinä mielivaltaisesta subjektiivisuudesta ja poliittisideologisuudesta Ahvio on käyttänyt kaupunginvaltuutettu ”Husu” Husseinin (sd.), Päivi Räsäsen ja Juha Mäenpään (ps.) tapauksia.

"Kaupunginvaltuutettu 'Husu' Hussein saattoi julkisessa mielipideviestissään epätotuudellisen epäkunnioittavasti sekä voimakkaasti yleistäen ja tarkoituksellisen halventavasti herjata rasistiseksi kokonaista ja täysin selkeärajaisesti määriteltyä yhteiskunnallista ryhmää eli tietyn puolueen edustajia ja kannattajia ilman, että syyllistyi kiihottamisrikokseen. 

Toisaalta oppositiokansanedustajat Päivi Räsänen ja Juha Mäenpää ovat kiihottamisrikostutkinnan kohteina, vaikka kumpikaan heistä ei tutkinnan kohteena olevassa lausunnossaan kohdistanut sanomistaan mihinkään tiettyyn nimettyyn ryhmään eikä puhunut mistään alempiarvoisuudesta eikä synnynnäisistä ominaisuuksista", Ahvio alleviivasi    15.9.2019 Oikean Median artikkelissaan "Miksi toisten sana on vapaampi kuin toisten?"

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen toimintaa syyteharkinnoissaan voidaan oikeutetusti pitää valikoivana, sillä hän on syynännyt Päivi Räsäsen puheita ja kirjoituksia jo parin vuoden ajan. Laajaa kansainvälistäkin huomiota saanut kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) "kiihotusjuttu", käräjäoikeuskäsittely on vihdoin saanut päivämäärän ja syytteiden pääkäsittelyn istuntopäiväksi on määrätty 24.1.2022.

Samaan aikaan esimerkiksi kansanedustaja Hussein al-Taeen (sd.) törkeät kirjoitukset eivät synnyttäneet valtakunnansyyttäjässä minkäänlaista reaktiota: al-Taee välttyi syytteiltä.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, lakivaliokunnan puheenjohtaja ja varatuomari Leena Meri toteaa, että nykyisellään kiihottamisrikoksen soveltaminen tarjoaa mahdollisuuksia mielivaltaisiin tulkintoihin ja nostaa juurikin esimerkiksi demarikansanedustaja Hussein al-Taeen rasistiset tekstit, jotka eivät johtaneet valtakunnansyyttäjää nostamaan syytettä.

Al-Taeen epäiltiin syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan kirjoittamalla omalle Facebook-sivulleen eri kansanryhmiä uhkaavia, solvaavia tai panettelevia viestejä vuosina 2011-2016.

Valtakunnansyyttäjä kuitenkin päätti olla nostamatta syytettä siitäkin huolimatta, että päätöksessä suoraan todetaan: ”Yhden viestin osalta al-Taee on todennäköisesti syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.”

Syyttämättä jättämistä perustellaan muun muassa sillä, että al-Taee on itsenäisesti ilman viranomaisen puuttumista toiminnallaan pyrkinyt poistamaan tekonsa vaikutuksia.

Leena Meri ihmettelee, miten anteeksipyytely poistaa toisessa tapauksessa syytteeseen johtavan teon.

"Rikos täyttyy, kun se on tehty. Toiminta sen jälkeen voi johtaa rangaistuksen mittaamisessa lievempään rangaistukseen, mutta se, että kuka pyytelee eniten anteeksi ei saisi olla ratkaisevaa syytteen nostamisvaiheessa. Perustuslain mukaan ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti erityisesti rikosoikeudellisessa kontekstissa. 

Muuten kyse on mielivallasta."