Euroopan unioniin, euroalueeseen ja Natoon liittyminen ovat olleet valtiotieteen tohtori Paavo Väyrysen mielestä suuria virheitä. 

– Nämä askeleet ovat aiheuttaneet Suomen taloudelle suuria menetyksiä. On alhainen tulotaso, kova verotus, valtiolla iso velka ja menoja leikataan. 

Jos Suomi olisi kulkenut rahapolitiikassa samaa polkua kuin Ruotsi, voisi tilanne olla hänen arvionsa mukaan toisenlainen.

– Meillä on eletty lamakautta viitisentoista vuotta. Tänä aikana Ruotsissa on kansantulo kasvanut ja yhteiskuntaa on kehitetty ja velka on pysynyt kohtuullisena. 

Veikö sotapropaganda Suomen Natoon?

Paavo Väyrysen mukaan Suomessa suunniteltiin Natoon liittymistä jo ennen Ukrainan sotaa. Väyrynen uskoo, että Suomessa on levitetty sotapropagandaa median kautta, jolla pyrittiin vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen Nato-jäsenyyden puolesta ja lopulta saatiin ilmapiiri sille suotuisaksi. Hän ei usko, että Venäjästä olisi ollut uhkaa Suomelle, koska sota linkittyy vahvasti Neuvostoliiton hajoamiseen. 

– Ukrainan sodan käynnistyttyä 2014 Kiovassa suoritettiin länsimaiden tuella laiton vallankaappaus, ja vaaleilla valittu presidentti Viktor Janukovitš joutui maanpakoon. Uusi hallitus poisti venäjän kieleltä virallisen vähemmistökielen aseman ja päätti Natoon liittymisestä. Nämä päätökset sytyttivät sisällissodan, jossa Krimin niemimaa ja Donbasin alue irrottautuivat Ukrainasta. 

Ukrainan sota on jatkunut jo yli 1000 päivää eikä loppua näy. 

– Jos Ukraina olisi suostunut vuoden 2022 alussa toteuttamaan Ranskan ja Saksan tuella vuonna 2015 aikaan saadun Minskin sopimuksen, niin Venäjä ei olisi hyökännyt. Maaliskuussa 2022 oli tarjolla Turkin kanssa neuvoteltu sopimus, joka oli Ukrainalle varsin edullinen, mutta länsimaat kaatoivat sen, Väyrynen sanoo. 

Tällä hetkellä Ukrainalla ei ole hänen näkemyksensä mukaan muuta vaihtoehtoa kuin suostua maalle epäedulliseen sopimukseen, mikäli sota halutaan saada loppumaan. Jos sota jatkuu, Ukrainan tilanne vain heikkenee. 

Kristillistä kulttuuriperintöä tulee vaalia

Kotimaan politiikka tuli tutuksi Paavo Väyryselle hänen toimiessaan viiden vuosikymmenen ajan Keskustan kansanedustajana ja useita kertoja ministerinäkin. Puolue on muuttunut hänen mielestään epäedulliseen suuntaan. 

– Vuonna 2010 Keskustan johtoon valittiin liberaaleja, joiden aatemaailma on vieras suurimmalle osalle Keskustan äänestäjäkuntaa. Tämä näkyy kannatuksen hupenemisena. 

Väyrynen arvostaa perinteisiä suomalaisia ja pohjoismaalaisia arvoja, kuten evankelisluterilaista perintöä. Pohjoismailla olisi hänen mukaansa paljon annettavaa muille maille. Kristillinen kulttuuriperintö olisi hyvä huomioida myös maahanmuuttopolitiikassa.

– Kaikki hyväksyvät sen, että meidän täytyy edistää kotoutumista. On aivan selvää, että lähellä meitä olevasta kulttuuripiiristä tulevat henkilöt kotoutuvat helpommin kuin toisenlaisista kulttuuripiireistä tulevat, Väyrynen toteaa. 

– Suomessa on paljon ulkomaalaistaustaisia ja he rikastuttavat tätä yhteiskuntaa, mutta ei meidän pidä luopua Suomesta ainutlaatuisena kansakuntana. 

Mediassa ei sallita eriäviä näkemyksiä

Puoluepolitiikan lisäksi muutosta on tapahtunut mediakentällä. Paavo Väyrynen toteaa, että suomalaisen median yksipuolistuminen on vierasta länsimaisille yhteiskunnille.

– Kun puhutaan vaikka Ukrainan sodasta, niin länsimaisista lehdistä saa monipuolista tietoa asioista, mutta Suomessa on ollut vallalla sotapropaganda. 

– Toinen esimerkki yksipuolisuudesta on ilmastopolitiikka. Meillä ei saisi keskustella siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ilmastoon ja minkälaista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa pitäisi harjoittaa. Mediassa isketään niitä, jotka rohkenevat keskustella. 

Suomeen tarvittaisiin Väyrysen mielestä monipuolisempaa, erilaiset näkemykset sallivaa mediaa. 

– Haaveilen siitä, että Suomen sivistystasoa voitaisiin ryhtyä nostamaan snellmanilaisessa hengessä, niin että meillä olisi enemmän keskustelua ja vapautta ilmaista mielipiteensä. Suomen luopuminen itsenäisyydestä on yksipuolistanut keskustelua. 

Paavo Väyrynen on vieraana medialähetysjärjestö IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa. Ohjelma esitetään TV:n Alfa-kanavalla 16 keskiviikkona 27.11. kello 20.00 ja uusintana lauantaina 30.11. kello 20.00. Ohjelma on katsottavissa veloituksetta myös Permanto-suoratoistopalvelusta. 

IRR-TV toimitus & Elina Uusikylä