Lännessä huokaistaan nyt helpotuksesta, sillä Iranin presidentinvaalit voitti “liberaali” Hasan Ruhani, joka on maan istuva presidentti. Hänet muistetaan historiallisesta ydinohjelmasopimuksesta, jonka seurauksena Iran on osittain vapautunut sitä kohtaan asetetuista pakotteista ja ottanut varovaisia askeleita länttä kohtaan.
Se, että vaalit voitti “liberaali” ehdokas, antaa toivoa orastavien kauppasuhteiden jatkumiselle. On kuitenkin syytä muistaa, että Iranissa presidentillä on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa politiikkaan. Viime kädessä kaikesta päättää uskonnollinen ylin johtaja, ajatollahKhamenei.
Iranissa vallitsee käytännössä yksipuoluejärjestelmä, jossa maan sisä- ja ulkopolitiikkaa ylin uskonnollinen johtaja Khamenei johtaa. Perustuslain mukaan Khamenei on vastuussa ”Iranin islamilaisen tasavallan politiikan yleisestä valvonnasta”. Vaikka nimellisesti Iranissa on kymmeniä erilaisia puolueita, ovat kaikki pakostakin uskollisia islamilaisen tasavallan periaatteille ja sen ylimmälle johdolle.
Ehdokkaat ovat kuin kananmunia – kuoret koristellaan hieman toisistaan poikkeaviksi, mutta sisältö on sama. Sen lisäksi, että kaikkien ehdokkaiden on oltava ideologisesti Khameneita lähellä, on ehdokkaaksi asettuminen kategorisesti kielletty esimerkiksi naisilta, sunni-muslimeilta tai uskonnollisten vähemmistöjen edustajilta.
Äänestäminen onkin suuri teatterinäytös, sillä vaikka näennäisesti ehdokkaat jakautuvat “konservatiiveihin” ja Ruhanin edustamiin “liberaaleihin”, ovat he kaikki maan ylimmän johtajan Khamenein ideologisia liittolaisia eli islamisteja, jotka työskentelevät Iranin islamilaisen tasavallan puolesta. Ainoa ero ehdokkaiden välillä on se, että liberaalit uskovat hieman avoimemman yhteiskunnan pidentävän islamilaisen tasavallan elinikää. Konservatiiviset ryhmät ajattelevat tiukan islamin tulkinnan ja kansalaisten kurinpidon palvelevan paremmin islamilaista tasavaltaa.
Presidentinvaaleissa ehdokasvalinnat tekevä elin on Khamenein nimittämä Guardian Council of the Constitution. Elin koostuu 12 henkilöstä, jotka ovat maan ylimmän hengellisen johtajan suosikkeja. He valvovat vaaleja ja valitsevat kaikki ehdokkaat islamin tasavallan periaatteiden mukaiseksi. Ihmiset voivat äänestää vain niiden ehdokkaiden keskuudesta, jotka Guardian Council of the Constitution hyväksyy. Tämäkin käytäntö karsii ehdokkaista ne, joiden ajatukset eivät myötäile Iranin ylintä johtoa.
Ruhani voitti – voittivatko liberaalit?
Ruhanista tulee Iranin islamilaisen tasavallan 12. presidentti, kun hänet valittiin jatkokaudelle noin 57 % äänisaaliilla. Konservatiivipuolta edustanut kilpailija Ebrahim Raisi sai äänistä 38,5 %. Kaksi muuta ehdokasta sai kumpikin vain noin prosentin verran ääniä. Äänestysprosentti oli noin 70 %.
Monet EU-maat ja Suomen elinkeinoelämän edustajat ovat ehtineet kiittelemään Ruhanin valintaa. Monet kansainväliset suuryritykset, jotka olivat aloittaneet kaupankäynnin ja sijoittamisen Iraniin ydinsopimuksen myötä, liputtivat avoimesti Ruhanin uudelleenvalinnan puolesta. Tämä lienee yksi syy sille, että köyhyydestä kärsivät iranilaiset äänestivät niin innokkaasti istuvan presidentin puolesta. Aikoinaan uutinen sanktioiden purkamisesta otettiin riemuiten vastaan, sillä kaupankäynnin vilkastumisesta iranilaiset odottavat kulutustavaroiden hintojen tippuvan ja työpaikkojen lisääntyvän. Toiveikkuus on säilynyt, vaikka konkreettisia helpotuksia omaan taloustilanteeseen vielä odotetaan iranilaisperheissä.
Ruhanin uudelleenvalinnan taustalla on kuitenkin talouden lisäksi muitakin syitä. Yllättäen esimerkiksi Iranin nationalistiset piirit ovat kehottaneet äänestämään Ruhania, konservatiivien sijaan. Jos konservatiivinen Raisi olisi voittanut, Iran olisi jyrkentänyt entisestään ulkopoliittisia kantojaan, uskoivat konservatiivit. Näin esimerkiksi uskonnollis-poliittinen kitka Saudi-Arabian kanssa olisi voinut eskaloitua aseelliseksi, jolloin kansainvälinen koalitio olisi ehkä tehnyt aseellisen intervention Iraniin ja maa olisi “hajotettu” Iranin kaltaiseksi federaatiosysteemiksi.
Nationalistien lisäksi myös uudistushenkiset Vihreän Liikkeen edustajat kehottivat Ruhanin valintaan. Iranissa hyvin suosittu Vihreä Liike vastustaa Khameneita. He pitävät Ruhania vaihtoehdoista kaikkein pienimpänä pahana, sillä presidentti on muun muassa luvannut vähentää viranomaisten puuttumista ihmisten yksityisasioihin.
Moni Ruhanin puolesta äänestänyt antoi tosiasiassa äänensä pääkilpailijaa Raisia vastaan, jonka otaksutut ihmisoikeusrikkomukset ovat puhututtaneet laajasti. Raisin epäillään olleen osallisena 1980-luvun lopun joukkoteloituksissa, kun suuri määrä toisinajattelijoita ja mielipidevankeja teloitettiin islamilaisen tasavallan nimissä.
Parannukset sisäpolitiikkaan antavat odottaa
Hasan Ruhani on ollut Iranin presidentti neljä vuotta. “Liberaalin” Ruhanin kaudella ainoat muutokset koskivat ulkopolitiikkaa. Sisäpoliittisesti Iranissa mikään ei muuttunut. Vankilat ja ruumishuoneet täyttyvät edelleen toisinajattelijoista ja aseistetut islamistit pitävät edelleen valtaa. Khamenein suostumuksella Ruhani teki joitain länttä miellyttäviä temppuja, mikä toi vipinää talouteen ja paransi suhteita ainakin hetkellisesti, mutta kansalaisten arjessa muutos ei näy. Erityisesti ydinsopimuksen solmiminen ja siitä seurannut pakotteiden purkaminen oli hänen kirkkain tähtihetkensä. Trumpin aikana sekin saattaa himmetä.
Vähemmistöjen tai naisten asema ei myöskään ole parantunut. Sen sijaan kyseenalainen ulkopolitiikka kuten sekaantuminen Syyrian sisällissotaan, Libanoniin, Irakin sisäpolitiikkaan ja huthi-kapinallisten tukeminen Jemenissä jatkuu.
Yksi mies, jonka skeptisyys Irania kohtaan tuskin lievenee, on Trump. Obaman tuoma lämmin tuulahdus maiden välisissä suhteissa on mennyt Yhdysvalloissa ohi. Trump on tiukasti Iranin verivihollisten eli Persianlahden maiden ja Israelin liittolainen, kuten republikaanit ovat aina olleet. Nämä maat syyttävät Trumpin tavoin Irania terrorismin tukemisesta ja sekaantumisesta Lähi-idän muiden maiden sisäisiin asioihin. Trump haluaa palauttaa tiukat sanktiot Irania vastaan eikä luota siihen, että ydinohjelmasopimus estäisi maan salaisia aikeita rakentaa ydinase.
Ylin johtaja vaihtuu pian
Vaikka presidentin valinnalla ei ole suurtakaan vaikutusta Iranin politiikkaan, puhaltaa Iranissa pakostakin pian uudet tuulet. Nykyinen ylin johtaja Khamenei on liki 80-vuotias ja sairastaa syöpää. Voi olla, että hän pysyy vielä vallankahvassa yhden jos toisenkin presidenttikauden, mutta toisaalta saattaa olla niinkin, että vallanvaihdosta pedataan jo hissukseen. Khamenein saappaisiin Guardian Council of the Constitution tuskin hyväksyy Ruhanin kaltaista “liberaalia”, vaan paikasta kisaa konservatiivinen papisto.
Iranin puolueet on luotu keinotekoisesti lämmittämään vaalitunnelmaa ja näyttämään maailmalle että Iranissakin on olemassa puoluejärjestelmä ja vapaat vaalit. Oikeat iranilaiset oppositioehdokkaat ovat kaikki maanpaossa tai istuvat vankiloissa. Mitään vapaita instituutioita ei ole, vaan kaikki kansalais- ja ammattijärjestötkin toimivat pakosta Islamilaisen tasavallan sääntöjen mukaisesti. Pieninkin kritisointi ylintä johtoa kohtaan johtaa sanktioihin.
Tästä esimerkkinä on entinen presidentti, kansan suosiosta nauttinut Mohammad Khatami. Kahden presidenttikauden jälkeen hän totesi ainoan roolinsa olleen toimia ylimmän johtajan välikätenä, mistä johtuen hän ei pystynyt reformoimaan juuri mitään. Nyt Khatamia on kielletty antamasta haastatteluja eikä edes hänen kuvaansa ole lupa julkaista missään.
Tällä hetkellä kansainvälisellä yhteisöllä on kädet täynnä Syyrian konfliktin kanssa. Mutta kun se ratkeaa, voi olla että puututaan tarmolla seuraavaan konfliktipesään, Iraniin. Siihen asti, vaaleista huolimatta, Irania johtaa lauma aseistettuja islamisteja.
Islamilainen tasavalta on pysynyt pystyssä liki 40 vuotta, kitkutellen nukkevaaleista toiseen. Saa nähdä, miten kauan näytelmä jatkuu. Aina on olemassa mahdollisuus, että hyvin koulutetun kansan sekä sorrettujen vähemmistöjen ja naisaktivistien mitta täyttyy.
Alan Salehzadeh on uusisuomalainen geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija ja luennoitsija. Hän toimii akateemisen Menatto-konsultointiyrityksen johtajana.
Tp-Utva historian polttopisteessä
to 03.10.2024 15:30Donald Trump murskavoitolla jälleen USA:n presidentiksi
pe 08.11.2024 15:49Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Vaaran viikot ennen Trumpin virkaanastumista
pe 20.12.2024 01:29Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23The US Center for Disease Control CDC just definitively confirmed that we were right already in 1995 about the lack of life-long immunogenicity of a single succesful shot of the measles vaccine
la 21.12.2024 10:35Kultamunat ovat kuoriutuneet - Pisa-tutkimus paljastaa
ti 01.10.2024 14:12Sota Venäjää vastaan ei ole shakkipeliä vaan kansan tuho
la 25.05.2024 08:02Käännytyslaki ratkaisevassa vaiheessa
pe 28.06.2024 10:23Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44