Kanavan englanninkielinen, maksuton ja ympärivuorokautinen uutistarjonta on antanut monelle kaivattuja näkökulmia valtamedian ulkopuolelta. Nyt kanavaa syytetään terrorismin tukemisesta.
Kun Al Jazeera perustettiin liki 25 vuotta sitten, se oli hienointa uutisjournalismia mitä arabimaissa koskaan oltiin nähty. Vuosien ajan ei voinut istahtaa yhdenkään hotellin baariin tai basaarin kahvilaan ilman, että televisioruudusta tuli Al Jazeeran lähetys. Länsimaisittain puetut uutisankkurit juonsivat ohjelmia, joissa ääneen pääsi ennenkuulumattomia ihmisiä kuten Israel-myönteisiä juutalaisia, hallitsijoiden vastaisen opposition edustajia ja muuta uutisoinnista perinteisesti poissuljettua sakkia. Al Jazeeran suosio kasvoi räjähdysmäisesti aikana, jolloin muut arabimediat uutisoivat lähes yksinomaan kuningasperheiden tai diktaattorien vaalimaa näkökulmaa.
Sinänsä ei ole ihme, että uutisoinnin taso oli kova. Al Jazeera nimittäin sai alkunsa BBC:n lapsena. Yhdeksänkymmentäluvulla saudimiljonääri Khalid bin Saoud halusi rahoittaa arabiankielisen, kansainvälisen uutiskanavan toimintaa levittääkseen pehmeästi Saudi-Arabian ajamaa maailmankuvaa. Hän teki BBC:n kanssa sopimuksen, ja näin aloitti uusi kanava BBC Arabia toimintansa Lontoosta käsin.
Kanava ehti olla toiminnassa kaksi vuotta, kunnes saudikuningas jostain syystä suuttui ja päätti vetää piuhat irti. Vaikka kysyntä arabien omalle, laadukkaalle uutiskanavalle oli ollut runsasta, ei tämän epäonnisen kokeilun jälkeen yksikään arabimaa halunnut ottaa vastuuta televisiokanavasta. Paitsi Qatar.
Tämä pikkiriikkinen ja upporikas Persianlahden maa on aina erottautunut joukosta. Qatarin nuori emiiri, joka oli vallankaappauksella anastanut vallan isältään, kutsui kaikki lakkautetun BBC Arabia -kanavan työntekijät Qatariin ja antoi heille 150 miljoonan dollarin budjetin käteen. Käsky kuului, että nyt käynnistetään uusi, vähintään yhtä laadukas arabiankielinen kanava. Ehtona oli, että se toimii vain Qatarin alaisena, eikä ota käskyjä muilta arabimailta. Näin syntyi Al Jazeera, puoli vuotta BBC Arabian lakkauttamisen jälkeen, pitkälti samojen ihmisten käsien kautta. Vain rahoittaja vaihtui.
Aluksi Al-Jazeera täytti lupauksensa antaa katsojilleen erilaisia näkökulmia. Kuherruskuukautta kesti kuitenkin vain 5 vuotta. Isäntämaa Qatar oli jo pitkään ajanut Saudi-Arabiasta poikkeavaa teologis-poliittista linjaa ja suojellut Muslimiveljeskunnan ideologian läheisiä ryhmittymiä, joita Saudi-Arabia pitää vihollisenaan. Hiljalleen tämä poliittinen agenda sotkeutui mukaan uutisointiin, kunnes saavutettiin piste, jolloin arabiankielisen Al Jazeeran uutisointia ei voitu pitää edes näennäisesti objektiivisena.
Käännekohta tapahtui 9/11 WTC-iskun jälkeen. Elettiin vuotta 2001 ja USA hyökkäsi Afganistaniin terrorismin vastaisessa sodassa. Tällöin Al-Jazeeran uutisointi sai länttä vastustavan käänteen. Yhdysvaltojen diskurssissa Afganistan “vapautettiin” Talibaneista, mutta Al Jazeeran uutisissa näytettiin ainoastaan sodasta uhriutuneita paikallisia. Al Jazeera ryhtyi välittämään suorana ja sensuroimatta kaikki viestit Osama Bin Ladenilta, mikä herätti kansainvälisen yhteisön epäilykset siitä, että kanava veljeilee al-Qaidan kanssa. Lisäksi ”asiantuntijoina” käytettiin etsintäkuulutettuja henkilöitä suoraan Yhdysvaltojen terroristilistoilta. Lopulta Yhdysvallat vangitsi kanavan toimittajat Guantanamoon.
Muutama vuosi myöhemmin Irakin sodan aikana välirikko länsimaiden kanssa vain kärjistyi, kun Al Jazeera kovensi Amerikan-vastaista linjaansa. Kanavan työntekijät jäivät kiinni siitä, että työskentelivät samanaikaisesti kaksoisroolissa Saddam Husseinin tiedustelupalveluille. Britannian ministeri David Blunkett määräsi Al Jazeeran Bagdadin-toimiston pommitettavaksi. Näin tehtiin. Vedottiin siihen, että toisen maailmansodan aikana natsien propagandakanavat kokivat saman kohtalon.
Al Jazeeran ostanut Qatarin emiiri tunnetaan hyvästä yhteistyöstään Hamasin ja Hizbollahin kanssa, jotka ovat Israelin suuria vihollisia. Al Jazeera on ollut uskollinen tälle linjalle. Kun Israel hyökkäsi Libanoniin, Al Jazeera puolusti kaikin voimin Hizbollahia uutisoinnissaan. Sunni-arabien piireissä Hizbollahin johtaja Nasrullah ei aiemmin ollut pidetty henkilö, sillä hän edusti Iranin johtamaa shiia-linjaa. Mutta kiitos Al Jazeeran rummutuksen, Nasrullahista tehtiin arabimaailman yhteinen sankari.
Koitti arabikevät. Al Jazeera tuki kansannousuja, erityisesti Muslimiveljeskunnan läheisiä ryhmiä. Räikeä puolueellisuus sai kanavan suosion arabien keskuudessa vähenemään ennätysalhaiseksi. Tämän jälkeen kanava tippui oikeastaan kokonaan islamistien äänitorveksi. Jopa uutistenlukijat muuttivat pukeutumistyyliään konservatiivisemmaksi. Tuki Egyptin muslimiveljeskunnalle muuttui yhä avoimemmaksi, eikä sitä enää edes yritetty maskeerata objektiiviseksi journalismiksi. Se johti Egyptissä Al Jazeeran toiminnan lakkauttamiseen ja siihen, että lopulta toimittajat pakenivat Qatariin.
Kun Al Jazeera lanseerattiin liki 25 vuotta sitten, se oli arabimediojen Ferrari. Ajan kuluessa Lähi-idän kimurantit poliittiset konfliktit ovat kuitenkin saaneet tämän kunnianhimoisen hankkeen kutistumaan vain varjoksi entisestään. Nykyään Al Jazeeran arabiankieliset ohjelmat suoltavat lähes yksinomaan Muslimiveljeskunnan ideologian mukaisia mielipiteitä ja opponointi on vain näennäistä. Koko kanavan olemassaolo hiertää pahasti maan välejä lännen liittolaisten Israelin, Saudi-Arabian ja muiden Persianlahden maiden kanssa.
Vaikka kanavan tulevaisuudennäkymät ja journalistinen taso ovat ropisseet ennätyshuonoiksi, on Al Jazeeralla ollut merkittävä rooli arabiankielisen uutistoimituksen historiassa. Vuosien varrella se on antanut äänen sellaisille, joita ei koskaan arabiuutisissa kuultu. Harva kanava on ollut yhtä läsnä raportoimassa suoraan konfliktialueilta ja harvalla kanavalla on kuollut yhtä paljon toimittajia kentälle.
Nyt Israel aikoo lakkauttaa kanavan paikallistoimiston, samoin kuin Egypti ja moni Persianlahden maa.
Jää nähtäväksi, taipuuko Qatar kansainvälisen painostuksen alla ja lopettaa kanavan käytön propagandansa välineenä. Arabimaailma jää kaipaamaan puolueetonta uutisointia. Se on ollut Lähi-idässä harvinaisempaa kuin kulta.
Alan Salehzadeh on uusisuomalainen geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija ja luennoitsija. Hän toimii akateemisen Menatto-konsultointiyrityksen johtajana.
Tp-Utva historian polttopisteessä
to 03.10.2024 15:30Donald Trump murskavoitolla jälleen USA:n presidentiksi
pe 08.11.2024 15:49Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23The Implementation of the Brutal Theosophy - not Science - based Great Reset
ma 28.10.2024 17:15Kultamunat ovat kuoriutuneet - Pisa-tutkimus paljastaa
ti 01.10.2024 14:12Sota Venäjää vastaan ei ole shakkipeliä vaan kansan tuho
la 25.05.2024 08:02Käännytyslaki ratkaisevassa vaiheessa
pe 28.06.2024 10:23Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44