Blogi: Timo Vihavainen, su 07.04.2019 00:10

Maailman fiksuin maa

Maailman fiksuin maa

 

Venäjän liike-elämän johtavaa julkaisua, Kommersant-lehteä oli ruvennut kiinnostamaan, mikä maa maailmassa saattaisi olla kaikkein fiksuin.

Eipä siinä muita kuin tutkimaan niitä moninaisia tilastoja, joita kansainväliset instanssit jatkuvasti kokoavat. 41 maasta katsottiin niiden sijoittuminen 16 eri vertailussa ja jokaisesta sijoituksesta annettiin tietty määrä pisteitä.

Voittajaksi selviytyi pieni, nykyään tosin sisuton Suomi, mikä oli hieman yllättävää sikäli, ettei Suomi ollut missään noista 16 vertailusta ykkönen. Sen sijaan se sai aina tasaisen varmasti hyviä pisteitä ja niiden yhteissumma oikeutti siis ykkössijaan.

Tätä voisi siis verrata nyrkkeilyotteluun, jossa voitto ei tule tyrmäyksellä, vaan jatkuvalla hyvällä suorituksella.

Tästä kannattaa olla jopa ylpeitä, mikäli nyt kansallinen suoritus oikeuttaa sen jäseniä paljon mihinkään. Ylpistyminen olisi varmaan tyhmintä, mitä voisi tehdä…

Mutta mitä tuo maailman ”fiksuin” oikein tarkoittaa? Venäjäksihän sana on umnyi, kun ”maa” on feminiini, on sanakin muodossa ”umnaja”.

Olen siis käyttänyt käännöksenä sanaa ”fiksu”, vaikka ”umnyj”-sanalla kyllä on merkityksiä järkevyydestä ja viisaudesta älykkyyteen. Suomessa niillä on kuitenkin itse kullakin aika voimakas oma konnotaationsa suuntaan ja toiseen.

Jos sanottaisiin, että on valittu maailman viisain kansa, tulisi ajatelleeksi elämänviisautta, sellaista, jota kuvaa venäjän sana ”mudryi”. Jos taas puhuttaisiin ”älykkyydestä”, tulisi helposti mieleen intellektuelli tai muuten vain nokkela väki. Tosin ”umnitsa” kuvaa myös nokkelaa.

Sellaisessa suomalaiset tuskin kunnostautuvat, eikä heitä myöskään sopisi nimittää sanalla ”intelligentnyj”, jolla on venäjässä aivan erityinen paikkansa ja joka ainakin minun mielestäni hyvin huonosti sopii kuvaamaan suomalaisia.

On kyllä totta, että ”umnyj” saattaa kuvata myös nopeaälyistä, vitsikkäälle on varattu sana ”ostroumnyj” eli terävä-älyinen.

Joka tapauksessa katson ainakin itse, ja tätä saa vapaasti kritisoida, että asianmukaisin käännös tälle maiden välisen vertailun kohteelle on ”fiksuus”, jota esimerkiksi englannissa voisi kuvata sana smartness.

Kyse on henkisen suorituskyvyn kokonaisuudesta, ei sen jostakin osa-alueesta. Venäläisittäin kohteena ovat siis ”umstvennyje sposobnosti”, henkiset kyvyt.

Sivumennen sanoen, olen eräässä blogissa käsitellyt akateemikko Pavlovin puhetta aiheesta ”Venäläinen järki” (O russkom ume) Ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=um .

No, ”fiksuus” saattaa olla hieman alatyylinen, mutta luulisin, että se sopii tällaiseen yhteyteen, jossa kohdetta ei käsitellä kovin juhlallisesti tai seremoniallisesti.

Lopputulos joka tapauksessa ilmaistaan hieman varovasti: ”Samoj umnoj možno priznat Finljandiju” -Fiksuimmaksi voidaan tunnustaa Suomi. Kysymys on siis tulkinnanvaraisesta pistevoitosta. Voitaisiinhan myös vertailla eniten ykkössijoja saaneita.

Sivumennen sanoen fiksuudessa (siis tässä yleisessä) johtivat Euroopan maat. Aasia jäi selvästi taakse. Venäjä pääsi 24. tilalle, mitä edesauttoivat muun muassa korkea aikuisten lukutaitoprosentti, huomattava Nobel-palkintojen määrä, Moskovan valtionyliopiston pääsy 200 parhaan joukkoon.

No, ollaan nyt tyytyväisiä. Ei tällaista kunniaa joka päivä joka maalle tarjotakaan. Venäjän lehdet olivatkin juuri hieman aiemmin hehkuttaneet Suomen valintaa maailman onnellisimmaksi maaksi, joka oli tosiaan hyvin huomattava uutisaihe maassa.

Mutta ketäs kaikkia me oikein ohitimmekaan. Lyhyesti sanoen tietysti kaikki, mutta niiden joukossa Japani ja Ruotsi hengittävät kyllä niskaan ja Hollanti, Sveitsi, Tanska, ja Etelä-Korea tulevan niiden jäljessä. Kanada on sijalla 9 ja USA sijalla 10.

Virolaiset ovat sijalla 21, Venäjän siis sijalla 24, Islanti sijalla 25 ja niin edelleen. Tasan ei käy onnen lahjat, voisimme sanoa, mikäli tyhmänylpeys kävisi tässä päähän.

Joka tapauksessa ainakin minulle tulee mieleen, että tämä ei ole mikään huono sijoitus kansalta, jonka rodullista kelvollisuutta eli kehityskykyä vielä sata vuotta sitten ja myöhemminkin epäiltiin.

Silloinhan näyttöjä oli vielä vähän. Itsenäistymistä saattoi pitää onnenkantamoisena ja muita saavutuksia pienen, germaaniseksi luettavan kansanosan ansiona. Suuri osa suomalaisia eli silloin vielä kädestä suuhun ja jotkut aivan primitiivisesti ja alituisen nälän uhan alla.

Tässä voi nostaa hattua niiden kansankynttilöiden sukupolville, joiden ponnistuksin katajainen kansa pääsi sille tasolle, että sen älyllisiä kykyjä voitiin yleensä ottaa vakavasti.

Tosiasiahan on, että ne kansat, joiden älykkyysosamäärät jäävät hyvin pieniksi, eivät ole harjaantuneet sellaiseen ajatteluun, jota noissa testeissä mitataan.

Se ei suinkaan tarkoita sitä, että ne olisi ikuisiksi ajoiksi tuomittu takapajuisuuteen. Näinhän meidänkin suhteemme monet saattoivat ajatella, myös Venäjällä.

”Suomalainen” on Venäjällä vanhastaan merkinnyt sympaattista ja henkisesti jotenkin tutunomaista hahmoa. Muun muassa Nokia lisäsi tähän kuvaan voimakkaita modernisuuden aineksia.

Nyt sitten tulee näitä onnellisuus- ja fiksuusuutisia.

Voisivat ne asiat olla huonomminkin.

 

Timo Vihavainen su 07.04. 00:10

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Konnien parista

ma 21.10. 23:44

Alas lehmät?

pe 18.10. 00:26

Venäläinen historian oppikirja

ti 15.10. 23:04

Dosenttitason kirjallisuutta

ma 14.10. 22:42

Oikeus tyhmyyteen

su 13.10. 11:30

Suomalainen kasakkaupseeri

pe 11.10. 22:34

Diletant

to 10.10. 23:42

Rankkoja puheita

ke 09.10. 00:24

Vailla omininaisuuksia

ma 07.10. 23:27

Muuan aikamme dilemma

su 06.10. 21:24

blogit

Vieraskynä

Mitä vikaa koulushoppailussa?

pe 18.10.2019 00:31

Juha Ahvio

Ristiretkihistoriallisia mietteitä Portugalin Coimbrassa ja Lissabonissa

ma 21.10.2019 23:47

Professorin Ajatuksia

Onko tämä sattumaa vai Yle-tutkimuksen aihe?

ma 21.10.2019 23:43

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Lähi-idästä uhkaava pakolaisaalto torjuttava päättäväisesti

pe 11.10.2019 22:36

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Haluan provosoida ihmisiä tutkimaan asioita itse

la 12.10.2019 11:17

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon nuorisotiloissa jatkuvia etnisiä konflikteja

la 05.10.2019 23:55

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Saksan mallia koohotetaan Suomeen! Ajojahdit alkavat?

su 06.10.2019 21:34

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YK:n ilmastopaneeli IPCC tukeutuu pseudotieteeseen

la 07.09.2019 07:11

Heikki Porkka

"Oululainen mies" raiskasi - kertoo Yleisradio ja johtaa kansalaisia harhaan

to 17.10.2019 13:09

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Käräjäoikeuden virkavirhe?

pe 11.10.2019 20:00

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Mikä on muuttunut 30-vuodessa.

pe 11.10.2019 00:57

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Konnien parista

ma 21.10.2019 23:44

Matti Viren

Onneksi meillä on hyvinvointivaltio

su 06.10.2019 21:39