Blogi: Timo Vihavainen, su 07.04.2019 23:13

Alaspäin mennään

Tyhmyys sen kuin lisääntyy

 

Älykkyystestejä on kritisoitu syystä ja syyttä. Eivät ne tarkasti kuvaa ihmisyksilön nokkeluutta eivätkä ota huomioon monia lahjakkuuden osa-alueita, joilla huonosti testeissä pärjäävä saattaakin olla ylivertainen.

Yksilön kohdalla hajonta saattaa päivän mittaan olla jopa 5-8 pistettä riippuen muun muassa siitä, miten yö tuli nukuttua.

Mutta miljoonien populaatiossa nämä satunnaisvaihtelut häviävät. Piste sinne tai tänne alkaakin merkitä jo suuria. Pelkästään Euroopan unionin puitteissa parin pisteen pudotuksen pelkkä rahallinenkin arvo on 150 miljardia euroa.

Näin väitetään Die Zeitin uusimmassa numerossa, jossa muuan teemana on, että olimme kerran fiksumpia -wir waren mal schlauer.

Maallikolle tulee tässä kiusaus kysyä, onko väliä sillä, miten muutos tapahtuu. Jos koko käyrä lysähtää alaspäin samanmuotoisena, lienee se eri asia kuin mikäli se litistyy muistuttamaan enemmän miehille tyypillistä käyrää.

Mikäli huippulahjakkaiden suoritus huononee, sen voi ymmärtää jotain merkitsevän, mutta jos muutos tapahtuu tyhmemmässä päässä, se ehkä saattaisi merkitä vähemmän.

Ja mitä väliä koko älykkyysosamäärillä onkaan? Suomen toimittajat ainakin tiesivät taannoin, että niiden pitäminen tärkeänä asiana oli pelkkää epätieteellistä huuhaata ja sitä paitsi epäkorrektia, ainakin Tatu Vanhasen tapauksessa.

Die Zeitin haastattelemat asiantuntijat ovat eri mieltä.

Muuan uusiseelantilainen professori Flynn oli se, joka aikoinaan huomasi, että ihmisten menestyminen älykkyystesteissä oli läntisessä maailmassa tasaisessa nousussa, joka vieläpä oli sangen ripeää. Yhden sukupolven aikana se oli viidestä jopa 25 pisteeseen.

Tätä ruvettiin nimittämään Flynn-efektiksi.

Nyt hiljattain on sitten havaittu suunnan kääntyneen, tulosten jatkuva, tasainen heikkeneminen on saanut nimen käänteinen Flynn-efekti.

Norjassa huomattiin ensin nuorten miesten saamien tulosten kaikilla älykkyyden osa-alueilla heikenneen. Sama suuntaus osoittautui vallitsevan muissakin maissa. Älykkyys laski puolesta yhteen pisteeseen per vuosi. Joissakin maissa kyse oli vain älykkyyden osa-alueista ja joissakin kaikista.

Syitä on tietenkin haettu innokkaasti.

Muuan selitys on tietenkin alhaisen ÄO:n maista tuleva siirtoväki, mutta se ei selitä vielä koko asiaa. Toinen on haastavien kirjojen puute, toisin sanoen se, ettei niitä enää lueta. Myös koulujen siirtyminen tietokoneisiin näyttää selvästi laskevan kykyä pärjätä älykkyystesteissä. Puhutaan jopa google-aivoista

Mutta älykkyyden on todettu olevan 70-prosenttisesti periytyvää. Onko perimässä tapahtunut joitakin muutoksia? Kun eugeniikasta -myös positiivisesta- on tullut kirosana, onko se johtanut siihen, että yhä suurempi osa kansaa kantaa kussakin maassa entistä huonompia geenejä.

Mutta tulosten on havaittu huononneen myös samojen sukujen piirissä: pojat ovat siis isiään tyhmempiä. Sivumennen sanoen, tyttäristä ei tässä jutussa erikseen puhuta.

Muuan selitys näyttäisi löytyvän endokrinologiasta. Avainasemassa on kilpirauhashormoni, jota kehittyy riittämättömästi, ellei elimistö saa jodia. Silloin lapsista tulee enemmän tai vähemmän jälkeenjääneitä, pahimmassa tapauksessa kretiinejä.

Tämä ongelma oli takavuosina ratkaistu lisäämällä suolaan jodia, mutta enää se ei ole pakollista ja erilaiset gourmet-gurut muistavat aina korostaa käyttävänsä jotakin muuta kuin jodioitua suolaa. Noin puolet EU:n lapsista saa liian vähän jodia.

Jodinpuutteen vaikutusta lisäävät monenlaiset ympäristömyrkyt. Niiden ”myrkyllinen cocktail” saattaisi kukaties olla vähenevän älykkyyden syynä.

Sopii vain toivoa, että prosessi onnistuttaisiin pysäyttämään. Nykykulttuuri toki osaa antaa arvoa myös niiden kehitysmaiden eli siis takapajuisten maiden kulttuurille, joissa ÄO on hyvin vaatimattomissa lukemissa, joten kehitys tuskin erinäisillä kulttuuripalstoilla herättää mitään levottomuutta, ehkä sen sijaan jopa toiveikasta odotusta.

Mikäli kyseessä samaan aikaan joka tapauksessa on miljardiluokan taloudellinen tappio, huolehtivat kai poliitikot siitä, että kaikki mahdollinen tehdään kehityksen kääntämiseksi.

Mutta ehkä pitää vielä kysyä, mikä vaikutus kehityksellä on onnellisuuteen? Lieneekö asiaa edes tutkittu.

Sivumennen sanoen, Die Zeit käyttää älykkyystestissä menestyneestä systemaattisesti adjektiivia schlau, jonka perusmerkitykseksi ainakin minä olen oppinut viekas, ovela. Kyseessä on siis suomalaisittain ottaen aika kyseenalainen termi, noin moraaliselta kannalta. Mehän emme omia vastineitamme voisi tässä käyttää.

Meillä samassa tilanteessa aina puhutaan vain älykkyydestä, jos halutaan olla korrekteja ja sama taitaa olla tilanne myös anglosaksisessa maailmassa. Smartness taitaa kyllä myös olla mahdollinen termi.

Miksi saksalaiset ovat ainakin tässä valinneet sanan schlau, on minulle tietymätöntä. Kenties halutaan käyttää arkipäiväistä termiä ja välttää juhlallisuutta.

Suomeksi sana olisi kai tässä käännettävä nokkeluudeksi tai fiksuudeksi. Esimerkiksi järkevä ei tietysti sovi lainkaan ja ymmärtäväkään ei kuulu testin mittaamien asioiden piiriin.

Sivumennen sanoen venäjässä on sana hitryi, joka nykyään myös merkitsee oveluutta ja viekkautta. Aikoinaan sitä käytettiin kuitenkin myös kuvaamaan tieteen ja tekniikan hienouksia.

Vanha merkitys on vielä säilynyt vaikkapa sanonnassa eto -delo ne hitroje -se nyt ei ole konstikaan. Mutta en voisi kuvitella älykkyystestien mittaavan siellä ominaisuutta nimeltä hitrost.

Mitä ne testit sitten oikein mittaavat? Erään asiantuntijan mukaan testeissä on kysymys ennen muuta tietojen käsittelynopeudesta. Siis samaan tyyliin kuin tietokoneessa.

Tietokoneita voidaan tunnetusti myös kellottaa suuremman tehon aikaan saamiseksi, ainakin vielä takavuosina voitiin.

Ilmeisesti myös tämän nokkeluuden kohdalla itse niin sanottu hardware asettaa omat reunaehtonsa, joten asiaan vaikuttaminen voi olla vaikeaa.

Mutta ei tätä asiaa -siis käänteistä Flynn-efektiä- ole vielä loppuun asti selvitetty. Mikähän mahtoi olla itse varsinaisen Flynn-efektin takana? Tuskin nopea rodun jalostuminen sentään?

 

Timo Vihavainen su 07.04. 23:13

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Sotilaan muona

ti 16.07. 23:08

Onko kulttuuri kielessä?

ma 15.07. 23:11

Gourmandise

su 14.07. 21:40

Papit ja pellet

la 13.07. 23:49

Aikansa sankaritar

pe 12.07. 23:42

Kriisiajan näkökulmia

ma 08.07. 21:53

Merenkulkijan seikkailuja

ma 01.07. 23:07

Missä mennään?

la 29.06. 22:43

Woikoski

la 29.06. 00:00

Imperiumin rajat

ke 26.06. 23:57

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Kissauutinen

ti 16.07.2019 23:07

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Älä koskaan luovu käteisen rahan käyttämisestä

la 06.07.2019 10:43

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Sotilaan muona

ti 16.07.2019 23:08

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39