Blogi: Timo Vihavainen, su 07.04.2019 23:13

Alaspäin mennään

Tyhmyys sen kuin lisääntyy

 

Älykkyystestejä on kritisoitu syystä ja syyttä. Eivät ne tarkasti kuvaa ihmisyksilön nokkeluutta eivätkä ota huomioon monia lahjakkuuden osa-alueita, joilla huonosti testeissä pärjäävä saattaakin olla ylivertainen.

Yksilön kohdalla hajonta saattaa päivän mittaan olla jopa 5-8 pistettä riippuen muun muassa siitä, miten yö tuli nukuttua.

Mutta miljoonien populaatiossa nämä satunnaisvaihtelut häviävät. Piste sinne tai tänne alkaakin merkitä jo suuria. Pelkästään Euroopan unionin puitteissa parin pisteen pudotuksen pelkkä rahallinenkin arvo on 150 miljardia euroa.

Näin väitetään Die Zeitin uusimmassa numerossa, jossa muuan teemana on, että olimme kerran fiksumpia -wir waren mal schlauer.

Maallikolle tulee tässä kiusaus kysyä, onko väliä sillä, miten muutos tapahtuu. Jos koko käyrä lysähtää alaspäin samanmuotoisena, lienee se eri asia kuin mikäli se litistyy muistuttamaan enemmän miehille tyypillistä käyrää.

Mikäli huippulahjakkaiden suoritus huononee, sen voi ymmärtää jotain merkitsevän, mutta jos muutos tapahtuu tyhmemmässä päässä, se ehkä saattaisi merkitä vähemmän.

Ja mitä väliä koko älykkyysosamäärillä onkaan? Suomen toimittajat ainakin tiesivät taannoin, että niiden pitäminen tärkeänä asiana oli pelkkää epätieteellistä huuhaata ja sitä paitsi epäkorrektia, ainakin Tatu Vanhasen tapauksessa.

Die Zeitin haastattelemat asiantuntijat ovat eri mieltä.

Muuan uusiseelantilainen professori Flynn oli se, joka aikoinaan huomasi, että ihmisten menestyminen älykkyystesteissä oli läntisessä maailmassa tasaisessa nousussa, joka vieläpä oli sangen ripeää. Yhden sukupolven aikana se oli viidestä jopa 25 pisteeseen.

Tätä ruvettiin nimittämään Flynn-efektiksi.

Nyt hiljattain on sitten havaittu suunnan kääntyneen, tulosten jatkuva, tasainen heikkeneminen on saanut nimen käänteinen Flynn-efekti.

Norjassa huomattiin ensin nuorten miesten saamien tulosten kaikilla älykkyyden osa-alueilla heikenneen. Sama suuntaus osoittautui vallitsevan muissakin maissa. Älykkyys laski puolesta yhteen pisteeseen per vuosi. Joissakin maissa kyse oli vain älykkyyden osa-alueista ja joissakin kaikista.

Syitä on tietenkin haettu innokkaasti.

Muuan selitys on tietenkin alhaisen ÄO:n maista tuleva siirtoväki, mutta se ei selitä vielä koko asiaa. Toinen on haastavien kirjojen puute, toisin sanoen se, ettei niitä enää lueta. Myös koulujen siirtyminen tietokoneisiin näyttää selvästi laskevan kykyä pärjätä älykkyystesteissä. Puhutaan jopa google-aivoista

Mutta älykkyyden on todettu olevan 70-prosenttisesti periytyvää. Onko perimässä tapahtunut joitakin muutoksia? Kun eugeniikasta -myös positiivisesta- on tullut kirosana, onko se johtanut siihen, että yhä suurempi osa kansaa kantaa kussakin maassa entistä huonompia geenejä.

Mutta tulosten on havaittu huononneen myös samojen sukujen piirissä: pojat ovat siis isiään tyhmempiä. Sivumennen sanoen, tyttäristä ei tässä jutussa erikseen puhuta.

Muuan selitys näyttäisi löytyvän endokrinologiasta. Avainasemassa on kilpirauhashormoni, jota kehittyy riittämättömästi, ellei elimistö saa jodia. Silloin lapsista tulee enemmän tai vähemmän jälkeenjääneitä, pahimmassa tapauksessa kretiinejä.

Tämä ongelma oli takavuosina ratkaistu lisäämällä suolaan jodia, mutta enää se ei ole pakollista ja erilaiset gourmet-gurut muistavat aina korostaa käyttävänsä jotakin muuta kuin jodioitua suolaa. Noin puolet EU:n lapsista saa liian vähän jodia.

Jodinpuutteen vaikutusta lisäävät monenlaiset ympäristömyrkyt. Niiden ”myrkyllinen cocktail” saattaisi kukaties olla vähenevän älykkyyden syynä.

Sopii vain toivoa, että prosessi onnistuttaisiin pysäyttämään. Nykykulttuuri toki osaa antaa arvoa myös niiden kehitysmaiden eli siis takapajuisten maiden kulttuurille, joissa ÄO on hyvin vaatimattomissa lukemissa, joten kehitys tuskin erinäisillä kulttuuripalstoilla herättää mitään levottomuutta, ehkä sen sijaan jopa toiveikasta odotusta.

Mikäli kyseessä samaan aikaan joka tapauksessa on miljardiluokan taloudellinen tappio, huolehtivat kai poliitikot siitä, että kaikki mahdollinen tehdään kehityksen kääntämiseksi.

Mutta ehkä pitää vielä kysyä, mikä vaikutus kehityksellä on onnellisuuteen? Lieneekö asiaa edes tutkittu.

Sivumennen sanoen, Die Zeit käyttää älykkyystestissä menestyneestä systemaattisesti adjektiivia schlau, jonka perusmerkitykseksi ainakin minä olen oppinut viekas, ovela. Kyseessä on siis suomalaisittain ottaen aika kyseenalainen termi, noin moraaliselta kannalta. Mehän emme omia vastineitamme voisi tässä käyttää.

Meillä samassa tilanteessa aina puhutaan vain älykkyydestä, jos halutaan olla korrekteja ja sama taitaa olla tilanne myös anglosaksisessa maailmassa. Smartness taitaa kyllä myös olla mahdollinen termi.

Miksi saksalaiset ovat ainakin tässä valinneet sanan schlau, on minulle tietymätöntä. Kenties halutaan käyttää arkipäiväistä termiä ja välttää juhlallisuutta.

Suomeksi sana olisi kai tässä käännettävä nokkeluudeksi tai fiksuudeksi. Esimerkiksi järkevä ei tietysti sovi lainkaan ja ymmärtäväkään ei kuulu testin mittaamien asioiden piiriin.

Sivumennen sanoen venäjässä on sana hitryi, joka nykyään myös merkitsee oveluutta ja viekkautta. Aikoinaan sitä käytettiin kuitenkin myös kuvaamaan tieteen ja tekniikan hienouksia.

Vanha merkitys on vielä säilynyt vaikkapa sanonnassa eto -delo ne hitroje -se nyt ei ole konstikaan. Mutta en voisi kuvitella älykkyystestien mittaavan siellä ominaisuutta nimeltä hitrost.

Mitä ne testit sitten oikein mittaavat? Erään asiantuntijan mukaan testeissä on kysymys ennen muuta tietojen käsittelynopeudesta. Siis samaan tyyliin kuin tietokoneessa.

Tietokoneita voidaan tunnetusti myös kellottaa suuremman tehon aikaan saamiseksi, ainakin vielä takavuosina voitiin.

Ilmeisesti myös tämän nokkeluuden kohdalla itse niin sanottu hardware asettaa omat reunaehtonsa, joten asiaan vaikuttaminen voi olla vaikeaa.

Mutta ei tätä asiaa -siis käänteistä Flynn-efektiä- ole vielä loppuun asti selvitetty. Mikähän mahtoi olla itse varsinaisen Flynn-efektin takana? Tuskin nopea rodun jalostuminen sentään?

 

Timo Vihavainen su 07.04. 23:13

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Eurooppa on aina oikeassa

ma 20.05. 21:22

Leikin uudet säännöt

la 18.05. 09:47

Militarismin voittokulku

to 16.05. 22:21

Aave nousi kummittelemaan

ti 14.05. 23:43

Jokapäiväinen leipämme

ma 13.05. 22:10

Kolme kovaa anarkistia

su 12.05. 21:16

Suurten rosvojoukkojen aikaa

to 09.05. 22:07

Koti, uskonto ja isänmaa

ke 08.05. 22:58

Rooma ja me

ti 07.05. 22:57

Maailman toiseksi suurin merikatastrofi?

ma 06.05. 23:33

blogit

Vieraskynä

Suomalaisille jatkossakin maitoa ja bensaa!

to 16.05.2019 22:33

Juha Ahvio

Mistä vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa on kyse?

ma 06.05.2019 23:38

Professorin Ajatuksia

Nyt olen hämmästynyt

ma 20.05.2019 21:21

Marko Hamilo

Kuinka muutosta äänestetään - miksi oikeistolaisen kannattaa äänestää perussuomalaisia

su 14.04.2019 09:35

Jukka Hankamäki

Suomelle tärkeät europarlamenttivaalit

to 09.05.2019 22:08

Petteri Hiienkoski

Arkkipiispan tuella sananvapautta vastaan

la 18.05.2019 16:09

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Euvostoliiton purkaminen alkaa vihdoinkin!

ke 01.05.2019 16:15

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kansallismielisten vietävä ympäristöagenda vihreiltä

ti 14.05.2019 23:15

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Mistähän löytyvät ne todelliset "Putinin kätyrit"?

ma 20.05.2019 21:24

Mika Niikko

Somekampanja käänsi tuhansien turvapaikkavaeltajien suunnan

su 07.04.2019 23:11

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailman muovin kierrätys totaalikaaoksessa Uusi raporttini julki Lontoossa

ke 15.05.2019 20:55

Heikki Porkka

Yle, Trump, Orban, Salvini, "islamismi" ja Tynkkynen

ti 14.05.2019 12:56

Tapio Puolimatka

Itsemäärittelyyn perustuva sukupuolikäsitys luo turvattomuutta

to 16.05.2019 22:24

Olli Pusa

Islaminuskoiset eivät sopeudu

su 19.05.2019 21:43

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Chile ja media

to 04.04.2019 21:30

Reijo Tossavainen

Mitä sinä haluat?

pe 17.05.2019 21:13

Jessica Vahtera

Säästöjä ammattiylpeyden hinnalla

to 04.04.2019 19:27

Pauli Vahtera

SDP valehtelijoiden klubi

pe 03.05.2019 21:34

Timo Vihavainen

Eurooppa on aina oikeassa

ma 20.05.2019 21:22

Matti Viren

Anekauppa

la 18.05.2019 10:00