Blogi: Timo Vihavainen, ti 23.04.2019 22:22

Kömmähdyksiä

Onnetonta brändäystä

 

Nykyään moni kuvittelee, ettei liikemiehen tarvitse osata muuta kieltä kuin englantia. Sillähän on niin hyvä ja mukava ajatuksensa toisille välittää ja totta onkin, että riihikuivan rahan lisäksi se on ainoa, mitä ostaja tarvitsee markkinoilla.

Myyminen on kuitenkin asia erikseen.

Koska kielet eivät ole vain ekvivalentisti toistensa kaltaisia merkkijärjestelmiä, vaan sisältävät myös valtavia määriä erilaisia assosiaatioita eli, kuten sanotaan, konnotaatioita, jotka antavat sanoille ja lauseille oman sivumerkityksensä ja värinsä, pitäisi niistä olla tietoinen ainakin mainoksia värkätessään.

Pohjoismaiden yhdyspankki otti aikoinaan kansainväliseksi nimekseen Unitas, eli latinaksi yhteisyys, joka kuulosti aika komealta ja arvokkaalta.

Venäjällä firma käytti samaa nimitystä ja teetti jo itselleen komean esitteen, jossa ei painokuluja säästetty.

Huomaamatta kuitenkin jäi, että kaikki paikalliset naureskelivat nimelle ja vasta viime tingassa joku älysi, että nimi on venäjäksi pankille aivan sopimaton. Unitaz kun nimittäin tarkoittaa vessanpyttyä.

Sellaiset ovat tarpeellisia ja jokaisella aivan välttämättömiäkin mukavuuksia, mutta juuri pankin tarvitsemaa arvokkuutta niistä puuttuu.

 Monissa kulttuureissahan koko sanan mainitseminen on jotenkin sopimatonta ja luulenkin, että mikäli venäjässä joutuu arvokkaassa seurassa mainitsemaan vessaan liittyvän sanan, kannattaa samaan hengenvetoon lisätä väliin sana anteeksi -izvinite.

Niinpä kuuluu jääneen aivan käyttämättä tuo komea esite, johon oli uhrattu työtä ja vaivaa ja joka varmaan oli aikomus julkistaa jossakin sopivassa cocktail-tilaisuudessa.

Toinen mielestäni vastaava tapaus tuli äskettäin vastaani Pietarissa. Mainoksessa kerrottiin tuotteesta Dermocil ja kerrottiin sen olevan suomalainen.

Sattumalta tuo sana dermo on hyvin venäjässä hyvin ruma ja tarkoittaa paskaa. Jotenkin tuntuu siltä, että hienot neidit ja rouvat jotenkin kavahtavat kasvojensa voitelemista aineella, jonka nimessä se esiintyy. Mutta ehkä olen erehtynyt.

Takavuosina taas joku hampurilaispaikka mainosti itseään valtavilla julisteilla, joissa kysyttiin ”huikooko?”. Julisteessa sana ”hui-” oli ylhäällä erillään tavuviivan kera ja sen alla sitten jatko ”kooko”?

Venäläisissä vieraissa mainos sai aikaan hillittömän naurukohtauksen ja he kuvauttivat itsensä sen alla suu virneessä. Mokomaa tekstiä ei Venäjällä ole julkisesti luettavissa missään. Se mielletään siis todella kovan luokan kirosanaksi, vaikka kyse oikeastaan asiallisesti on vain viattomasta anatomiasta.

Toinen vastaava, hyvin rumana pidetty sana bljad viittaa oikeastaan vain maailman vanhimpaan ammattiin, joka meillä ymmärretään kai normaaliksi sisällöntuottamiseksi. Joka tapauksessa sen julkinen käyttäminen leimaa ihmisen loppuiäksi. Tai ehkäpä tehokas katumus auttaa, en tiedä.

No, itse, liikkuessani Vladimirski-aukion tienoilla saan aina lukea kännykästäni, että paikka on nimeltään Bladimirsky.

Tuon mielettömän translitteraation suorittaa kaiketi tekoäly, joka meille muutenkin jatkuvasti toimittaa paljon naurun aihetta. Kiitos siitäkin.

Mutta kyllä hölmöjä mainoksia voi tehdä, vaikka kieltä osaisi loistavasti.

Muuan esimerkki on Finnairin lyhytaikaiseksi jäänyt mainoslause: ”Many happy landings”.

Ymmärrän, että tässä leikittiin tervehdyksellä ”Many happy returns” ja viitattiin siihen, että Finnairin tilillä on toistaiseksi hyvin vähän onnettomuuksia. Ne pari 60-luvun tapausta me vanhemmat ihmiset muistammekin.

Nyt kuitenkin lukijalle jää se vaikutelma, että yhtiö yrittääkin puolustautua sillä, että monet laskeutumiset ovat sentään onnistuneet, vaikka paljon on mennyt metsäänkin. Kyllä siitä ainakin minulle se vaikutelma tulee.

Mitsubishi taas otti erään kaupunkimaasturinsa nimeksi Pajero, joka ei oikeastaan merkitse mitään, kuten luultiin. Espanjassa se kuitenkin merkitsee runkkaria ja koska espanjankielisissä kulttuureissa tuohonkin viattomaan ja kaiketi jopa suositeltavaan asiaan liittyy häpeää ja noloutta, lienee siellä jouduttu muuttamaan nimeä. Näin väitetään.

Asia erikseen ovat vielä erilaiset hakaristin, tuhatvuotisen symbolin esiintymiset eri yhteyksissä. Kun jotkut kansat ovat oppineet näkemään siinä vihollisen tunnuksen, reagoivat ne kuin Pavlovin koirat ärsykkeeseen, eikä järkipuheella ole asiaan mitään tehoa.

Yleensäkin mainosalalla joudutaan aina pelaamaan tyhmimpien ehdoilla ja niinpä ei voida välttää sitä, että se alkaa jo olla täysin englanninkielistä, mikä liittyy tuon kielen nykyiseen prestiisiin takapajuisten ainesten keskuudessa.

1800-luvullahan samassa asemassa oli ranska, jota mainokset ainakin jonkin verran käyttivät vielä 1950- ja 60-luvuilla.

Vieras kieliympäristö joka tapauksessa sisältää aina vaaroja, jotka on syytä tiedostaa.

 

Timo Vihavainen ti 23.04. 22:22

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Kultakausi

ke 17.07. 23:07

Sotilaan muona

ti 16.07. 23:08

Onko kulttuuri kielessä?

ma 15.07. 23:11

Gourmandise

su 14.07. 21:40

Papit ja pellet

la 13.07. 23:49

Aikansa sankaritar

pe 12.07. 23:42

Kriisiajan näkökulmia

ma 08.07. 21:53

Merenkulkijan seikkailuja

ma 01.07. 23:07

Missä mennään?

la 29.06. 22:43

Woikoski

la 29.06. 00:00

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Altruismi ja pelko leimaamisesta luovat hyvän yhteiskunnan

ke 17.07.2019 23:07

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Älä koskaan luovu käteisen rahan käyttämisestä

la 06.07.2019 10:43

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Kultakausi

ke 17.07.2019 23:07

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39