Blogi: Timo Vihavainen, su 28.04.2019 22:31

Mitä meillä oikein tapahtuu?

Mihin Niinistö viittasi?

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö moitti maamme poliittista elämää siitä, että  siinä esiintyy tapauksia, joissa poliittisen vastustajan sanomisia vääristellään ja sitten hyökätään itse kyhättyä olkiukkoa vastaan.

Kun poliittinen vastustaja ei todellisuudessa anna mitään aihetta kauhistelulle, saati boikotille ja parjaukselle, otetaan käyttöön yleiskäsitteitä, joita tarpeeksi venyttämällä saadaan aivan uudenlainen maali, jota vastaan kuuluukin jokaisen säädyllisen ihmisen kiivaasti hyökätä ja samalla tuntea inhoa, pöyristymistä ja muita asiaankuuluvia tunteita.

Niinistön kielikuvaa käyttäen, tehdään sellainen maali, johon on sitten helppo osua. Tällainen merkitsee poliittisen kulttuurin rämettymistä.

Aikoinaan Neuvostoliitossa suoritettiin kollektivisointi, johon liittyi riistosta elävien luokkien omaisuuden pakkoluovutus. Nuo riistäjäluokkien jäsenet suljettiin muodostettavien kolhoosien ulkopuolelle ja jäljelle jäävät saivat jakaa heidän omaisuutensa.

Ongelmana oli, että tällaisia toisten työstä eläviä talouksia oli maassa vähän, jos lainkaan. Asia ratkaistiin julistamalla tietty osuus parhaiten toimeentulevista talonpojista joka tapauksessa kulakeiksi eli juuri riistäjäluokan jäseniksi.

Ei siinä mikään auttanut, ei edes se, että kylän oma väki viittasi kintaalla mahdollisuudelle ryöstää noiden onnettomien omaisuus ja vetosi heidän puolestaan. Lehdet pilkkasivat tätä asennetta ja leimasivat sen epätieteelliseksi: kas kummaa, että kaikki myöntävät kulakkien olevan loiseläimiä, mutta juuri nämä oman kylän kulakit ovatkin vain aina poikkeus säännöstä. Ketäs tässä sitten oikein likvidoitaisiin, mitä?

Vastaavasti meillä Kekkosen aikana julistettiin Perustuslaillinen kansanpuolue äärioikeistolaiseksi eli siis sellaiseksi, jota jokaisen kunniallisen ihmisen velvollisuus oli vastustaa ja jopa inhota henkeen ja vereen.

Toisaalta jokainen kyllä tiesi, että puolue kannatti pohjoismaista demokratiaa, eikä sen ohjelmassa ollut mitään äärisuuntauksiin viittaavaa.

Mutta tämä puolue vastusti Kekkosen valintaa poikkeuslailla ja väitti, ettei mitään poikkeustilaakaan ollut ja että perustuslakia oli sen vuoksi kunnioitettava normaaliin tapaan. Ja tämä se nyt ei vaan käynyt.

Eihän se kaikkien todisteiden puute mitään merkinnyt, sillä itse Kekkonen julisti, hieman epäsuorasti, puolueen olevan äärioikeistolainen eikä tästä tuomiosta voinut valittaa. Kristilliset olivat perustuslaillisten kannalla ja pääsivät mukaan samaan kastiin.

Muuan kristillisten edustaja jopa kehtasi viitata mahdollisuuteen, että Kekkonen saattaisi kuolla, jolloin koko yhden miehen varaan rakentuva poliittinen järjestelmä olisi vaarassa.

Kekkonen hyökkäsi heti moista julkeutta vastaan ja leimasi sen ”kuoleman majesteetin” alistamiseksi poliittiseen käyttöön. Itse valtionpäämie antoi ymmärtää ymmärtää, että häntä oli uhkailtu: ”jos Kekkonen sattuisi kuolemaan… sattuisi sattumalta kuolemaan…”

Lehdistö hymisteli kuorossa tälle härskille vääristelylle. Silloin elettiin aikaa, jolloin julkiseen sanaan voitiin mainiosti soveltaa sopulivertausta. Kuitenkin suurimmissakin lehdissä oli muutama itsenäinen ja rohkea toimittaja, joka ei antanut virran viedä mukanaan. Olihan se aika erikoista aikaa.

Muistan, miten masentavan vaikutuksen julkinen valehtelu –sillä sitähän se oli- aikoinaan teki. Kun kyseessä olivat arvovaltaisesti leimatut tahot, ei mitään faktantarkistusta tarvittu eikä edes hyväksytty, vaan koko sopulilauma ryntäsi kilvan samaan suuntaan ja ulvoi samaa laulua.

En kuitenkaan muista, että mitään tahoa olisi vielä tuhon aikaan kieltäydytty suorastaan hyväksymästä keskustelukumppaniksi. Likaisia temppuja sen sijaan riitti ja niistä taidettiin ylpeillä yhtä paljon kuin nykyäänkin. Kaipa ne ymmärrettiin ammattitaidon osoituksiksi.

Koetin nyt sitten miettiä, mihin Niinistö puheessaan oikein viittasi. Luulen, että hän ei puhunut syyttä suotta, vaan halusi nimenomaan puuttua näkemäänsä konkreettiseen epäkohtaan. Mutta mihin, ah mihin?

Kun en ole saanut asiaa ratkaistua, luulen, että asiasta ehkä voisikin julistaa kilpailun: mitä Niinistö siis oikein tarkoitti? Kenen sanomisia on vääristelty, jotta niitä voitaisiin ampua ja vielä osuakin?

En tosin tiedä, suostuisiko Niinistö pyydettäessä täsmentämään sanomaansa. Ehkä se ei kuulu hänen rooliinsa.

Mutta itse asiaan: olisivatkohan kyseessä olleet sosialidemokraatit tai kokoomus vaiko taas kerran nuo obskurantit kristilliset ja ehkä ruotsalaiset? Vai olisiko mahdollisesti vasemmistoliiton, feministien ja vihreiden sanomisia väännelty aivan muuksi  kuin he itse tarkoittivat ja sitten ruvettu miehissä heitä demonisoimaan ja eristämään yhteisten asioiden hoidosta?

Vai kuka kumma tässä nyt mahtaa olla kysymyksessä? Pyydän perusteltuja ehdotuksia?

 

 

Timo Vihavainen su 28.04. 22:31

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Sotilaan muona

ti 16.07. 23:08

Onko kulttuuri kielessä?

ma 15.07. 23:11

Gourmandise

su 14.07. 21:40

Papit ja pellet

la 13.07. 23:49

Aikansa sankaritar

pe 12.07. 23:42

Kriisiajan näkökulmia

ma 08.07. 21:53

Merenkulkijan seikkailuja

ma 01.07. 23:07

Missä mennään?

la 29.06. 22:43

Woikoski

la 29.06. 00:00

Imperiumin rajat

ke 26.06. 23:57

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Kissauutinen

ti 16.07.2019 23:07

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Älä koskaan luovu käteisen rahan käyttämisestä

la 06.07.2019 10:43

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Sotilaan muona

ti 16.07.2019 23:08

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39