Blogi: Timo Vihavainen, la 29.06.2019 00:00

Woikoski

Woikoski

 

Etelä-Savon ja Kymenlaakson rajalla, vanhan valtionrajan Suomen puolella sijaitsee kosken rannalla aika erikoinen yritys, kaasutehdas, jonka tuotteita voi nähdä kaikkialla Suomessa.

Jonkin matkaa tehtaasta sijaitsee sen hulppea automuseo, joka koostuu suvun luksus- ja kilpa-autoista noin sadan vuoden ajalta. Tehtaan isännällä on rannassa vesitaso ja hallissa pari lentokuntoista Saab Safir –harjoituskonetta. Pienkonekenttä kuuluu siis tietenkin myös asiaan.

Kyseessä on perheyritys, Woikoski Oy, joka on toiminut jo vuodesta 1882 saakka. Alun perin se valmisti kasvisrasvoista saippuaa, steariinia ja vastaavia modernin elämän vaatimia tuotteita, joiden valmistuksessa tarvittiin vetyä.

Vetyähän tunnetusti saa aikaan hyvin helposti hajottamalla vettä sähkövirran avulla ja sähköä taas oli saatavissa koskesta.

Kun vety alkoi tulla arvoonsa muun muassa hitsauskaasuna, ruvettiinkin keskittymään sen valmistukseen. Vesi siis hajotettiin vedyksi ja hapeksi. Siinä sivussa tehtiin muun muassa vetyperoksidia, jota tarvittiin valkaisuun, vaikkapa paperitehtaissa.

Kaasumarkkinat sen kuin kasvoivat ja uutena teknologiana otettiin käyttöön ilman tislaus. Hapen lisäksi saatiin ilmasta muun muassa argonia, jolle myös oli kasvavat markkinat neutraalina suojakaasuna. Hiilidioksidiakin oli saatavilla, vaikka en muista, otettiinko sitä talteen. Ainakin sammuttimissahan sille oli käyttöä ja myös jäähdytyksessä.

Suunnilleen tähän tapaan syntyi se melko erikoislaatuinen tarina, joka on Woikosken kaasutehtaan takana. Synkässä korvessa alettiin valmistaa suuria määriä nykyaikaisen yhteiskunnan tarvitsemia kaasuja, teollisuutta, kotitalouksia ja sairaaloita varten. Se tuotti rahaakin.

Woikosken automuseo ei pahemmin mainosta, mutta on harvinaisen kiinnostava alan laitos, koska kaikki autot liittyvät teemaan eli Woikosken tehtaaseen ja sen omistajiin. Kiinnostava on myös tehdasmuseo, joka on kesäisin auki parina päivänä viikossa ja tarjoaa vain opastettuja kierroksia, jollaiset muutenkin ovat suositeltavia. Itsekseen hortoilijoilta jäävät tarinat kuulematta.

Patruunan johtamana perheyrityksenä Woikoski on tavallaan elävä muinaisjäänne. Kuten museon mainosfilmi kertoo, se on monien sukupolvien yrittämisen ja huolenpidon tulos.

Kvartaalikapitalismin kaudella herättää kunnioitusta se pitkäjännitteinen työ, joka on uhrattu yrityksen hyväksi. Ja niinpä se yhä syytää markkinoille tuotteitaan ja seisoo paikallaan, kosken rannalla, globaalin kilpailun ja kansainvälisen pörssihuijauksen keskellä.

Tottahan firma myös palkitsee omistajansa, aineellisestikin. Hulppeat rakennukset automuseolle ja hevosten kuntoutuslaitokselle voi suoralta kädeltä arvioida tuottamattomiksi. Ne todistavat rakkaudesta taiteeseen eli johonkin muuhun kuin rahaan itseensä.

Kun asiaa vertaa mielessään vaikkapa venäläisten uusrikkaiden maaniseen haluun hankkia kultaisia vessanpyttyjä, näyttäisi ero olevan selvä ja olennainen.

Muuten, Woikoskella otettiin käyttöön vetyauto jo 1930-luvulla, mutta ongelmana oli kaasun vaatima tila. Nyt siellä näyttää olevan jo uuden sukupolven vetyauto, jossa teknologia perustuu polttoainekennoihin.

Nykyisen ympäristömanian aikana autojen polttoaineen puhtaus on varmastikin myyntivaltti ja vedyn palaminenhan tuottaa vain vettä.

Saattaa hyvinkin olla, että uusi autojen sukupolvi alkaa tarvita yhä suurempia määriä vetyä, mikä lisää suuresti sen kysyntää tuotantoa ja ehkä hintaakin.

Joka tapauksessa vety on ensin tuotettava ja sehän vaatii sähköä. Paikallinen koskivoima ei nytkään enää riitä tyydyttämään kuin pienen osan tehtaan tarpeista. Niinpä vetyautotkin liikkuvat sillä voimalla, jolla sähköä tuotetaan. Käytännössä valittavana ovat ydinvoima ja fossiiliset polttoaineet.

Woikoski on vain yksi niistä tämän alueen yrityksistä, jotka muistuttavat teollisuutemme perustamisvuosista. Verlan paperitehdas kuuluu peräti UNESCO:n maailmanperintöluetteloon ja esimerkiksi Kissakosken tehdas on hyvinkin käynnin väärtti tai ainakin oli vielä muutama vuosi sitten.

Nämä modernisaatiohistoriamme muistomerkit sijaitsevat kaikki hieman syrjässä valtateistä, mutta etenkin näin kesäaikana kannattaa itse kunkin miettiä, onko fiksumpaa porhaltaa paikasta toiseen suorinta mahdollista reittiä asumattomien metsien halki vai käydä välillä katsomassa niitä paikkoja, joissa taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksemme perustaa luotiin.

 

Timo Vihavainen la 29.06. 00:00

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Rotututkimusta

ke 19.02. 21:37

Fariseuksille kyytiä

ti 18.02. 21:50

Maailman napojen siirtyminen

ma 17.02. 21:09

Suomalaisia perustyyppejä

ke 12.02. 20:42

Sodasta rauhaan

pe 07.02. 19:35

Inkeriläisten vaellus

su 02.02. 19:49

Inkeriläisten vaellus

pe 31.01. 17:10

Perisynnin paluu

to 30.01. 00:11

Mikko Saksalainen

ti 28.01. 22:34

Poliitikkojen mielipidettä kaivataan nyt

ma 27.01. 23:00

blogit

Vieraskynä

Viranomaiset tukevat vanhemmilta salaa nuoren suunnitelmia sukupuolen vaihtamiseksi

ma 17.02.2020 21:34

Juha Ahvio

Kristillisyys ja arvokonservatismi totalitaarisen aggression kohteina EU:ssa

ma 17.02.2020 21:16

Professorin Ajatuksia

Onko edessä uusi kansainvaellus?

ke 19.02.2020 21:36

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Vasemmisto rikkoo arvopohjansa sekä omat yhteisö- ja puhenorminsa

ke 12.02.2020 20:44

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Apua, valta vaihtuu

la 04.01.2020 00:01

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

HS: Nepalilaisten ravintoloiden annetaan pyöriä orjatyövoimalla

to 20.02.2020 00:53

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Haavistogate ja laillisuuden periaate

ke 19.02.2020 21:39

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Nyt HS megavalehtelee Delhin ilmansaasteiden syistä

to 23.01.2020 23:46

Heikki Porkka

Yleisradio valehtelee jälleen

to 20.02.2020 12:26

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Huijaus ankkurilapsilla?

su 16.02.2020 22:05

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Somaleille rahaa, suomalaisille ei!

ma 17.02.2020 21:25

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Rotututkimusta

ke 19.02.2020 21:37

Matti Viren

Uusi luokka

ke 12.02.2020 20:48