Blogi: Timo Vihavainen, ke 31.07.2019 22:10

Kilpailut

Jalo kilpailu

 

Vapaa kilpailu on tämän maailman lapsille tärkeä asia, muitta tuskin se lienee se kaikkein tärkein. Mitä kilpailu sitä paitsi oikein on?

Joskus tuntuu siltä, että kilpailua on niin monenlaista, ettei sen eri lajeista kannattaisi käyttää edes samaa sanaa. Monissa kielissähän onkin erilaisille kilpailun muodoille paljonkin omia sanojaan.

Kauppakorkeakoulun pihassa on veistos ”liikevoitto”, jossa lokki sieppaa kalan lajitoverinsa nokan edestä. Siinä on siis kyse sellaisesta kilpailusta, joka ei tuota mitään yleistä lisäarvoa. Se minkä toinen saa, on toiselta poissa. Yhtä hyvin voitaisiin siis puhua ryöstöstä.

Kun ihmiset pyrkivät olemaan toistaan parempia joissakin kannatettavissa ja hyvissä asioissa, ollaan sen sijaan toisenlaisella alueella. Se ei enää ole nollasummapeliä. Uudessa Testamentissa muistan kehotetun kilpailemaan toistensa palvelemisessa, mikä voi olla vaikea kisa, mutta ideana eriomainen. Itse asiassa kehittyneen maailman seurustelusäännöt liittyvät juuri tähän asiaan.

Sitten on noita urheilukilpailuja. Siinä pannaan kilpailijat järjestykseen suorituksensa perusteella. Samaa saattaa tapahtua myös kulttuurin alalla. Tuli hiljattain käytyä laulukilpailuissa, joiden idea jäi tosin käsittämättä.

Siinä oli vastakkain aivan erilaisia suorituksia, joku oli sopraano, toinen tenori eikä kumpikaan varmasti olisi pärjännyt, jos tehtävät olisi vaihdettu. Miksi siis oltiin samassa sarjassa?

Itse sarjojen idea onkin kiintoisa. Yleensä kaikkialla, joka shakissa, on naisten ja miesten sarjat. Koska miehet ovat fyysisesti ylivoimaisia voimalajeissa, he voittaisivat aina kärkipaikat, elleivät olisi omassa sarjassaan.

Niinpä onkin mielekästä, että sukupuolet kilpailevat omassa piirissään, joskin asia voi nykyään tulla vaikeaksi, mikäli ajatellaan, että niitä onkin enemmän kuin kaksi. Joka tapauksessa nykyinen jako on epäoikeudenmukainen naisille, jotka joutuvat ottelemaan hermafrodiitteja vastaan –vai pitäisikö sanoa heidän kanssaan.

Eihän kilpailu aina tarkoita toimimista jotakin vastaan. Pierre de Coubertinin, nykyisten olympialaisten kisojen perustajan jalo ajatus taisikin olla, että jokainen osallistuja kilpailee ennen kaikkea itsensä kanssa ja pyrkii sen ylittämään.

Mutta tässähän on käynyt kuin hölkkätapahtumissa: alun perin hölkkä tarkoitti rentoa juoksemista, mutta ennen pitkää niistä tehtiin hölkkäkilpailut, joissa tapellaan ensimmäisestä sijasta veren maku suussa.

Voittaja näköjään arvelee aina saaneensa suurenkin kunnian, vaikka hänen asemansa olisi perustunut tolkuttomaan harjoittelun määrään ja kilpailijat taa olisivat menneet mukaan ihan kylmiltään.

Mutta ehkä en vain ymmärrä ideaa. Ehkä tärkeintä onkin vain se ensi sija, hinnalla millä hyvänsä?

Sivumennen sanoen: Baldassare Castiglione, aikoinaan hyvin tunnetun ”Hovimies”-kirjan kirjoittaja eitti ihanteekseen henkilön, joka oli harjoittanut kaikkia kykyjään, ainakin useimpia.

Siinä kuitenkin oli pysyttävä kohtuudessa. Jos hovimies vaikkapa osasi liian hyvin shakkia, hän samalla paljasti, että oli käyttänyt siihen kovin paljon aikaa, jonka olisi voinut sijoittaa tärkeämpienkin asioiden opiskeluun. Näin voitosta tai liian loistavsta menestyksestä saattoi tulla itse asiassa nolo asia.

Kilpailu saattaa myös saada erilaisia sävyjä ja muotoja, jotka joissakin kielessä ilmaistaan eri sanoja käyttämällä. Termien sotkeminen olisi joskus aivan hullunkurista.

Otetaanpa vaikka varustelukilpailu. Englanniksi se on arms race, jossa sana race viittaa esimerkiksi kilpa-ajoihin. Venäjässä taas käytetään ilmausta gonka vooruženij. Sanaa gonka käyetään myös kilpa-ajoista ja sana tarkoittaa kiirettä.

Se on kuitenkin aivan erityistä kiirettä. Kantasana gnat merkitsee ahdistamista ja sen tunnemme esimerkiksi laulusta jamštšik, ne goni lošadej! –ajomies, älä lyö hevostas! Itse asiassa gnat ei suorastaan merkitsekään lyömistä, mutta käytännössä kyllä. Kun hevosta ahdistetaan, se tapahtuu lyömällä. Ja tällainen kilpailu on siis ahdistelukilpailua, tuottaa sen assosiaation.

Kantasanaa, gnat –verbiä käytetään myös vaikkapa pontikan keitosta ja se näkyy myös sen nimessä: samogon. Se mäskiin sisältyvä sprii ajetaan lämmön avulla jäähdytysputkiin.

Mutta esimerkiksi sosialistinen kilpailu esitettiin aikoinaan ehdottomasti toisin sanoin: sotsialistitšeskoje sorevnovanije. Tuon sorevnovanije-sanan kantanahan on revnovat –olla mustasukkainen, harras, innokas.

Sitä paitsi tietenkin oli ja on käytössä sana konkurs –kilpailu, latinan sanasta concurro, juosta yhdessä. Sama idea lienee vaikkapa ruotsin sanassa tävling. Kyseessä on joka tapauksessa monien halukkaiden keskinäinen kisa paremmuudesta.

Meillähän konkurssi tarkoittaa kilpailun loppua ainakin sen kohdalla, joka siihen joutuu. Englanniksi sana on bankruptcy, joka tulee italian sanasta banca rotta –särjetty pöytä. Kun kauppamiehen rahat loppuivat, hänen pöytänsä särjettiin, ettei hän voisi tyhjää kaupata. Venäjässä on sama latinalaisperäinen termi bankrotstvo.

Mutta se kilpailu, jonka vapaudesta näyttäisi koituvan merkittävästi taloudellista hyötyä, ilmaistaan eri sanalla. Englanniksi kyseessä on verbi compete, joka suoraan latinasta käännettynä tarkoittaa yhdessä tavoittelemista. Toistensa ohihan siinä käytännössä pyritään ja heidän kustannuksellaankin, jos tarpeen.

Venäjäksi sellainen kilpailu on konkurentsija, joka tarkoittaa yleistä kilpailun alaisuutta. Jokuhan voi myös olla vne konkurentsii eli kaiken kilpailun ulkopuolella.

Mutta mikä on kantana suomen sanassa kilpa(ilu)? Kisa? Kiisto? Viime mainittuahan muuten aikoinaan tarjottiin sportin suomalaiseksi vastineeksi. Myös uljailu oli ehdolla.

Sport on muuten aika mukava sana, joka merkitsee leikkiä ja kujeilua. Joskus saattoi urheilussakin vielä olla sellaisia piirteitä.

 

Timo Vihavainen ke 31.07. 22:10

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Nähdä Kuola ja kuolla.

ti 02.06. 23:47

Outoja pohjolan kansoja

to 21.05. 23:12

Kerettiläinen pietistien piireissä

la 16.05. 23:12

Kollektiivinen agitaattori

ma 11.05. 23:19

Tiedemies ja hänen aikansa

su 03.05. 22:20

Kansakunnan muistiongelmat

ti 28.04. 23:27

Turpaa tukitaan?

to 23.04. 18:35

Kun näytettiin, kenellä on varaa ja kenellä ei

su 19.04. 22:49

Olennaisista kysymyksistä

ke 15.04. 21:54

Exodukset

la 11.04. 20:14

blogit

Vieraskynä

Pedofiilipropagandaa sukupuolentutkimuksen peruskurssilla

la 16.05.2020 23:43

Juha Ahvio

Se on salaliittoteoria!

to 21.05.2020 23:17

Professorin Ajatuksia

Mitä tehdä terroristivaimoille ja heidän lapsilleen

ti 02.06.2020 23:46

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Koronaviruksen lentoon lähtö: näyttö vihervasemmiston viisaudesta

to 21.05.2020 23:13

Petteri Hiienkoski

Koronavirustaudin maailmanlaajuinen tuhovoima pandemiavertailussa

la 09.05.2020 16:34

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Nyt vain kiltisti maksatte, sanoo herrat EU:n

to 28.05.2020 14:06

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Logged in: Loisivatko hikikomoreiksi vetäytyneet suomalaisnuorukaiset?

ma 20.04.2020 01:30

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

"Bongoryhmä" Unkarin kimpussa?

ti 02.06.2020 23:48

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Älä koskaan luota Ylen uutisointiin tarkistamatta faktoja

ti 28.04.2020 09:51

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Wollt ihr den totalen Krieg?

ti 02.06.2020 00:03

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Poikkeukselliset ajat

to 16.04.2020 12:37

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Monikulttuurisuus tuhoaa luottamuksen yhteiskunnassa

to 21.05.2020 23:28

Timo Vihavainen

Nähdä Kuola ja kuolla.

ti 02.06.2020 23:47

Matti Viren

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05.2020 23:15