Blogi: Timo Vihavainen, to 29.08.2019 21:35

Eräiden eläinten kotimaasta

Ihmisiä, eläimiä ja ruokia

 

Tässä päivänä muutamana oli facebookissa keskustelua huonehyönteisistä.

Torakoita todettiin maailmasta löytyvän monia erilaisia, suurimmat lähes hiiren kokoisia, mahtavilla viiksillä ja tuijottavilla silmilläkin varustettuja. Etelä-Eurooppa ja latinalainen Amerikka kasvattavat muhkeita yksilöitä. Itse olen suurimmat nähnyt lontoolaisten hotellien suihkuverhoissa.

Ilmeisesti rotuja on useampia. Kuumaveriseksi mainittua latinalaista cucarachaa en ole nähnytkään ja harvoin myöskään näilläkin leveysasteilla yleiseksi mainittua russakkaa.

Mutta mitä nimet tarkoittavat? Muuan keskustelija sijoitti russakan ilman muute Venäjälle, mutta itse asiassa tällä blattella germanicalla on hyvin selvästi teutoniset juuret tai ainakin assosiaatio. Venäjäksi sen nimi on prusak, kun taas preussilainen on prussak. Puolassa asia on tietääkseni samoin.

Suomalaiselle tuollaiset pr-kirjainparin tapaiset ääntämiset ovat vaikeita ja niinpä yleensä jätetään se toinen konsonantti pois.

Sen sijaan esimerkiksi sanan rusakko suomalainen ääntää helposti ja luontevasti. Sehän tarkoittaa ruskeaa, suurenpuoleista jänistä, joka ei vaihda turkkinsa väriä talvella. Väristä kai sen nimi lienee tullutkin, näin voisi ajatella.

Mutta myös venäläiset käyttävät samaa niitystä samasta otuksesta. Ehkä he ovat saaneet sen suomalaisilta, en tiedä.

Sen lisäksi he käyttävät sitä nimitystä myös itsestään. Sehän tulee vanhasta Venäjää merkitsevästä sanasta Rus, joka oli käytössä ennen kuin Pietari Suuri muodosti Rossija- nimisen imperiumin.

Tuota sanaa käytetään kyllä harvoin, jopa niin harvoin, että jotkut Venäjän-tutkijat ovat pohdiskelleet, mitä syvällistä merkitystä mahtaakaan liittyä siihen, etteivät venäläiset muka koskaan viittaa itseensä substantiivilla, vaan aina adjektiivilla (russki).

Mutta kyllä rusak sanaa aina välillä kuulee ja näkee.  Eräässä vanhassa runossa sillä viitataan Suvorovin alleviivattuun aitoon venäläisyyteen (byl rusak, Rossiju našu vsej dušoju on ljubil/ byl soldat, jel štši da kašu, russki kvas i vodku pil).

Muistan myös, miten elokuvassa Agonija ministerinpaikkaa hamuava Stürmer julisti Rasputinille, ettei ole mikään vierasheimoinen, vaan puhdasverinen venäläinen (tšistokrovnyi rusak).

No, jänikset jäniksinä ja venäläiset venäläisinä. Itse tuon sanan etymologia kyllä jäi hieman kiehtomaan mieltäni. En oikein usko, että rusakon nimitys tulee sen venäläisyydestä, vaan pikemminkin sen väristä.

Toisaalta, eiväthän russakatkaan ole preussinsinisiä.

Mutta ihmisiä ja vaikkapa ruokia saatetaan myös kutsua samoilla sanoilla.

Kuten tunnettua, Kennedy sanoi aikoinaan Berliinissä Ich bin auch ein Berliner. Niuhottajat ovat tätä naureskelleet ja selittäneet USA:n presidentin sanoneen olevansa berliininmunkki. Mikäli hän olisi sen sijaan jättänyt epämääräisen artikkelin pois, olisi kaikki ollut OK.

Samanlainen juttuhan on myös hampurilaisen kanssa. Jos sanoo Ich bin ein Hamburger, tulee kyllä mieleen assosiaatio tuohon tympeään pikaruokaan, jota harrastetaan kaikkialla amerikkalaisen kulttuurin turmelemassa maailmassa.

Itse asiassa saksalaiset usein viittaavatkin hampurilaisiin -siis ihmisiin- termillä die Hanseaten -hansalaiset. Onhan Hampuri vieläkin virallisesti Freie- und Hansestadt Hamburg.

Sveitsiläisiäkään ei usein nimitetä Schweitzereiksi, vaan kutsutaan sen sijaan termillä die Eidgenossen -valaliittolaiset. Tämähän viittaa siihen, miten kyseinen valtio aikoinaan muodostettiin ja ehkä termi myös tasa-arvoisemmin huomioi maan muutkin kuin saksankieliset alueet, kuvittelisin.

Sana Sveitsihän viittaa Schwytzin kantoniin, joka yhdessä Urin ja Unterwaldenin kanssa oli valaliiton perustajia.

Toki käytössä on myös vanha latinalainen nimitys Helvetia, mutta siinä on ainakin meille pohjoisille kansoille jotenkin karu kaiku.

 

 

Timo Vihavainen to 29.08. 21:35

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Saksassako jo heräillään?

ke 13.11. 21:41

Salaperäisiä uutisia

ma 11.11. 21:57

Hullua menoa

su 10.11. 21:04

Hätätila

pe 08.11. 22:04

Myötähäpeä

to 07.11. 00:06

Kovassa koulussa

su 03.11. 20:45

Imperiumin miehet

pe 01.11. 23:00

Kun Suomi valittiin

su 27.10. 19:58

Erilainen kansallismuseo

to 24.10. 22:58

Konnien parista

ma 21.10. 23:44

blogit

Vieraskynä

Jälleen kerran kaikki alkoi siitä, kun Israel ampui takaisin

su 17.11.2019 00:37

Juha Ahvio

Sanan- ja uskonnonvapautta on puolustettava nyt

su 10.11.2019 21:07

Professorin Ajatuksia

Ilmastonmuutos vie kohti sosialismia

la 16.11.2019 23:35

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Pitäisikö Suomen erota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta?

la 16.11.2019 23:34

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Haluan provosoida ihmisiä tutkimaan asioita itse

la 12.10.2019 11:17

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon nuorisotiloissa jatkuvia etnisiä konflikteja

la 05.10.2019 23:55

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Joka neljäs on perussuomalainen - kohta joka kolmas!

pe 08.11.2019 22:06

Mika Niikko

Mielipide tai vihainen puhe ei ole rikos!

ma 11.11.2019 22:02

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hourulan väen ilmastovallankumous julkistettiin

su 17.11.2019 09:51

Heikki Porkka

Miksi presidentti Niinistö hyökkäsi Halla-ahon perussuomalaisia vastaan kesäkuussa 2017?

su 17.11.2019 16:56

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Natsien kirjarovioille jatkoa?

ma 04.11.2019 19:17

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Mikä on muuttunut 30-vuodessa.

pe 11.10.2019 00:57

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Saksassako jo heräillään?

ke 13.11.2019 21:41

Matti Viren

Miten korjata rapautuva hyvinvointivaltio?

ke 13.11.2019 23:58