Blogi: Timo Vihavainen, ma 07.10.2019 23:27

Vailla omininaisuuksia

Mies vailla ominaisuuksia

 

Joku blogin lukija heitti taannoin kaiketi haastavaksi tarkoitetun kysymyksen: sanopas, mitkä ovat sukupuolten ja rotujen tyypilliset piirteet!

Kysymys ei ollut pelkästään huvittava. On melkoinen ajan merkki, että joidenkin, lähinnä itsestäänselvyyksinä pidettävien asioiden käsittely kaiketi luokitellaan nyt tabuksi, ainakin joidenkin mielestä.

Luulen, että asia liittyy siihen, mitä Theodre Dalrymple on kutsunut nimellä non-judgementalism. Se tarkoittaa muodikasta normia, joka kieltää lausumasta normatiivisia väitteitä.

Niin sanottu identiteettipolitiikka näyttääkin saaneen aikaan sen, että terveen järjen käyttö vaatii enemmän tai vähemmän kansalaisrohkeutta, ehkäpä se on peräti vallankumouksellinen teko? Hui olkoonkin!

Vaikeneminen on muuan nykyajan selviytymisstrategia, eikä se vielä ole ihan sama asia kuin sen väittäminen, ettei sukupuolilla enempää kuin roduillakaan ole mitään tyypillisiä ominaisuuksia.

 Näyttää kuitenkin selvältä, että monet pitävät noiden eri ryhmien absoluuttista samanlaisuutta eräänlaisena pyhätotuutena (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=terveen+j%C3%A4rjen+puolustus )samaan aikaan kun he arkielämässään yleensä noudattelevat normaaleja täysijärkisen käyttäytymismalleja.

Tässä lienee turha yrittää pitää mitään logiikan alkeiskurssia ja selittää, mitä eroa on vaikkapa implikaatiolla ja ekvivalenssilla tai mitä tarkoitetaan ideaalityypillä tai määritelmällä ja miten empirian maailma suhtautuu formaalin logiikan maailmaan. Kiinnostunut opiskelkoon nämä asiat si la coeur t’en dit, jos henki siihen kehottaa.

Merkillistä on, että samaan aikaan, kun miesten ja naisten ehdotonta samanlaisuutta kovin korostetaan, nostetaan näkyvästi esille niitä, jotka eivät ole kestäneet oloaan ”väärässä’” sukupuolessa, joka siis oikeastaan onkin vain sosiaalinen konstruktio. Sellaisten korjaaminen kirurgin veitsellä tuntuu maallikosta tämän valossa kovin väärältä menetelmältä.

Evoluutiobiologia lienee nykyään melko suosittu tapa yrittää löytää selityksiä maailmamme moninaisuudelle.

Niinpä naisen biologinen rooli geenien hyväksyjänä tai torjujana ja lasten synnyttäjänä ja hoitajana on hyvin luonteva taustaselittäjä sille, että hän -samaan aikaan saalis ja torjuja-  kiinnittää tavattomasti huomiota ulkonäköönsä, hoitaa suhteitaan vehkeilemällä eikä suoralla toiminnalla, on psykologialtaan lähellä hoitamiaan lapsia ja niin edelleen.

Kaikkien lajien urokset tappelevat naaraista, mitä ei kannata pitää sattumana ja kaikkien lajien sukupuolilla on erityisiä tunnuksia, jotka saavat merkityksensä pariutumisen ja lajinkehityksen kautta.

Kanat ja kukot syntyvät lähes täsmälleen samanlaisina, mutta tiedemiehet eivät kai ole kyenneet vielä laboratorio-oloissa opettamaan kukolle munimista tai hautomista, noita kanojen perustehtäviä. Lienevätkö edes yrittäneet?

Asiaa ei muuksi muuta se, että jotkut kanat saattavat joskus yritellä kiekumista. Eihän siitä mitään kunnollista synny eikä ole tarpeenkaan.

Mitä naaraiden erityispiirteisiin nimenomaan ihmisellä tulee, on merkittävimpiä jatkuva kiima-aika, joka ei kuitenkaan ilmene samanlaisena promiskuiteettina, kuin koirilla. Ihminen on pareja muodostava olento, mitä ei muuksi muuta esimerkiksi muhamettilainen moniavioisuus.

 Luonto antaa taipumuksen, jota ihminen toki voi aina yrittää vastustaa ja siinä tietyssä määrin onnistuakin. Luonnottomuudella on kuitenkin aina ongelmansa, kun luontoäiti potkii takaisin. Luonnonoikkuja en tässä ota lukuun.

Mikä täsmälleen ottaen on luonnon ja mikä sosiaalisen ympäristön vaikutusta, on tietenkin se suuri kysymys, jota on vaikea ihmispopulaatioilla ratkaista. Missään tapauksessa tämä ei vielä tarkoita sitä, ettei luonnolla -siis geeneillä- olisi mitään vaikutusta. Sellaisen osoittaminen olisi sekä teoriassa että käytännössä tuskin mahdollista.

Entäpä sitten nuo rodut?

Hupaisaa kyllä, on olemassa piirejä, jotka kiivaasti vastustavat ihmisrotu-käsitteen käyttöä. Samaan aikaan samat viiteryhmät pitävät rodullisten erojen tasoittamista pyhänä tehtävänään.

Tämähän on alun perin amerikkalainen obsessio, jota on hämmästyttävällä menestyksellä yritetty importoida meillekin. Paketin mukana olemme sitten saaneet jopa yrityksiä kantaa syyllisyyttä neekeriorjuudesta ja niin edelleen, ad nauseam.

Joka tapauksessa noiden olemattomien rotujen eroista on olemassa melkoinen määrä tutkimusta. Hyvin lyhyenä kiteytyksenä voi sanoa, että erilaisten kykyjen yhteissummaa tarkasteltaessa europidit (”kaukasoidit”) jäävät negridisen ja aasialaisen päärodun väliin (ks. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0191886988901353 ).

Itse en koskaan ole jaksanut innostua rotuasioista ja pidän siihen liittyviä intohimoja jonkinlaisen vinksahtaneisuuden merkkinä.

Koska ”rotu” nykyisin, sikäli ja silloin kun sitä käytetään, on tavattoman laaja käsite, näkee syystäkin hyvin harvoin sen esiintyvän eräänlaisena ennustavana markkerina, jonka mukaan kannattaisi tehdä yksilöstä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.

Toki suurissa populaatioissa erot ovat jopa aika selviä, kuten ne ovat myös naisten ja miesten välillä, mikä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö olisi olemassa vaikkapa naisia, jotka ovat paljonkin ”miehekkäämpiä” kuin miehet keskimäärin ja päin vastoin. Mutta tässähän puhumme harvinaisuuksista.

Kun nyt näitä ryhmistä puhutaan, tekee mieli nosta esille myös niin sanottu kansanluonne, käsite, jonka pilkkaaminen kuului puoli vuosisataa sitten sosiaalitieteilijöiden initiaatioriitteihin.

Kuitenkin kyseessä on asia, jonka voimme jatkuvasti edessämme havaita, mikäli kykenemme asioita arvostelemaan. Tarkempi kuvaileminen ja selittäminen onkin sitten haastavampaa.

Kansoilla ja pienemmilläkin ryhmillä on tavallisesti oma psykologiansa ja kulttuurinsa, jotka ovat muotoutuneet omassa historiallisessa kontekstissaan. Siihen voi liittyä hyvinkin monia asioita, naapurisuhteista kansalliseen omakuvaan, temperamenttiin ja niin edelleen.

Sanomattakin on selvää, ettei kyseessä ole ikimuistoinen ja staattinen asia, mutta tuskin se myöskään on nopeasti muuttuva ja labiili. Yleensä kansa itse vaalii omaa kuvaansa ja muut puolestaan asettavat sen omalle asteikolleen ulkokohtaisemmin.

Voi kaiken mokomin väittää, ettei ole olemassa mitään ”suomalaisuutta”, ”venäläisyyttä”, ”italialaisuutta” tai ”ruotsalaisuutta” -on vain ihmisiä, yksilöitä.

Väite on kuitenkin ilmiselvästi falski ja pinnallinen. Tiedämme, että kansoilla on oma luonteensa, joka on epämääräinen ja rajoiltaan määrittelemätön. Suurten ryhmien sisällä on sitä paitsi aina alaryhmiä.

 Yksilöiden kohdalla tälläisella ideaalityypillä on vähän, jos lainkaan selitysarvoa, mutta mikäli jotakin kansaa haluaa ymmärtää, voi kyllä hyötyä enemmän henkevistä yleistyksistä kuin ryppyotsaisista latteuksista, joita tilastot tukevat.

Mikäli tekeytyy sokeaksi niille asioille, jotka ovat selvästi nähtävissä, saattaa saada aplodeja niistä piireistä, jotka briljeeraavat tuolla non-judgementalityllä, käyttääkseni nykyaikaista tyyliä.

Tuloksena kuitenkin todennäköisesti on tuskin muuta kuin mitäänsanomattomia latteuksia ja pahimmillaan sitä tyylilajia, josta venäläinen käyttää nimitystä pošlost (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=poshlost ). Tämä koskee vielä enemmän puhetta sukupuolten ominaisuuksista ja keskinäisistä suhteista.

 

 

Timo Vihavainen ma 07.10. 23:27

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Neron mietteitä

la 18.01. 22:53

Tunnuksia ja vaalilauseita

ke 15.01. 22:48

Vihaisuuden kauhistuksesta

su 12.01. 21:41

Korruptiota marokkolaisittain

la 11.01. 00:09

Sydänmaiden syvyyksistä

to 09.01. 21:47

Kanaljan ihannointia?

ti 07.01. 22:04

Maurin roolit

la 04.01. 22:22

Järeiden putkien äärellä

pe 03.01. 23:43

Onnea ny sitten vaan!

ke 01.01. 22:35

Yläluokkainen lapsuus

ti 31.12. 17:24

blogit

Vieraskynä

Australiassa asuva suomalainen kertoo mitä maastopalojen takana todella on

la 11.01.2020 12:45

Juha Ahvio

Leukofobinen "rasisminvastaisuus" kiristää otettaan suomalaisessa yliopistomaailmassa

la 18.01.2020 22:58

Professorin Ajatuksia

Ahdistunut kansallissosialisti

la 18.01.2020 22:52

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Pysäköinnin kallistaminen seis! Ja polttoaineen hinnankorotuksille pakki päälle

la 18.01.2020 22:56

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Apua, valta vaihtuu

la 04.01.2020 00:01

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

EU tuomitsee possut vankikoppeihin

su 19.01.2020 02:35

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Venäjän vallanperimyskisan uusi tilanne - Putin järjestelee tulevaisuuttaan

la 18.01.2020 22:54

Mika Niikko

Mielipide tai vihainen puhe ei ole rikos!

ma 11.11.2019 22:02

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hourulan väen ilmastovallankumous julkistettiin

su 17.11.2019 09:51

Heikki Porkka

Luottamus hyvä, kontrolli parempi -vakavamielinen poliittinen katsaus

pe 17.01.2020 10:42

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Ilmastofarssin käännekohta?

pe 10.01.2020 21:29

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Neron mietteitä

la 18.01.2020 22:53

Matti Viren

Rahaa Suomen Akatemiasta

la 18.01.2020 23:39