Perussuomalaisten kannatus on ennätyskorkealla ja puolue on vankistanut ykkössijaansa entisestään.

Ylen tuoreimman gallupin mukaan yksikään hallituspuolue ei pääse edes yli 15 % kannatuksen.

Perussuomalaisten kannatus on noussut edellisestä kyselystä peräti 2,1 prosenttiyksikköä ja on tällä hetkellä 23 prosenttia.

17,3 prosentin kannatuksellaan toisena tulevaan kokoomukseen eroa on lähes kuusi prosenttia: 5,7 %. Suosituimmaksi hallituspuolueeksi noussut vihreät on kivunnut kolmanneksi 14,2 prosentillaan ohi pääministeripuolue sdp:n, jonka 13,9 prosentin kannatus on tippunut jo 9,1 prosenttiyksikköä johtoasemaa pitävään perussuomalaisiin.

Kun perussuomalaisten kohdalla kannatus on ollut nousujohteinen kevään eduskuntavaaleista lähtien, demareiden kannatuksessa on ollut laskeva trendi vaalien jälkeen, mutta näin kehno lukema sdp:ltä löytyy kyllä myös yli viiden vuoden takaa, heinäkuussa 2014: 13,8 prosenttia.

On erityisesti huomattava, että perussuomalaiset on Jussi Halla-ahon johdolla lähes triplannut suosionsa esimerkiksi vasemmistoliiton kannatuksen madellessa entisissä lukemissaan.

Perussuomalaisten kasvava kannatus ja huima etumatka on alkanut hermostuttaa Yleä ja se julkaisi sunnuntaina epätoivoisen ja hyvin mollaavan vihauutisen, jossa se parjaa ja mustamaalaa perussuomalaisia hakemalla ahdistukseensa turvaa taasen Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Emilia Paloselta ja Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelmalta.

Yle oli jalkautunut Vantaan Myyrmäen syysmarkkinoille ja yrittää tällä kertaa uutisessaan väittää, että puoluekojuilla markkinatunnelma on nyt erilainen johtuen perussuomalaisten kannatuksen noususta ja johtoasemasta: puheet ovat avoimen rasistisia eli muukalaisvihamielisiä.

Koska perussuomalaiset ovat hallinneet suvereenisti ja mennen tullen viimeaikaista poliittista keskustelua, syyttämällä yhä ulkomaalaisvastaisemmista mielipiteistä puoluetta, jonka "puoluejohto ei ole, kuten Soinin aikaan, pistämässä kuriin tällaisia lausuntoja, vaan pikemminkin nostaa näitä entistä enemmän", Yle pyrkii tutkijoiden suulla karkottamaan äänestäjiä kannattamasta perussuomalaisia, mutta yhtäältä julistamaan sen taas kerran rasistiseksi puolueeksi, johon ei kannata suhtautua vakavasti.

Laittomasti maassa olevien turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksista huolissaan oleva, "Oikeusvaltion koskemattomuudesta pidettävä kiinni" -vetoomuksen pakkopalautusten lopettamiseksi yhdessä yli 230 muun "asiantuntijan" kanssa vapun alla 2017 allekirjoittanut valtio-opin dosentti ja yliopistonlehtori Emilia Palonen tunnustaa kuitenkin Ylelle, etteivät kaikki perussuomalaiset ole ulkomaalaisvastaisia ja etsii syitä perussuomalaisten äänestämiselle "kaikenlaisesta tyytymättömyydestä", johon perussuomalaiset on vastannut selkeästi omalla linjallaan ja onnistunut kannanotoillaan esittämään terveen järjen mukaisia ratkaisuja.

Tutkijatohtori Johanna Vuorelma puolestaan näkee oikeisto-vasemmisto -akselin rinnalla toimivan nyt toisenkin akselin, jolla perussuomalaiset edustavat arvokonservatiiveja ja vihreät arvoliberaaleja:

"Äänestäjä tietää, mitä hän saa, kun kannattaa näitä puolueita. Ne eivät tiedä kokoomuksen kohdalla, onko se arvoliberaali vai -konservatiivi, koska siellä on molempia. Osalla on liberaaleja kantoja, osalla on konservatiivisia kantoja", Vuorelma toteaa.

Samaan aikaan Helsingin Sanomat rummuttaa rahoittamansa tuoreen tutkimushankkeen "tuloksia" ja yrittää todistaa MV-lehden ja perussuomalaisten välillä esiintyvän yhteistä "poliittista kielenkäyttöä" väittämällä monien MV-lehden ilmauksista siirtyneen suoraan eduskunnan käyttöön:

"Ilmaisuja käyttivät eniten perussuomalaiset. He käyttivät niitä lähes yhtä paljon kuin kaikki muut eduskuntapuolueet yhteensä", HS kirjoittaa viitaten eduskunnassa pidettyihin puheisiin, joita tutkijat olivat käyneet läpi puolentoista vuoden aikajaksolta 2015–2016.

Osana tutkimusprojektia tutkijaryhmä penkoi myös kaikki MV-lehden julkaisut 1.1.2015–31.12.2017 ja haki niistä maahanmuuttoon liittyviä sanapareja. MV:n julkaisuja verrattiin kaikkeen Helsingin Sanomien samaan aikaan julkaisemaan aineistoon.

Käytetyimpien sanaparien joukosta kerrotaan nousseen esiin muun muassa ”laiton maahanmuutto”,”laittomat maahanmuuttajat”,”Isis-taistelijat ja muut murhaajat” sekä ”maahantunkeutujat”.

Kyseessä on Helsingin Sanomain Säätiön, Alfred Kordelinin säätiön sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiön rahoittama tutkimushanke nimeltä "Kurjistettuja kutsumassa: Totuudenjälkeisen ajan kansainväliset mobilisaatiostrategiat Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltain vastamediassa", jossa tarkasteltiin, millaisia keinoja vaihtoehtomediat käyttävät puhutellakseen tiettyä ”kurjistettua” kansanryhmää, jonka luottamus valtamedioihin on rapautumassa.

Keskeisiä aiheita ovat maahanmuutto sekä valtavirtamedian ja poliittisen eliitin ruotiminen ja niiden vallan kyseenalaistaminen.

Maahanmuuttoa käsitellään ensisijaisesti rikollisuuden, oikeudellisen aseman ja hyvinvointipalveluiden väärinkäytön kautta.

Päätökseen saadun laajan hankkeen takana ovat Helsingin yliopiston tutkijat Gwenaëlle Bauvois, Niko Pyrhönen ja Rūta Kazlauskaitė sekä Tampereen yliopiston Tuukka Ylä-Anttila ja Jyväskylän yliopiston Karina Horsti, joiden ylevämielisiä allekirjoituksia löytyy milloin mistäkin turvapaikanhakijoiden elintasosiirtolaisoikeuksia puolustavista ja pakkopalautuksien lopettamista vaativista vetoomuslistoista, jotka ovat ennemminkin suoria poliittis-ideologisia kannanottoja kuin tieteellisiä tai tutkimuksellisia johtopäätöksiä.

Tutkijat ehdottavat, että valeuutisten sijaan jatkossa käytettäisiin termiä vastatieto tai reinformaatio (uudelleentiedottaminen). Lisäksi he puhuisivat mieluummin vastamediasta kuin vaihtoehtomediasta, sillä vaihtoehtomedian käsite on ongelmallinen, koska se ”herättää ihmisissä helposti myönteisiä mielleyhtymiä tervetulleena vaihtoehtona valtavirran näkemyksille”. Vastamedia, koska heidän mukaansa kyseiset mediat vastustavat avoimesti valtamediaa.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhösen mukaan hyväksytyn kielen käytön rajoja rikotaan aluksi "vastamediassa", josta ilmaisut leviävät tiettyjen poliitikkojen puheeseen ja sieltä edelleen valtavirtaan.

"Suhde eduskunnan ja MV-lehden välillä on luultavasti ollut vastavuoroinen. Perussuomalaiset saivat paljon julkisuutta jo ennen MV-lehden perustamista, joten aluksi MV-lehti ammensi varmaankin innoitusta politiikoilta. Kun lehden lukijakunta kasvoi tuhansiin, tietyt ilmaisut saivat uutta oikeutusta ja poliitikot kokivat voivansa käyttää niitä julkisuudessa", Niko Pyrhönen yrittää sepittää, kuinka valtavirtapoliitikot ottavat käyttöön ilmauksia, joita ensin hänen mukaansa käyttävät vain radikaalit ja sitten vastamedia.

Yllättävää sen sijaan on se, että tutkijat kehottavatkin nyt hylkäämään puheen valeuutisista ja totuuden jälkeisestä ajasta. Vaihtoehtomedioihin kehotetaan suhtautumaan entistä vakavammin, koska ne "kehittyvät jatkuvasti ja muuttuvat entistä uskottavammiksi, niiden vaikutusvalta kasvaa ja ne vaikuttavat valtamediaan todella paljon", toteaa tutkimusryhmään kuuluva Helsingin yliopiston tutkija Gwenaëlle Bauvois.

Tutkijoiden havainnoista voitaneen toisaalta vetää sekin johtopäätös, että totuudenmukaista sisältöä tarjoaville vaihtoehtomedioille on kysyntää ja tutkijat joutuvat vihdoin tunnustamaan julkisesti sen, että vaihtoehtomedioiden välittämä tieto perustuu sittenkin oikeisiin uutisiin ja tosiseikkoihin.

Tutkimustulosten perusteella näyttää lisäksi siltä, että vaihtoehtomedioiden uutisoinnin perustuminen faktoihin, niiden lisääntynyt vaikutusvalta ja uskottavuus sekä voimakas tunneside yleisöön pelottaa tutkijoita, sillä Pyrhönen neuvoo tavallisia uutisten kuluttajia jättämään nämä "vastamediat" täysin huomiotta ja etenkin olemaan klikkaamatta niitä:

"Suomessa tehdään laadukasta journalismia ja jättäisin näiden vastasivustojen tuotokset rauhaan”, Pyrhönen vaatii.

"Valeuutiset perustuvat itse asiassa usein todellisiin uutisiin. Ongelmana on se, että valeuutisten tekijät seulovat parhaiten omiin tarkoitusperiinsä soveltuvat faktat. Samalla he vakaasti kieltävät toimivansa näin ja päinvastoin syyttävät 'mediaeliittiä' faktojen valikoimisesta", Gwenaëlle Bauvois luonnehtii tiedotteessa.

Kysymys kuuluukin: eikö juuri näin tee valtamedia itse?

Yhdysvalloissa kansalaisjournalistit kuten Mark Dice, Steve Turley, Steven Crowder, Ben Shapiro, Dennis Prager, Dave Rubin ja lukuisat muut keräävät jokainen yksinäänkin enemmän katsojia videoilleen kuin CNN:n kaltaiset sukupuuttoon kuolemassa olevat kaapelikanavat.