Blogi: Matti Viren, ti 26.11.2019 23:05

Maahanmuutto ja eläkkeet

STT kertoi tänään (26.11), että Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan maahanmuuton lisääminen vähentäisi paineita korottaa eläkemaksuja. Vähenevä maahanmuutto taas heikentäisi eläketurvan rahoitusta. ETK:n laskelmien mukaan eläkemaksujen taso riippuu ratkaisevan paljon maahanmuuton määrästä; kuvaavaa on, että ero eri skenaarioiden välillä on vuosisadan lopulla jopa luokkaa 4 prosenttiyksikköä.

Toki on hyvä, että arvioidaan eläkemenojen kehitystä pitkällä tähtäimellä, mutta arvioihin liittyy tietenkin aina omat ongelmansa, etenkin kun laskelmien pohjana on yksinkertainen Excel-kehikko, joka ei salli mitään käyttäytymismuutoksia. Tuottavuuden, palkkojen, palkkarakenteen, tuotannon ja niin edelleen oletetaan olevan eksogeenisia. Tuli maahanmuuttajia sitten 10 tai 1000 000, se ei muuta Suomen talouden kuvaa.

Toinen konkreettisempi ongelmia liittyy tietenkin siihen, että tällä tavalla tehdyt skenaariot ovat vain oletusten lopputulemia; se mitä oletetaan, tulee numeroina ulos. Jotkut oletukset ovat kriittisiä, jotkut eivät. Kriittisimpiä oletuksia ovat tietenkin ne, jotka liittyvät maahanmuuttajien työvoiman tarjontaan ja tuottavuuteen. Ongelma näiden lukujen suhteen on se, että meillä ei ole kunnon dataa siitä, miten esimerkiksi työllisyysasteet kehittyvät maassaolokauden aikana. Ennen vuotta 2000 maahan tulleita on monen kansalaisuuden osalta niin vähän, että ikäprofiilit joudutaan aika paljon arvaamaan. Tällöin tietenkin paljon riippuu siitä, mikä on tutkijan maailmankuva ja kokemus tutkimuksen tekemisessä.

Tunnetusti maahanmuuttokeskustelun suurin ongelma on se, että maahanmuuttajien (tai maastamuuttajien) välillä ei tehdä mitään eroa; tarkastellaan kaikkia kansalaisuuksia, ikäryhmiä jne. yhtenä kokonaisuutena. Valitettavasti tämä ongelma koskee myös ETK:n laskelmia, koska niissä kansalaisuudet ryhmitellään kolmeen ryhmään. Toki kolme on parempi kuin yksi, mutta ongelma on siinä, että ryhmittelyperusteena on HDI (Human Development Index), joka aika paljon vain heijastaa lähtömaan tulotasoa, siten esimerkiksi Lähi-idän öljyntuottajamaat ovat ryhmässä 1 yhdessä Sveitsin kanssa. Toisaalta ryhmä (alin HDI) kolme pitää sisällään kovin erilaisia maita esimerkiksi työllisyysasteen suhteen: ero esimerkiksi Nigerian ja Somalian välillä on yli nelinkertainen. Tällä on kuitenkin merkitystä, koska tosiasia on, että Suomeen pyrkivät kaikkien innokkaimmin ne, joiden lähtömaan tilanne on kaikkien heikoin: eivät ”ryhmän” keskimääräiset asukkaat. Jakaumat eivät yksinkertaisesti ole symmetrisiä.

Kuten jo edellä todettiin, laskelmien lopputuloksiin vaikuttaa olennaisen paljon se, mitä oletetaan työllisyysasteista ja tulokehityksestä. Perusolettaman on, että työllisyysasteiden taso ja muutos yli ajan (tarkemmin sanoen muutos yli maassaoloajan) noudattaa vuoden 2017 tilanteen mukaista kehityskulkua. Olennaista siinä on se, että työllisyysasteet nousevat maassaoloajan mukaan. Silti etenkin ryhmän kolme (alimman HDI-lähtömaan) osalta tilanne vaikuttaa aika lohduttomalta, työllisyysasteet jäävät kauas kantaväestön tasosta etenkin, maahanmuuttajat ovat vanhemmista ikäluokista.

Laskelmissa oletetaan, että tilanne paranee sitä kautta, että maahanmuuttajien hedelmällisyys (lapsiluku) on pysyvästi korkeampi kuin kantaväestöllä ja toisen polven maahanmuuttajien tunnusluvut ovat ”parempia” eli tarkemmin sanoen konveksi kombinaatio (painoilla puolet ja puolet) kantaväestön ja ao. maahanmuuttajaryhmän luvuista. Tässä suhteessa ollaan jo arvausten polulla, koska oletuksia ei voi perustaa mihinkään tilastotietoihin. Tietojen puute vaivaa erityisesti tulokehitystä: raportissa todetaan, että käytettävissä ei ole maahanmuuttajaryhmittäisiä tietoja tulojen kehityksestä yli (maassaolo)ajan puhumattakaan siitä, että olisi olemassa tietoja toisen sukupolven maahanmuuttajaväestön tulokehityksestä.

Paljonko maahanmuutto sitten vaikuttaa eläkemenojen rahoitukseen. Vastaus on: paljon. Mutta hirveän paljon riippuu siitä, mistä muuttujat tulevat. Niin sanotussa perusskenaariossa oletetaan, että maahanmuutto jatkuu samanlaisena kuin vuosina 2013-2017 (sama rakenne & samat lukumäärät). Mutta jos maahanmuutto koostuu ryhmän kolme maissa syntyneistä, tulos on hyvin epäedullinen, etenkin jos maahanmuuton määrä kasvaa 15 000:sta 25 000:een. Henkeä kohden laskettu BKT supistuu vuosisadan loppuun (2085) mennessä lähes kymmenen prosenttia. Itse asiassa henkeä kohden laskettu BKT supistuu kaikissa muissa skenaarioissa kuin siinä, jossa maahanmuuton kasvu tulee ryhmästä yksi (”rikkaista maista”). Ehkä juuri tämä tulos, maahanmuuton vaikutusten äärimmäinen sensitiivisyys lähtömaan suhteen, on laskelmien tärkein anti. Historiallisen kehityskulun (etenkin rakenteen osalta) ekstrapoloiminen tulevaisuuteen ei sitä varmaan ole.

Vielä yksi detalji. Laskelmissa on käytetty maahanmuuttajien työllisyysasteen tasapainotasona 7.9 prosenttia, joka on (käytännössä) sama kuin kantaväestöllä. Koska kuitenkin maahanmuuttajien työttömyysaste (koskien kaikkia) maahanmuuttajia on ollut viimeiset 20 vuotta kolminkertainen kantaväestöön verrattuna, oletus ei ole kovin järkevä. Esimerkiksi suurimpien pakolaismaiden (Afganistan, Irak, Syyria ja Somalia) osalta yhteenlaskettu työttömyysaste vuonna 2017 oli peräti 67 %. Siksi toiseksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto antaisi mahdollisuuden laskea ”oikea” tasapainotaso jopa yksittäisen lähtömaan tasolla.

Raportissa on 69 sivua. Kannattaa lukea se itse. Lehdistöreferaatit kertovat ehkä enemmän toimittajien odotuksista/mieltymyksistä kuin laskelmien tuloksista.

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Skenaariolaskelmia-muuttoliikkeen-vaikutuksista-elakejarjestelman-kestavyyteen.pdf

 

 

Matti Viren ti 26.11. 23:05

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Rahaa Suomen Akatemiasta

la 18.01. 23:39

Samantekevää, mitä bensa maksaa

ke 15.01. 22:53

Megatrendien perässä

ti 07.01. 22:11

Vesi maksaa

su 08.12. 12:49

Saastuttajat kuriin!

pe 29.11. 23:14

Maahanmuutto ja eläkkeet

ti 26.11. 23:05

Miten korjata rapautuva hyvinvointivaltio?

ke 13.11. 23:58

Onko työvoiman kysyntä joustavaa vai joustamatonta?

ma 11.11. 22:01

Investoidaan koulutukseen mutta missä tulokset?

su 03.11. 20:48

Muuttoliike väärään suuntaan

to 24.10. 23:02

blogit

Vieraskynä

Australiassa asuva suomalainen kertoo mitä maastopalojen takana todella on

la 11.01.2020 12:45

Juha Ahvio

Leukofobinen "rasisminvastaisuus" kiristää otettaan suomalaisessa yliopistomaailmassa

la 18.01.2020 22:58

Professorin Ajatuksia

Yle uutisoi maahanmuutosta

ke 22.01.2020 21:06

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Taas uutta luksuslinnaa ulkomaalaisille tutkijoille

ke 22.01.2020 21:11

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Apua, valta vaihtuu

la 04.01.2020 00:01

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

EU tuomitsee possut vankikoppeihin

su 19.01.2020 02:35

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Vihreää ihquu - juuri sitä ihteensä

ke 22.01.2020 21:10

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hourulan väen ilmastovallankumous julkistettiin

su 17.11.2019 09:51

Heikki Porkka

Keskustan luvalla kohti Pimiää aikaa

ke 22.01.2020 11:54

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Ilmastofarssin käännekohta?

pe 10.01.2020 21:29

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Kulttuurimme kärkipaikat

ke 22.01.2020 21:07

Matti Viren

Rahaa Suomen Akatemiasta

la 18.01.2020 23:39