Blogi: Matti Viren, ti 26.11.2019 23:05

Maahanmuutto ja eläkkeet

STT kertoi tänään (26.11), että Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan maahanmuuton lisääminen vähentäisi paineita korottaa eläkemaksuja. Vähenevä maahanmuutto taas heikentäisi eläketurvan rahoitusta. ETK:n laskelmien mukaan eläkemaksujen taso riippuu ratkaisevan paljon maahanmuuton määrästä; kuvaavaa on, että ero eri skenaarioiden välillä on vuosisadan lopulla jopa luokkaa 4 prosenttiyksikköä.

Toki on hyvä, että arvioidaan eläkemenojen kehitystä pitkällä tähtäimellä, mutta arvioihin liittyy tietenkin aina omat ongelmansa, etenkin kun laskelmien pohjana on yksinkertainen Excel-kehikko, joka ei salli mitään käyttäytymismuutoksia. Tuottavuuden, palkkojen, palkkarakenteen, tuotannon ja niin edelleen oletetaan olevan eksogeenisia. Tuli maahanmuuttajia sitten 10 tai 1000 000, se ei muuta Suomen talouden kuvaa.

Toinen konkreettisempi ongelmia liittyy tietenkin siihen, että tällä tavalla tehdyt skenaariot ovat vain oletusten lopputulemia; se mitä oletetaan, tulee numeroina ulos. Jotkut oletukset ovat kriittisiä, jotkut eivät. Kriittisimpiä oletuksia ovat tietenkin ne, jotka liittyvät maahanmuuttajien työvoiman tarjontaan ja tuottavuuteen. Ongelma näiden lukujen suhteen on se, että meillä ei ole kunnon dataa siitä, miten esimerkiksi työllisyysasteet kehittyvät maassaolokauden aikana. Ennen vuotta 2000 maahan tulleita on monen kansalaisuuden osalta niin vähän, että ikäprofiilit joudutaan aika paljon arvaamaan. Tällöin tietenkin paljon riippuu siitä, mikä on tutkijan maailmankuva ja kokemus tutkimuksen tekemisessä.

Tunnetusti maahanmuuttokeskustelun suurin ongelma on se, että maahanmuuttajien (tai maastamuuttajien) välillä ei tehdä mitään eroa; tarkastellaan kaikkia kansalaisuuksia, ikäryhmiä jne. yhtenä kokonaisuutena. Valitettavasti tämä ongelma koskee myös ETK:n laskelmia, koska niissä kansalaisuudet ryhmitellään kolmeen ryhmään. Toki kolme on parempi kuin yksi, mutta ongelma on siinä, että ryhmittelyperusteena on HDI (Human Development Index), joka aika paljon vain heijastaa lähtömaan tulotasoa, siten esimerkiksi Lähi-idän öljyntuottajamaat ovat ryhmässä 1 yhdessä Sveitsin kanssa. Toisaalta ryhmä (alin HDI) kolme pitää sisällään kovin erilaisia maita esimerkiksi työllisyysasteen suhteen: ero esimerkiksi Nigerian ja Somalian välillä on yli nelinkertainen. Tällä on kuitenkin merkitystä, koska tosiasia on, että Suomeen pyrkivät kaikkien innokkaimmin ne, joiden lähtömaan tilanne on kaikkien heikoin: eivät ”ryhmän” keskimääräiset asukkaat. Jakaumat eivät yksinkertaisesti ole symmetrisiä.

Kuten jo edellä todettiin, laskelmien lopputuloksiin vaikuttaa olennaisen paljon se, mitä oletetaan työllisyysasteista ja tulokehityksestä. Perusolettaman on, että työllisyysasteiden taso ja muutos yli ajan (tarkemmin sanoen muutos yli maassaoloajan) noudattaa vuoden 2017 tilanteen mukaista kehityskulkua. Olennaista siinä on se, että työllisyysasteet nousevat maassaoloajan mukaan. Silti etenkin ryhmän kolme (alimman HDI-lähtömaan) osalta tilanne vaikuttaa aika lohduttomalta, työllisyysasteet jäävät kauas kantaväestön tasosta etenkin, maahanmuuttajat ovat vanhemmista ikäluokista.

Laskelmissa oletetaan, että tilanne paranee sitä kautta, että maahanmuuttajien hedelmällisyys (lapsiluku) on pysyvästi korkeampi kuin kantaväestöllä ja toisen polven maahanmuuttajien tunnusluvut ovat ”parempia” eli tarkemmin sanoen konveksi kombinaatio (painoilla puolet ja puolet) kantaväestön ja ao. maahanmuuttajaryhmän luvuista. Tässä suhteessa ollaan jo arvausten polulla, koska oletuksia ei voi perustaa mihinkään tilastotietoihin. Tietojen puute vaivaa erityisesti tulokehitystä: raportissa todetaan, että käytettävissä ei ole maahanmuuttajaryhmittäisiä tietoja tulojen kehityksestä yli (maassaolo)ajan puhumattakaan siitä, että olisi olemassa tietoja toisen sukupolven maahanmuuttajaväestön tulokehityksestä.

Paljonko maahanmuutto sitten vaikuttaa eläkemenojen rahoitukseen. Vastaus on: paljon. Mutta hirveän paljon riippuu siitä, mistä muuttujat tulevat. Niin sanotussa perusskenaariossa oletetaan, että maahanmuutto jatkuu samanlaisena kuin vuosina 2013-2017 (sama rakenne & samat lukumäärät). Mutta jos maahanmuutto koostuu ryhmän kolme maissa syntyneistä, tulos on hyvin epäedullinen, etenkin jos maahanmuuton määrä kasvaa 15 000:sta 25 000:een. Henkeä kohden laskettu BKT supistuu vuosisadan loppuun (2085) mennessä lähes kymmenen prosenttia. Itse asiassa henkeä kohden laskettu BKT supistuu kaikissa muissa skenaarioissa kuin siinä, jossa maahanmuuton kasvu tulee ryhmästä yksi (”rikkaista maista”). Ehkä juuri tämä tulos, maahanmuuton vaikutusten äärimmäinen sensitiivisyys lähtömaan suhteen, on laskelmien tärkein anti. Historiallisen kehityskulun (etenkin rakenteen osalta) ekstrapoloiminen tulevaisuuteen ei sitä varmaan ole.

Vielä yksi detalji. Laskelmissa on käytetty maahanmuuttajien työllisyysasteen tasapainotasona 7.9 prosenttia, joka on (käytännössä) sama kuin kantaväestöllä. Koska kuitenkin maahanmuuttajien työttömyysaste (koskien kaikkia) maahanmuuttajia on ollut viimeiset 20 vuotta kolminkertainen kantaväestöön verrattuna, oletus ei ole kovin järkevä. Esimerkiksi suurimpien pakolaismaiden (Afganistan, Irak, Syyria ja Somalia) osalta yhteenlaskettu työttömyysaste vuonna 2017 oli peräti 67 %. Siksi toiseksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto antaisi mahdollisuuden laskea ”oikea” tasapainotaso jopa yksittäisen lähtömaan tasolla.

Raportissa on 69 sivua. Kannattaa lukea se itse. Lehdistöreferaatit kertovat ehkä enemmän toimittajien odotuksista/mieltymyksistä kuin laskelmien tuloksista.

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Skenaariolaskelmia-muuttoliikkeen-vaikutuksista-elakejarjestelman-kestavyyteen.pdf

 

 

Matti Viren ti 26.11. 23:05

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Paluu menneeseen

su 27.09. 22:59

Kumma, kun rikkaat aina vaan rikastuvat

la 22.08. 23:52

Velkaannu ja pelasta maailma!

ma 10.08. 22:15

Suomen tavoitteena on, vai onko sittenkään mitään?

ti 21.07. 20:52

Paljonko Suomi maksaa?

ke 01.07. 22:52

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05. 23:15

Vain leikkauksia

ma 11.05. 23:41

Vaikuttaako perhepolitiikka lapsilukuun: Unkarin tapaus

su 03.05. 22:27

5 miljardia

ma 23.03. 23:19

Corona tulee, oletko valmis?

to 12.03. 22:22

blogit

Vieraskynä

Euroopan islamisaatio ei ole näennäistieteellinen salaliittoteoria

ma 21.09.2020 22:51

Juha Ahvio

Maailmaa pyöritetään velkariippuvuuden avulla

to 08.10.2020 22:48

Professorin Ajatuksia

Sananvapaus ja fasistinen ideologia

su 18.10.2020 22:06

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Soteen ja saveen

su 18.10.2020 22:08

Petteri Hiienkoski

"Unohdetun" ihmisoikeusjulistuksen ja "vihapuheen" kitkemisen vastakkaisuus

la 11.07.2020 19:59

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

MEP Huhtasaari: EU:n ilmastolaki pahentaa ilmastoa

pe 11.09.2020 14:33

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kirja Jussi Halla-ahosta ja konservatismin moninaisuus

pe 16.10.2020 01:14

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Marinin hallitus petti omat sanansa ja lopulta hallituskumppaninsa

su 27.09.2020 22:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Rudy Giulianin paljastukset vasta raapaisseet pintaa - Kaikkien aikojen poliittinen skandaali

su 18.10.2020 22:05

Heikki Porkka

"Oikeusvaltio" Suomi - valehtelevien ja vastuuttomien poliitikkojen maa

pe 09.10.2020 13:52

Tapio Puolimatka

Uusi tasa-arvoajattelu murentaa oikeusjärjestelmän perustaa

to 08.10.2020 22:52

Olli Pusa

Maskigate

su 11.10.2020 13:54

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Miljoonien eurojen polkupyörät

ke 09.09.2020 22:18

Timo Vihavainen

Tärkeimmästä

to 08.10.2020 22:47

Matti Viren

Paluu menneeseen

su 27.09.2020 22:59