Aloitetaan jo hieman kuluneella sitaatilla: ”Olemme nettomaksaja, sillä kuulumme unionin vauraimpiin maihin, PM Sanna Marin 22.7.2020”.
Mitenkähän se nyt oikein menee, olemmeko todella niin rikas maa kuin mitä pääministeri antaa ymmärtää. Toki on niin, että BKT-luvut kertovat, että Suomi on EU:n seitsemännäksi ”hyvätuloisin” bruttokansantulon ollessa 40 % yli EU:n keskiarvon. Eli numeroiden valossa meillä menee hyvin. Mutta ehkä on paikallaan kurkistaa numeroiden taakse. Vuonna 2019 oma BKT:mme näytti seuraavalta (luvut miljoonia euroja):
Bruttokansantuote markkinahintaan | 240261 |
Kiinteän pääoman kuluminen | 45377 |
Palkansaajakorvaukset | 111973 |
Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot | 31031 |
Omaisuus- ja yrittäjätulot, netto | 53018 |
Nettokansantulo | 196022 |
Yksityiset kulutusmenot, menona | 120700 |
Vaikka BKT onkin hyödyllinen tunnusluku, on pidettävä mielessä, että se ei kuitenkaan kerro tulotasosta tai oikeammin ostovoimasta. Tähän on kaksi syytä. Brutto-termi jo kertoo, että BKT – luvuissa on mukana kiinteän pääoman kuluminen (eli poistot), joka on Suomessa poikkeuksellisen suuri erä. Jos vertaillaan erän suuruutta eri maiden välillä, huomataan helposti (kuva 1), että Suomen pääoman kulumisluvut (CFC) ovat poikkeuksellisen suuret. Syy on ilmeinen: metsäteollisuus on ollut erittäin pääomavaltainen (ja energiaintensiivinen). Sama koskee osin metalliteollisuutta. Myös ilmastotekijät vaikuttavat investointien määrään – aurinkorannikoilla rakentaminen noudattaa hieman eri kaavaa. Niinpä ei ole yllätys, että pääoman kulumisluvut ovat jopa kaksi kertaa suuremmat kuin Kreikassa, jonka talous puolestaan on paljon palveluvaltaisempi.
Toinen havainto on hyödykeverojen suuri määrä. Suomessa hyödykeverotus on EU:n huippuluokkaa implisiittisen kulutusveron ollessa lähes 30 %. Tämä heijastaa korkeaa ALV-prosenttia samaten kuin korkeita valmisteveroja (alkoholi, tupakka, autot, bensa, jne.). Niinpä nettokansantulossa hyödykeverojen osuus on peräti 16 %. ”Todellisia tuloja” ovat vain palkka- ja pääomatulot eli 165 miljardia euroa. Luku on tietenkin eri suuruusluokkaa kuin edellä mainittu BKT-luku 240 miljardia euroa. Hyödykeverolukema ei itse asiassa kerro vielä koko totuutta hintojen merkityksestä ostovoimaa ajatellen. Paremman kuvan siitä saa vertailemalla yhdenmukaistetun kulutuskorin hintoja eri EU-maissa. Niistä taas saa hyvän käsityksen oheisesta kuvasta 2. Eli tilanne on se, että Suomen hintataso on 26 % EU:n keskitason yläpuolella. Hintataso on 47 % korkeampi kuin esimerkiksi Virossa; Kreikan osalta ero on 46 %, Espanjan 30 % ja Italian 24 %. Luvut tuskin tulevat kenellekään yllätyksenä.
Eli loppujen lopuksi Suomi onkin köyhä maa, jossa ”todellinen” elintaso on korkeintaan EU:n keskitasoa. On vielä huomattava, että hintatasoerot kertovat vain eroista hyödykeverotuksessa; ”kaupan päälle” tulevat vielä tuloverot. Ajatellaan vaikka Viroa, joka selviää 20 prosentin tasaverolla siinä missä Suomi kykene venyttämään tuloveroasteikon melkein 60 prosenttiin. Lisäansioista kun vielä maksaa hyödykeverot, kulutusmenot eivät paljon kasva (brutto)tulojen kasvaessa.
Niin sanotun elvytyspaketin yhteydessä on käynyt selväksi, että Suomi on joutumassa pysyvästi suureten (negatiivisten) tulonsiirtojen maksajaksi. Ja syynä on tietenkin se, että Suomi kalliina ja pääomavaltaisen tuotannon maana on näennäisen varakas, vaikka ”varakkuus ei juuri näy ostovoimassa ja elintasossa. EU:n omien varojen kehitys on painottumassa BKT-pohjaisiin jäsenmaksuihin, mikä korostaa edellä esitettyjä mittausongelmia. En ole huomannut missään, että Suomi olisi ollut jotenkin aktiivinen jäsenmaksukriteerien muokkaamisessa. Hallituksen EU-selonteossa sanotaan vain, että Suomen maksut eivät tulevaisuudessa saisi suhteettomasti kasvaa, mikä kertonee sen, mihin suuntaan hallituksen mielestä ollaan (halutaan olla?) menossa. Mutta ehkä kannattaisi olla aktiivisempi, koska maksut jatkossa nousevat olennaisesti nykyistä suuremmiksi. Tuntuu jotenkin takaperoiselta, että jäsenmaksuissa rangaistaan niitä maita jotka investoivat paljon (eli jolle kertyy paljon pääomaa ja siten myös pääoman kulumista). Omituista on sekin, että maita, joissa on korkeat veroasteet ja korkea verojen keräysaste (vähän ”harmaata” taloutta) saavat tästä rangaistusta korkeampien jäsenmaksujen muodossa. Mitä enemmän verotuloja, sitä suuremmat ovat EU-maksut.
Keskustelu EU-paketista on nyt siirtynyt lähinnä turvallisuuspolitiikkaan. Jos tähän suuntaan edetään jatkossakin, on puhuminen jäsenmaksujen perusteista ilmeisen tarpeetonta, varsinkin kun rahalla ei muutenkaan näytä nykyään olevan mitään merkitystä.
Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)
Tp-Utva historian polttopisteessä
to 03.10.2024 15:30Donald Trump murskavoitolla jälleen USA:n presidentiksi
pe 08.11.2024 15:49Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Länsivaltojen umpikuja Ukrainassa
la 30.11.2024 04:21Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23Maailman Talousfoorumin ravitsemussuositukset Suomeen - "Lopulta data tunnusti"
su 01.12.2024 15:43Kultamunat ovat kuoriutuneet - Pisa-tutkimus paljastaa
ti 01.10.2024 14:12Sota Venäjää vastaan ei ole shakkipeliä vaan kansan tuho
la 25.05.2024 08:02Käännytyslaki ratkaisevassa vaiheessa
pe 28.06.2024 10:23Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44