Blogi: Matti Viren, to 13.05.2021 20:26

Miten rikkaita olemmekaan!

Aloitetaan jo hieman kuluneella sitaatilla: ”Olemme nettomaksaja, sillä kuulumme unionin vauraimpiin maihin, PM Sanna Marin 22.7.2020”.

Mitenkähän se nyt oikein menee, olemmeko todella niin rikas maa kuin mitä pääministeri antaa ymmärtää. Toki on niin, että BKT-luvut kertovat, että Suomi on EU:n seitsemännäksi ”hyvätuloisin” bruttokansantulon ollessa 40 % yli EU:n keskiarvon. Eli numeroiden valossa meillä menee hyvin. Mutta ehkä on paikallaan kurkistaa numeroiden taakse. Vuonna 2019 oma BKT:mme näytti seuraavalta (luvut miljoonia euroja):

Bruttokansantuote markkinahintaan 240261
Kiinteän pääoman kuluminen 45377
Palkansaajakorvaukset 111973
Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot 31031
Omaisuus- ja yrittäjätulot, netto 53018
Nettokansantulo 196022
Yksityiset kulutusmenot, menona 120700

 

Vaikka BKT onkin hyödyllinen tunnusluku, on pidettävä mielessä, että se ei kuitenkaan kerro tulotasosta tai oikeammin ostovoimasta. Tähän on kaksi syytä. Brutto-termi jo kertoo, että BKT – luvuissa on mukana kiinteän pääoman kuluminen (eli poistot), joka on Suomessa poikkeuksellisen suuri erä. Jos vertaillaan erän suuruutta eri maiden välillä, huomataan helposti (kuva 1), että Suomen pääoman kulumisluvut (CFC) ovat poikkeuksellisen suuret. Syy on ilmeinen: metsäteollisuus on ollut erittäin pääomavaltainen (ja energiaintensiivinen). Sama koskee osin metalliteollisuutta. Myös ilmastotekijät vaikuttavat investointien määrään – aurinkorannikoilla rakentaminen noudattaa hieman eri kaavaa. Niinpä ei ole yllätys, että pääoman kulumisluvut ovat jopa kaksi kertaa suuremmat kuin Kreikassa, jonka talous puolestaan on paljon palveluvaltaisempi.

Toinen havainto on hyödykeverojen suuri määrä. Suomessa hyödykeverotus on EU:n huippuluokkaa implisiittisen kulutusveron ollessa lähes 30 %. Tämä heijastaa korkeaa ALV-prosenttia samaten kuin korkeita valmisteveroja (alkoholi, tupakka, autot, bensa, jne.). Niinpä nettokansantulossa hyödykeverojen osuus on peräti 16 %. ”Todellisia tuloja” ovat vain palkka- ja pääomatulot eli 165 miljardia euroa. Luku on tietenkin eri suuruusluokkaa kuin edellä mainittu BKT-luku 240 miljardia euroa. Hyödykeverolukema ei itse asiassa kerro vielä koko totuutta hintojen merkityksestä ostovoimaa ajatellen. Paremman kuvan siitä saa vertailemalla yhdenmukaistetun kulutuskorin hintoja eri EU-maissa. Niistä taas saa hyvän käsityksen oheisesta kuvasta 2. Eli tilanne on se, että Suomen hintataso on 26 % EU:n keskitason yläpuolella. Hintataso on 47 % korkeampi kuin esimerkiksi Virossa; Kreikan osalta ero on 46 %, Espanjan 30 % ja Italian 24 %.  Luvut tuskin tulevat kenellekään yllätyksenä.

Eli loppujen lopuksi Suomi onkin köyhä maa, jossa ”todellinen” elintaso on korkeintaan EU:n keskitasoa. On vielä huomattava, että hintatasoerot kertovat vain eroista hyödykeverotuksessa; ”kaupan päälle” tulevat vielä tuloverot. Ajatellaan vaikka Viroa, joka selviää 20 prosentin tasaverolla siinä missä Suomi kykene venyttämään tuloveroasteikon melkein 60 prosenttiin. Lisäansioista kun vielä maksaa hyödykeverot, kulutusmenot eivät paljon kasva (brutto)tulojen kasvaessa.

Niin sanotun elvytyspaketin yhteydessä on käynyt selväksi, että Suomi on joutumassa pysyvästi suureten (negatiivisten) tulonsiirtojen maksajaksi. Ja syynä on tietenkin se, että Suomi kalliina ja pääomavaltaisen tuotannon maana on näennäisen varakas, vaikka ”varakkuus ei juuri näy ostovoimassa ja elintasossa. EU:n omien varojen kehitys on painottumassa BKT-pohjaisiin jäsenmaksuihin, mikä korostaa edellä esitettyjä mittausongelmia. En ole huomannut missään, että Suomi olisi ollut jotenkin aktiivinen jäsenmaksukriteerien muokkaamisessa. Hallituksen EU-selonteossa sanotaan vain, että Suomen maksut eivät tulevaisuudessa saisi suhteettomasti kasvaa, mikä kertonee sen, mihin suuntaan hallituksen mielestä ollaan (halutaan olla?) menossa. Mutta ehkä kannattaisi olla aktiivisempi, koska maksut jatkossa nousevat olennaisesti nykyistä suuremmiksi. Tuntuu jotenkin takaperoiselta, että jäsenmaksuissa rangaistaan niitä maita jotka investoivat paljon (eli jolle kertyy paljon pääomaa ja siten myös pääoman kulumista). Omituista on sekin, että maita, joissa on korkeat veroasteet ja korkea verojen keräysaste (vähän ”harmaata” taloutta) saavat tästä rangaistusta korkeampien jäsenmaksujen muodossa. Mitä enemmän verotuloja, sitä suuremmat ovat EU-maksut.

Keskustelu EU-paketista on nyt siirtynyt lähinnä turvallisuuspolitiikkaan. Jos tähän suuntaan edetään jatkossakin, on puhuminen jäsenmaksujen perusteista ilmeisen tarpeetonta, varsinkin kun rahalla ei muutenkaan näytä nykyään olevan mitään merkitystä.Pääoman kuluminen eri maissa <<<<kuluttajahinnat eri maissa

 

Matti Viren to 13.05. 20:26

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08. 23:44

Miten rikkaita olemmekaan!

to 13.05. 20:26

Loppuuko lama kahdella miljardilla?

ke 07.04. 22:02

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11. 17:06

Paluu menneeseen

su 27.09. 22:59

Kumma, kun rikkaat aina vaan rikastuvat

la 22.08. 23:52

Velkaannu ja pelasta maailma!

ma 10.08. 22:15

Suomen tavoitteena on, vai onko sittenkään mitään?

ti 21.07. 20:52

Paljonko Suomi maksaa?

ke 01.07. 22:52

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05. 23:15

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Vaihtoehdot moninapaisessa maailmassa

ti 06.06.2023 16:58

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Presidentinvaalin toinen kierros - äänestin pitkin hampain

to 08.02.2024 11:36

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44