Blogi: Matti Viren, ke 15.01.2020 22:53

Samantekevää, mitä bensa maksaa

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kertoi viikko sitten YLEn Ykkösaamun haastattelussa, että autoilu on pääasiallinen ja tehokkain toimien kohde päästöjen vähentämisessä. Tässä yhteydessä viitattiin Traficomin teettämään tutkimukseen, jossa arvioidaan, että liikenteen hiilidioksidipäästöjen kääntäminen laskuun tulee todennäköisesti tarkoittamaan myös ajokilometrien kokonaismäärän pienentämistä. Hinnan osalta kipuraja näyttää kulkevan reippaasti yli kahdessa eurossa.

Olisi kiva nähdä ”oikea” tutkimus siitä, mikä on ”tehokkain” tapa suitsia päästöjä. Varmaa tietenkin on, että jos BKT ajatetaan nollaan, päästöt loppuvat, mutta tehokkuuskriteeri on varmaan monimutkaisempi asia kuin se, miten pelkästään päästöt saadaan pienenemään.  Joka tapauksessa tukeutuminen Traficomin tutkimukseen kaltaisiin tekeleisiin vaikuttaa äärimmäisen alkeelliselta tavalta selvittää asiaa.

Tutkimus on itse asiassa kysely, jossa Kantar TNS Oy kyselee kaikenlaista autoilusta, mutta mediaa on eniten kiinnostanut arviot niistä autoilun kustannusten kriittisistä arvoista, jotka vaikuttavat autoilun volyymiin. Kyselyn perusteella tällaisiksi kriittisiksi arvoiksi on valikoitunut bensan hinnan osalta 226 senttiä ja ajoneuvoveron osalta 500 euroa (jälkimmäinen luku tarkoittaa summaa, jonka 50 % vastaajista olisi valmis maksamaan ilman, että vähentäisi ajamista).

Kuvittelisin, että edellä mainittu 226 senttiä on keskimääräinen vastaus kysymykseen, miten paljon bensa saisi maksaa, jotta se vaikuttaisi ajamiseen. Kysymyksenasettelu on minun mielestäni älytön. Ei minkään hyödykkeen kysyntä ole sillä tavalla epälineaarista, että se jonkin hintatason jälkeen loppuisi kokonaan. Kyselyvastaukset ovat muutenkin absurdeja, koska niiden mukaan bensan hinta saisi laskea aina 99 senttiin ilman, että se vaikuttaisi ajamiseen. Eli hinnan vaihtelu välillä 0.99 – 2.26 euroa ei vaikuttaisi mihinkään! Kysely on itse asiassa tehty vuonna 2016 ja merkille pantavaa on, että edellisen kyselyn arvot ovat 1.15 ja 2.70 (siis olennaisesti suuremmat). Luvut kertovat ehkä enemmänkin siitä, että ihmiset vastaavat kyselyihin miten sattuu. Traficomissa on ilmeisesti vain sosiologeja, jotka eivät ole koskaan kuulleet kysyntäteoriasta ja kysyntätutkimuksesta. Samalla logiikalla voisi kysyä yrityksiltä, millä palkalla ne ovat valmiit työllistämään ”kaikki” ja perustaa vastauksiin työllisyyspolitiikan toimet.

Verotuksen osalta kyselyvastaukset viittaisivat siihen, että autoveron voi (lähes) kaksinkertaistaa (321:stä 500:aan) ilman, että se vaikuttaisi autoiluun. Tosin vastauksissa on valtavasti vaihtelua: 7 prosentilla kipuraja olisi (!) 50 euroa, mutta 26 prosentilla vasta 1000 euroa. Silloinkin vastaaja vasta harkitsisi autoilusta luopumista. Onko tämä maa todella täynnä näin upporikkaita autoilijoita, vai onko kysely tehty jossain yökerhossa?

”Vaikuttaa ajamiseen” on sitä paitsi hieman erikoinen käsite. Jos veroja nostetaan, vaikuttaa se ajamiseen monella eri tavalla ja monen ”marginaalin kautta”. Välitön marginaali liittyy tietenkin kilometreihin (poliitikoilla taximatkat näyttävät tosin olevan enemmänkin metri-luokkaa). Toinen ”ekstensiivisempi” marginaali koskee auton hankintaa: ostaako auton ja millaisen auton. Mutta on kolmaskin marginaali: lopettaako ajamisen & auton käytön & ja työssäkäynnin tykkänään. Jos työssäkäynti tulee pitkämatkalaiselle liian kalliiksi, siirtyy hän ”helposti” KELAn palkkalistoille. Valtio, joka kuvittelee saavansa suuremmat verotulot, saakin vain lisää maksettavaa. Toki verohurttia pääsee ainakin vielä toistaiseksi pakoon ulkomaille (neljäs marginaali).

Kyselytulokset ovat muutenkin vähän erikoisia. Kyselyn mukaan auton hinta vaikuttaa (eniten) kysyntään 40 prosentilla ja auton merkki 19 prosentilla vastaajista. Sitten on joukko muita tekijöitä. En ymmärrä, miten hinta kaikki muut epiteetit ovat jotenkin samanarvoisia tekijöitä kysyntäpäätöstä tehtäessä. Kaikki ominaisuudet kai hinnoitellaan: ei voi olla niin, että auton valinta perustuu 99 prosenttisesti muuhun kuin ”hintaan”. Mutta kyselyssä kaikki ovat samanarvoisia.

Kansainvälinen kirjallisuus kertoo meille aika hyvin, mikä on polttoaineen (tai autoilun kokonaiskustannusten) hintajousto. Selailemalla hieman nettiä, olisi päästy paljon järkevämpiin arvoihin kuin maksamalla Kantar Oy:lle taas kerran mojova summa rahaa. Mutta rahaa valtiohallinnossa näyttää nykyään olevan liiaksi asti.

 

https://www.is.fi/autot/art-2000006371416.html

https://arkisto.trafi.fi/filebank/a/1487147997/4f705c82fd6a3ec722b228467e1f2252/24182-Trafi_03_2017_Tutkimus_ymparistoystavallisesta_autoilusta.pdf

 

 

Matti Viren ke 15.01. 22:53

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Uusi luokka

ke 12.02. 20:48

Rahaa Suomen Akatemiasta

la 18.01. 23:39

Samantekevää, mitä bensa maksaa

ke 15.01. 22:53

Megatrendien perässä

ti 07.01. 22:11

Vesi maksaa

su 08.12. 12:49

Saastuttajat kuriin!

pe 29.11. 23:14

Maahanmuutto ja eläkkeet

ti 26.11. 23:05

Miten korjata rapautuva hyvinvointivaltio?

ke 13.11. 23:58

Onko työvoiman kysyntä joustavaa vai joustamatonta?

ma 11.11. 22:01

Investoidaan koulutukseen mutta missä tulokset?

su 03.11. 20:48

blogit

Vieraskynä

Viranomaiset tukevat vanhemmilta salaa nuoren suunnitelmia sukupuolen vaihtamiseksi

ma 17.02.2020 21:34

Juha Ahvio

Kristillisyys ja arvokonservatismi totalitaarisen aggression kohteina EU:ssa

ma 17.02.2020 21:16

Professorin Ajatuksia

Punavihreä narratiivi

ti 18.02.2020 21:49

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Vasemmisto rikkoo arvopohjansa sekä omat yhteisö- ja puhenorminsa

ke 12.02.2020 20:44

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Apua, valta vaihtuu

la 04.01.2020 00:01

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Arabiankieliset Espoon peruskoulujen suurin vieraskielisten ryhmä

la 15.02.2020 13:31

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Matka hiilinieluiseen ja lihattomaan Kivamaahan!

ti 18.02.2020 21:51

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Nyt HS megavalehtelee Delhin ilmansaasteiden syistä

to 23.01.2020 23:46

Heikki Porkka

Iltasanomat tyrkyttää suomalaisnaisille monikulttuurisia suhteita

ke 12.02.2020 11:41

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Huijaus ankkurilapsilla?

su 16.02.2020 22:05

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Somaleille rahaa, suomalaisille ei!

ma 17.02.2020 21:25

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Fariseuksille kyytiä

ti 18.02.2020 21:50

Matti Viren

Uusi luokka

ke 12.02.2020 20:48