Blogi: Matti Viren, su 27.09.2020 22:59

Paluu menneeseen

Tuskin kukaan kiinnitti 17.9 huomiota siihen, että kyseisenä päivä 211 vuotta sitten Suomen asemassa tapahtui muutoksia, jonkalaisia ei oikeastaan koskaan sen jälkeen tai sitä ennen ole tapahtunut. Vuonna 1809 päättyi nimittäin Ruotisin ja Venäjän sota Haminan rauhaan 17.9.1809. Vaikka sota on meikäläisissä historian kirjoissa nimeltään ”Suomen sota”, kyseessä oli virallisesti vain Ruotsin ja Venäjän sota. Haminan rauhasta päättivät Ruotsin ja Venäjän edustajat, Suomen edustusta neuvotteluissa ei ollut. Ruotsi luovutti ne ja ne maakunnat Venäjälle, ja asia saatettiin tiedoksi suomalaisille. Ruotsalaiset neuvottelijat onnistuivat juonimaan Suomen itärajan Tornionjoelle, vaikka kieli- ja väestöraja kulki Kainuunjoella (josta nykyään käytetään vain ruotsinkielistä nimeä Kalix-joki). No, siinä menivät Kiirunan kaivokset ”parempiin suihin”. Ne eivät vielä riittäneet entiselle emämaalle, vaan 1918 yritettiin punakapinan aikana kaapata Ahvenmaa.

Ennen vuotta 1809 ei ollut Suomea, oli ollut vain Ruotsin vallan alainen joukko maakunta idässä. Puhuminen Ruotsi-Suomessa on kotikutoista asioiden vääristelyä, jota historioitsijat vieläkin harrastavat. Suomi ei koskaan ole ”liittynyt” Ruotsiin, maa vallattiin 1100- ja 1200 –luvuilla samalla tavalla kuin englantilaiset ja ranskalaiset valloittivat Pohjois-Amerikan. Vuoteen 1809 asti oli vain Ruotsin kuningaskunta, Suomi (Suomen maakunnat) oli lähestulkoon siirtomaan asemassa. Sillä mitä me tarkoitamme siirtomaalla? Katsotaanpa sanakirjaa: ”siirtomaa on varsinaisen valtion ulkopuolinen maa-alue, joka on isäntämaan kontrollissa”. Tai englanniksi ”A country or area under the full or partial political control of another country and occupied by settlers from that country”.

Ruotsin vallan aikana Suomella ei ollut oikeutta omiin verotuloihinsa puhumattakaan, että sillä olisi ollut oma raha, eikä mitään muitakaan itsenäisen valtion alkeita. Vaikka Suomi hukkuu historian tohtoreihin, kukaan ei ole vaivautunut selvittämään, miten paljon Ruotsin valtio ”riisti” Suomelta verovaroja; eli miten paljon köyhä Suomi maksoi Ruotsille enemmän kuin sai sieltä. Ruotsalainen aluepolitiikka ei suinkaan tasannut tuloeroja, vaan ainakin Suomen osalta kasvatti niitä. Vääristymää korosti vielä ulkomaankaupan monopolisointi Ruotsiin. Jos aiempia arvioita jotenkin vetää yhteen, voi arvioida, että ehkä jopa kolmannes suomalaisesta verovaroista päätyi Ruotsiin.

Vuonna 1800 sotien raiskaamassa Suomessa oli 833 000 asukasta, Ruotsissa 2 352 000. Suomi edusti vain neljäsosaa kuningaskunnan väestöstä. Tukholmassa oli 76 000 asukasta ja vastaavasti Turussa (jota historiankirjoissa harhaisesti kutsutaan silloiseksi Suomen pääkaupungiksi) 11 000. Ruotsissa Turun kokokoisia kaupunkeja oli monta Göteborg, Karlskrona, Norrköping… Ehkä kuvaavaa on laskea, montako kivitaloa oli esimerkiksi Turussa ja Tukholmassa oli 1808. Suomessa laskutoimituksen tekee helposti vanhan torin laidalla ja Helsingissä Senaatintorin alalaidalla), Tukholmassa pitää kävellä ainakin vanhan kaupungin päästä päähän.

Vuonna 1808 Suomi on vielä täysin maatalousyhteiskunta; Ruotsin teollistamispolitiikka hyödytti vain emämaata. Sen(kin)aikaisella teollistamispolitiikalle oli tyypillistä valtion runsaskätinen tuki yrityksille. Suomeen tuki ei jostain syystä ulottunut. Suomi oli lähinnä raaka-aine varasto: pääasia oli, että sieltä saatiin puutavaraa ja rautamalmia. Ruotsissa pankkitoiminta alkoi jo 1656, jolloin Stockholms Banco perustettiin. Sen ”seuraajaksi perustettiin 1668 ”säätyjen pankki, eli keskuspankki. Ensimmäiset liikepankit perustettiin 1789. Suomen keskuspankin (Suomen Pankin) edeltäjä perustettiin jo 1811, mutta vasta oman rahan myötä 1960 pankkitoiminta saattoi kunnolla alkaa. Liikepankkien perustamista saatiin odotella aina vuoteen 1862 (Suomen Yhdyspankki).

Paljon suurempi rasite oli vielä sotaväenotto, joka lähenteli järjettömiä mittasuhteita 1600- ja 1700-luvuilla – ei Suomen omien tarpeiden vaan Ruotsin suurvaltapolitiikan vuoksi. Pelkästään 30-vuotinen sota ja Suuri Pohjan sota veivät yli 100 000 suomalaisen hengen (enemmän kuin toinen maailmansota), mikä on paljon, kun väestöä ei ollut puolta miljoonaakaan. Vastaavasti Ruotsin panos Suomen puolustamisessa Venäjän hyökkäystä vastaan Suuressa Pohjan sodassa ja Suomen sodassa jäi olemattomaksi. Samaa voi muuten sanoa talvi- ja jatkosodasta. Suomi sai vain toimia puskurina (poltettuna maana) Venäjän laajentumista vastaan. Ruotsalaistenkin into sotia lopahti kummasti, kun suomalaista tykinruokaa ei enää ollut käytettävissä.

17.9.1809 kaikki tämä järjettömyys loppui. Suomi sai pitää omat verovaransa, sen ei tarvinnut lähettää miehiään vieraisiin sotiin (muutoin kuin symbolisesti), se sai (myöhemmin) oman rahansa, omat lakinsa, lähestulkoon kaikki ne ominaisuudet, joita on itsenäisellä valtiolla. Se ei enää ollut vain joukko itäisiä maakuntia vaan yksi kokonaisuus, joka sai oman keskushallintonsa, oman parlamenttinsa ja hallituksensa. Se saattoi säätää omat lakinsa ja päättää ketkä ovat kansalaisia, ketkä eivät. Ehkä kuvaava on, että 1800-luvun lopulla Suomen valtion lainat olivat rahamarkkinoilla huomattavasti arvostetumpia kuin Venäjän valtion, eli Suomi sai velkaa alemmalla korolla kuin Venäjän valtio. Ilmanko Aleksanteri III ihmetteli, onko Suomi osa Venäjää vai Venäjä osa Suomea. Olihan siinä ihmettelemistä, kun Suomen ja Venäjän välillä oli tulliraja (tullitulot tulivat silloin, päinvastoin kuin nyt, Suomeen) ja Venäjän raha ei kelvannut Suomessa.

Kuvitelkaamme, mitä olisi tapahtunut, jos Venäjä ei olisi vallannut Suomen aluetta 1808-1809 ja raja olisi jäänyt Turun rauhan mukaiseksi. Olisiko meillä nykyään Suomen valtiota? Rohkenen epäillä. Kymijoen takainen alue olisi varmaan venäläistynyt niin pitkälle, että siitä ei olisi koskaan tullut osaa mahdollisesti itsenäistyvästä Suomesta. Stalin olisi 1930 –luvulla tuhonnut jäljellä olevan suomea puhuvan väestön omalla saatanallisella tavallaan.

Entä mitä olisi tapahtunut ruotsalaiselle Suomelle? Olisiko Suomi enää 600 vuoden ruotsittumisen jälkeen kansallisuusaatteen myötä kyennyt irrottautumaan omaksi maakseen? Vaikea on uskoa sitä, kun muistelee, ettei edes Venäjän tsaarin suojeluksessa suomen kieli päässyt sataan vuoteen tasa-arvoiseksi ruotsin kanssa (tapahtui vasta 1902). Voi myös viitata Kainuunjoen ja Tornionjoen välisen suomenkielisen väestön lähes täydelliseen ruotsalaistumiseen viimeisen 200 vuoden aikana; tuskin kehitys Tornionjoen länsipuolella olisi ollut olennaisesti erilaista.

Suomen sodan lopputulos oli tappio, mutta tappio vain Ruotsille. Suomelle se oli pikemminkin voitto, jota voisi juhlia – itse asiassa paljon enemmän kuin monia nykyisiä juhla- ja liputuspäiviä. Mutta miksi muistella vanhoja? No, ne tulevat mieleen kesän 2020 tapahtumien jälkeen. 19.7 Sanna Marin ja Tytti Tuppurainen matkustivat Brysseliin kertomaan EU:n johtajille Angela Merkelille ja Emmanuel Macronille, että Suomi ei enää halua päättää omien verovarojensa käytöstä vaan on valmis ulkoistamaan se Euroopan Unionille. Eli nyt ollaan palaamassa aikaan ennen vuotta 1809. EU alkaa kerätä veroja ja päättää, mihin niitä käytetään, se (haluaa) päättää ”pakolaispolitiikasta”, se ”harmonisoi” lainsäädäntöä jne.  Jos Aleksanteri I olisi aavistanut, mitä tuleman pitää, olisikohan hän sanonut suomalaisille itsenäisyysmiehille, että ”unohtakaa koko juttu, ette kuitenkaan halua sitä”?

 

Matti Viren su 27.09. 22:59

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11. 17:06

Paluu menneeseen

su 27.09. 22:59

Kumma, kun rikkaat aina vaan rikastuvat

la 22.08. 23:52

Velkaannu ja pelasta maailma!

ma 10.08. 22:15

Suomen tavoitteena on, vai onko sittenkään mitään?

ti 21.07. 20:52

Paljonko Suomi maksaa?

ke 01.07. 22:52

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05. 23:15

Vain leikkauksia

ma 11.05. 23:41

Vaikuttaako perhepolitiikka lapsilukuun: Unkarin tapaus

su 03.05. 22:27

5 miljardia

ma 23.03. 23:19

blogit

Vieraskynä

Pasi Turunen: Amerikan vaalijärjestelmän kiemuroista

ma 16.11.2020 13:59

Juha Ahvio

Pitääkö Trumpin kannattajat tutkia, tuomita ja uudelleenkouluttaa?

pe 27.11.2020 18:34

Professorin Ajatuksia

MTK:n puheenjohtaja: Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä

ke 25.11.2020 23:28

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Sulaako Bidenin "voitto" laittomien äänien myötä?

ma 23.11.2020 00:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

MEP Huhtasaari: EU:n ilmastolaki pahentaa ilmastoa

pe 11.09.2020 14:33

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Ollaanko me Ruotsin tiellä? Todistusaineistoa

la 28.11.2020 20:33

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Petteri Taalaksen epätieteelliset jorinat Osa 11b

to 12.11.2020 21:34

Heikki Porkka

"Oikeusvaltio" Suomi - valehtelevien ja vastuuttomien poliitikkojen maa

pe 09.10.2020 13:52

Tapio Puolimatka

Uusi tasa-arvoajattelu murentaa oikeusjärjestelmän perustaa

to 08.10.2020 22:52

Olli Pusa

Tarina hiilidioksidista

ti 24.11.2020 21:44

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Kohti konfliktia?

ke 25.11.2020 23:32

Matti Viren

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11.2020 17:06