Perussuomalaiset pysyy edelleen suurimpana puolueena, vaikka ykköspaikkaa viime vuoden eduskuntavaaleista lähtien liputtaneen pääoppositiopuolueen kannatus onkin laskenut 2,4 prosenttiyksiköllä 20,0 prosenttiin.

Näin kertoo Ylen tuore puoluekannatusmittaus.

Toiseksi on kivunnut pääministeripuolue sdp, joka on aivan tuntumassa. Sen kannatus on noussut kolmella prosenttiyksiköllä 19,6 prosenttiin.

Mikä selittää sdp:n nousua?

Koronakriisi.

Sanna Marin on antanut kasvot koronakriisin hoidolle ja se nostaa sdp:n kannatusta, kirjoittaa Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Korona kannattelee nyt Sanna Marinin hallitusta, analysoi puolestaan Suomen Kuvalehti.

Reilu viikko sitten julkistetussa Alma Median kyselyssä sdp nousi perussuomalaisten ohi. Sdp:n kannatus oli 21,1 prosenttia (+ 4,4 %) ja perussuomalaisten 20,1 prosenttia (- 1,6 %).

Sdp:n kannatusloikan taustalla ovat Tampereen yliopiston politiikan tutkijan Johanna Vuorelman mukaan Suomessa vallitsevat poikkeusolot ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) julkiset esiintymiset.

"Muiden puolueiden puheenjohtajat eivät nouse esiin samalla tavalla kuin Marin pääministerinä."

Edellisessä Alma-kyselyssä ero oli viisi prosenttiyksikköä perussuomalaisten hyväksi (21,7–16,7).

Monet ovat ihmetelleet, miten voi olla mahdollista, että luottamus pääministeripuolueeseen on noussut, vaikka Suomen hallitus viivytteli koronaviruksesta tiedottamisen ja toimenpiteiden kanssa tolkuttoman pitkään, reagoi hitaasti ulkomailta saapuvien ohjaamisessa karanteeniin lentokentällä ja sai moitteita suojavarusteiden riittämättömyydestä.

Vielä kun otetaan huomioon kaikki aiemmin tapahtunut sekoilu - sdp:n Antti Rinteen kiinnijääminen muunnellun totuuden puhumisesta ja siitä johtunut eroaminen pääministerin paikalta.

Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala näkee sdp:n kannatuksen nousun olevan osa kansainvälistä ilmiötä kriisien aikana, jolloin johtajien kannatus nousee ja kriisin jälkeen häviää yhtä nopeasti kuin se on tullutkin.

Sdp:n kannatuksen nousua Suomessa selittää Tikkalan mukaan kansalaisten turvautuminen johtajiin ja toivo siitä, että valtaapitävät ottaessa johtoroolin selättävät uhkan, tässä tapauksessa koronaviruspandemian.

"Siksi ei ole ihme, että SDP:n kannatus on noussut paitsi Ylen torstaina mutta myös Alma Median kuun vaihteessa julkaisemassa kannatusmittauksessa useilla prosenttiyksiköillä", Hannu Tikkala kirjoittaa analyysissään.

Sama ilmiö, luottamus ylimpään valtiojohtoon koronaviruskriisissä, näkyi sunnuntaina julkaistussa HS-gallupissa. Yli 80 prosenttia on tyytyväisiä niin pääministeri Sanna Marinin kuin presidentti Sauli Niinistön toimintaan.

Tällaista kriisitilanteessa kasvavaa tarvetta kansalliselle yhtenäisyydelle Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari kuvailee "kerääntymiseksi lipun ympärille", jonka Ylen kysely hänen mukaansa juuri osoittaa.

"Kansalaiset näkevät valtionjohdon kriisiaikana kansallisen yhtenäisyyden symbolina."

Yhdysvalloissa politiikan tutkimuksessa puhutaan ilmiöstä nimeltä Rally 'round the Flag.

"Ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että kansainvälisen kriisin tai sodan aikana Yhdysvaltain presidentin suosio yleensä nousee", Junkkari selittää.

Esimerkkinä hän mainitsee muun muassa vuonna 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen presidentti George W. Bushin suosioluvut, jotka nousivat 39 prosenttiyksikköä 90 prosenttiin.

Junkkari luettelee useita maita, joissa valtionjohdon suosio on kasvanut nyt koronakriisin myötä.

Lisäksi hän huomauttaa ison merkityksen olevan sillä, että oppositiopuolueet vähentävät kriisiaikana hallitukseen kohdistuvaa kritiikkiä:

"Näin ollen myös mediassa näkyy vähemmän hallitukseen kohdistuvia negatiivisia kommentteja."

Myöskään yleisen valtio-opin dosentti ja politiikantutkija Hanna Wass ei ollut yllättynyt torstaina Ylen aamussa tuoreista Ylen puoluekannatusmittauksen tuloksista, vaan näki niin ikään kansalaisten heijastavan luottamusta koronakriisin torjumisesta johtovastuussa oleviin henkilöihin.

"On hyvä muistaa se, että aina ylipäänsä tällaisten ulkoisten kriisien yhteydessä äänestäjät ovat aika lojaaleja kriisiajan airueelle", Wass totesi ja muistutti koko koronakriisilaskun erääntyvän maksettavaksi myöhemmin, jolloin "hyvin yksituumainen kannatus alkaa eriytymään".

Hän lisäksi huomioi, että nykyiset tiukat rajoitustoimet ja tällainen hyvinkin yksilön oikeuksia ja avointa demoratiaa rajaava johtajavetoisuus on ollut helpompi niellä, kun se tulee punavihreältä hallitukselta kuin sen sijaan, että se tulisi kokoomus- tai perussuomalaisvetoiselta hallitukselta.

Hanna Wass arvioi hallituksen tehneen "politiikkaa, jota kaikki kilvan kiittää, rajat on kiinni ja myös elinkeinoelämä on tyytyväinen".

"Demarivetoinen hallitus tekee hyvinkin oppositiomyönteistä politiikkaa", hän alleviivasi.

Siksi onkin erityisesti huomattava, että käytännössä kaikki ne toimenpiteet, mitä hallitus on tehnyt, ovat niitä, joita perussuomalaiset on vaatinut tehtäväksi.

Perussuomalaiset ovat seuranneet koronatilanteen etenemistä tarkkaan.

Perussuomalaiset peräänkuulutti heti koronaepidemian alkaessa hallitukselta, mihin toimiin se ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa.

"Jo nyt on jouduttu tilanteeseen, jossa tautiepäilyksen vuoksi on eristettynä yksi potilas Lapin keskussairaalassa. Millaiset valmiudet meillä on tutkia, eristää ja hoitaa massoittain ihmisiä, jos epidemia leviää myös Suomeen?" kirjallisen kysymyksen koronaviruksesta tehnyt perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen tiedusteli jo tammikuussa.

Juvonen kertoi, että kirjallinen kysymys aiheesta oli herättänyt kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriössä ja ministeri Krista Kiurussa (sd.) täysin päinvastaisen reaktion, kuin mitä hän olisi voinut ikinä kuvitella.

"Ministeri ei ymmärtänyt sitä, vaan hämmästeli kysymystäni sanoen julkisuuteen, että koronavirusepidemia ei ole poliittinen kysymys. Hän antoi myös ymmärtää, että kysymyksen takana on vain tarve herättää paniikkia kansalaisissa", Juvonen totesi helmikuun alussa.

Perussuomalaiset joutuivat helmikuussa myös moittimaan hallitusta hitaasta reagoinnista, ihmettelivät Marinin hallituksen välinpitämätöntä ja huoletonta suhtautumista tartuntavaaraan, jota "ei tulisi kohdata tiukentamalla rajakontrollia ja karanteeneilla" ja patistivat hallitusta sulkemaan rajat suomalaisten hengen ja terveyden turvaamiseksi.

Perussuomalaiset vaatimalla vaativat valmiuslain käyttöönottoa, jotta koronaviruksen leviämisen hidastaminen onnistuisi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, mutta hallituksen sisällä nimenomaan sdp:n Sanna Marin ja vasemmistoliitto vastustivat ja epäröivät pitkään kovia toimenpiteitä ja valmiuslain käyttöönottoa.

Nämä faktat ovat voineet mennä ohi monelta, jotka eivät seuraa politiikkaa, vaan näkevät vain hymyilevän Sanna Marinin milloin maailmankuulussa muotiaikakauslehti Voguessa, ihastuttavalla vierailulla Yhdysvalloissa YK:n kansainvälisen naistenpäivän tapahtumassa tai vakuuttamassa hallituksen tiedotustilaisuudessa ja Ylen a-studiossa rauhallisesti viimeisinä sanoinaan, että "kyllä me tästä selvitään yhdessä".