Blogi: Timo Vihavainen, ke 01.07.2020 22:49

Ennen oli paremmin

Muistelmat paremmasta maailmasta

 

Englantilaissyntyinen historioitsija Tony Judt on useissa artikkeleissaan kiinnittänyt huomiota siihen, miten nopeasti maailma on muuttunut viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Sitä paitsi muutos on mennyt huonompaan suuntaan.

Kuusikymppinen Judt muistaa toki myös kuusikymmenluvun kulttuurivallankumouksen, joka sentään oli murroksien murros. Tosin se tuskin oli monessakaan maassa yhtä raju kuin Suomessa, jossa suuret ikäluokat itse asiassa siirtyivät sadan vuoden matkan moderniin yhden vuosikymmenen aikana. Mutta myös Judtin nuoruudessa asiat olivat perusteellisesti toisin kuin ne olivat olleet hänen lapsuudessaan. Ja sen jälkeen ne ovat jälleen muuttuneet suorastaan laadullisesti, kuvailee Judt muistelmissaan, joita on julkaistu New York Review’ssä.

”60-luvun tyypeille” Yhdysvaltain nykyinen akateeminen maailma muistuttaa absurdia painajaista. Judtin nuoruudessa vapauduttiin seksuaalitabuista ja nautittiin vapaasta seksistä ainakin teoriassa. Nyt sen sijaan on kehitetty kokonainen kieltojen ja tabujen järjestelmä, joka liittyy sukupuoliseen ahdisteluun ja erilaisiin ryhmiin kohdistuvien ennakkoluulojen ja niistä käytetyn puheenparren demonisointiin ja kriminalisointiin. Nykyisen maailman siemenet kylvettiin 60-luvun vasemmiston toimesta, mutta hedelmät näyttävät tuntemattomilta. Poliittisen korrektiuden pakkopaita, ”sukupuolipolitiikka” ja ainakin esitetty yliherkkyys loukkauksille ovat kaukana menneestä vapauden hurmasta. Iskulauseet, joita kerran heiteltiin leikillään, ovat nyt osa lainsäädäntöä. ”Minä” ja sen ohella ehkä sukupuoli ja rotu ovat nyt kaiken keskus ja mitta, yhteiskuntaluokat eivät ole mitään. Kun ”henkilökohtainen on poliittista” ei mikään enää ole poliittista. Judt kehottaa kiinnittämään jokaisen collegen ilmoitustaululle lauseen ”Kaikki ei voi koskea kaikkea”! Vanha radikaali näyttää suorastaan kiivastuvan siitä omaan itseen ja henkilökohtaisiin kokemuksiin käpertymisestä, joka nostaa maailman keskeiseksi asiaksi periaatteen, että on olemassa yleinen ja kaikkia koskeva oikeus olla tulematta loukkaantuneeksi.

Kehitys ei suinkaan ole ollut edistystä, ainakaan tärkeillä objektiivisilla mittareilla arvioiden. ”Helppoahan teidän silloin oli!” sanovat opiskelijat nyt myös Amerikassa opettajilleen. Elämä taisi todella olla sekä parempaa että helpompaa. Judt osoittaa uudessa kirjassaan ”Ill Fares the Land”, miten tulonjako on muuttunut yhä epätasaisemmaksi. Kelkasta pudonneiden määrä on kasvanut ja heidän kurjistumisensa on konkreettisesti osoitettavissa, jopa sairaustilastoilla. Huikeita tuloja nauttivien joukko on sekin kasvanut ja samalla sen omahyväisyys ja häpeämättömyys ovat kasvaneet. Kun akateeminen nuoriso vielä kolmekymmentä vuotta sitten priorisoi mielekästä työtä ja itsensä kehittämistä rahan sijaan, on tilanne nyt päinvastainen. Mammonan palvonnalla ei näytä olevan vastavoimia missään. Kaikkialla on yhä yksimielisemmin keskitytty vain ja ainoastaan maksimaaliseen kansatulon kasvattamiseen ainoana tunnustettuna arvona. Judt ottaa Ruotsin ja Suomen esimerkeiksi maista, joissa tulonjako on huomattavan tasainen ja sosiaaliset ongelmat vähäisiä ainakin Englantiin ja USA:han verrattuna. Mutta asia taitaa olla niin, että nämä maat eivät kelpaa kenellekään esimerkiksi ja itsekin ne tähyävät sen korkeimman viisauden suuntaan, joka on löydetty anglosaksisessa maailmassa.

Moraalisen suuttumuksen vallassa Judt katsoo, että ainakin nuorelle polvelle on kerrottava, etteivät asiat ole aina olleet näin eikä niiden aina tarvitse olla näin. Ne, jotka muistavat millaista elämä oli kolmekymmentä vuotta sitten, voivat todistaa asian ja heidän pitää se tehdä. Ehkäpä kehityksen suunta voidaan kääntää hyvällä, ilman katastrofia, joka on väistämättömästi nykyisen tien päässä. Vanhan radikaalin lähes vanhatestamentillinen moraalinen suuttumus tuo mieleen sen, mitä tapahtui Venäjällä puolitoista vuosisataa sitten. Liberaali ”isien” sukupolvi huomasi kauhukseen kasvattaneensa ”poikien” nihilistisukupolven, joka oli uskollisempi heidän periaatteilleen kuin he itse aikoinaan.

Tänään Venäjä näyttää olevan mukana samassa kehityksessä kuin länsikin. Työn sijaan arvostetaan rahaa, rehellisyyden asemesta keplottelua, hienotunteisuuden ja keskinäisavun sijasta ”suhteita” hyödyllisiin ihmisiin eli verkostoitumista, kuten asia myös ilmaistaan.

Arvovaltaisessa Sotsis-aikakauslehdessä tammikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan tämänsuuntainen muutos on Venäjällä ollut kolmenkymmenen viime vuoden aikana hyvin voimakas. Venäjän kehityksessä on tietenkin omat erikoispiirteensä. Lännessä ”valtaa” ei ainakaan vielä pidetä samassa määrin ”kansan” vastaisena voimana kuin Venäjällä. Peräti 65 prosenttia venäläisistä pitää valtiokoneistoa rikollisena. Postmodernista näkökulmasta katsoen asiaa ei tietenkään voi tuomita sen enempää kuin muutakaan yhteiskunnalta rahastamista. Sitähän ylisuuret palkat ja palkkiotkin tietysti ovat.

Joka tapauksessa on kiinnostavaa, että samanlaiset ilmiöt näyttävät olevan luonteenomaisia sekä Venäjän että läntisen maailman kehitykselle viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Vaikka etenkin Venäjällä käytettävissä olevan rahan määrä on valtavasti kasvanut, on tyytyväisyys romahtanut samoin kuin optimismi.

Onko kuusikymmenluvun kulttuurivallankumouksen jälkeen taas tapahtunut uusi historiallinen murros? Onko kaikkinielevä mammonanpalvonta vasta nyt syönyt kohtalokkaasti tilaa elämänlaadulta ja moraalilta? Onko meillä paluuta siihen parempaan maailmaan, jossa riitti rahaa sijoitettavaksi muuhunkin kuin rahan hankkimiseen? Joskus sanottiin, että Suomen kansan aika suuriin tekoihin on silloin, kun se näkee nälkää. Kansakoululaitos perustettiin aikana, jolloin vähäkalorista dieettiä ei tarvinnut erikseen suunnitella. Kukapa olisi uskonut, että koulut tultaisiin lakkauttamaan aikana, jolloin yhteiskunnalla on rahaa käytettävissään monikertaisesti enemmän kuin koskaan ennen?

 

 

Timo Vihavainen ke 01.07. 22:49

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Muuan tragedia

to 13.05. 20:28

Stalin julisti vuonna 1937, että ensimmäisen kysymyksen oli aina oltava:

to 29.04. 23:29

Pääkirjoitusskandaali

to 15.04. 23:18

Mikä on kunnioituksen asema arvopohjassamme?

ti 19.01. 11:08

Ankkalammikon Augustinus?

la 19.12. 01:29

Kohti konfliktia?

ke 25.11. 23:32

Suomi Suomeksi

ke 18.11. 17:02

Historian hämärästä nostettua

to 12.11. 21:29

Kun lokakuukin oli marraskuussa.

la 07.11. 23:10

Puolivirallinen toisinajattelija

su 25.10. 22:56

blogit

Vieraskynä

Lukijamme kirje 14.4.2021 poliittisille päättäjille sekä Husin ja THL:n johdolle

su 25.04.2021 21:19

Juha Ahvio

Bidenin USA radikaalin kumouksen kourissa

la 19.06.2021 09:03

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

su 23.05.2021 18:06

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jonkinlainen huimaus meitä vaivaa, kun emme itsenäisyyttä puolusta

ke 16.06.2021 18:19

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Terveyskeskuskokemuksia Espoossa ja lääkärituonti ulkomailta

to 10.06.2021 13:37

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista vastaan vaaditaan USA:ssa pakotteita monien Itä-Euroopan johtajien tapaan

ma 31.05.2021 08:52

Heikki Porkka

Kantaväestön korvautuminen ei ole salaliittoteoria vaan tilastollinen fakta

la 29.05.2021 12:50

Tapio Puolimatka

Uusi tasa-arvoajattelu murentaa oikeusjärjestelmän perustaa

to 08.10.2020 22:52

Olli Pusa

Työperäistä maahanmuuttoa?

la 19.06.2021 22:39

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Muuan tragedia

to 13.05.2021 20:28

Matti Viren

Miten rikkaita olemmekaan!

to 13.05.2021 20:26