Hedelmällisyysluku (Total Fertility Rate, TFR) kuvaa keskimääräistä lapsilukua naista kohden. Sen pitäisi olla enemmän kuin kaksi (2,1) että väestömäärä pysyisi tasapainossa.

Kuvassa 1 olevasta kartasta ilmenee hedelmällisyysluku eri maissa vuonna 2020. Luku on Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa edelleen suuri. Siellä se kuitenkin liittyy lapsikuolleisuuteen, mikä monin paikoin on pysynyt poikkeuksellisen korkeana.

KUVA 1 Hedelmällisyysluku (Total Fertility Rate)  eri maissa vuonna 2020 (Population Reference Bureau).

Myytti "väestöräjähdyksestä" elää sitkeässä

Se, että maapallon väestön kokonaismäärä maailmassa vielä jonkin aikaa kasvaa, ei johdu mistään "väestöräjähdyksestä", vaan eliniän pitenemisestä. Uskomus uhkaavasta "väestöräjähdyksestä" on sitkeästi elävä myytti. Sitä on länsimaissa levitetty vuosikymmeniä kouluikäisillekin.

Myytin juuret ovat 1960-luvun vasemmistoradikalismissa, feminismissä ja seksuaalivallankumouksessa, joiden taustalla vaikutti yliopistoissa levinnyt uusmarxismi. Sitä vauhditti niin sanotun Rooman klubin raportti Kasvun rajat (1972), joka puolestaan loi perustan myöhemmin muodostuneelle vihreälle liikkeelle.

KUVA 2 Hedelmällisuusluku maailmassa laskee kun naiset synnyttävät vähemmän lapsia.

Edessä oleva väestökato on todellinen

Todellisuudessa edessä on nopeasti etenevä väestökato, ellei jotain yllättävää tapahdu. Väestömäärän laskuun alkaa vaikuttamaan samankaltainen eksponentiaalinen kierre kuin sen nousuunkin.

Väestökadolla on puolestaan mullistava vaikutus talouteen ja ihmisten aineelliseen hyvinvointiin, joka edellyttää sitä, että talous kasvaa. Ongelmaa voidaan jonkin aikaa lieventää laajentamalla markkinoita ja lisäämällä tuotannollista tehokkuutta mutta ei ratkaista taloudellisesti kestävällä tavalla. Kauppa loppuu, jos ostajat puuttuvat.

Kun hedelmällisyysluku on 1,3 tai sen alle, puhutaan "äärimmäisen alhaisesta hedelmällisyydestä" ("lowest-low fertility"). Tämän rajan alle on jo menty monissa Itä-Euroopan, Etelä-Euroopan ja Itä-Aasian maissa.

Suomessa hedelmällisyysluku oli Tilastokeskuksen mukaan  1,37 vuonna 2020 (ja edellisvuonna 1,35). Suomalaistaustaisten kohdalla se oli vuonna 2019 enää 1,15. Suomalaiset ovat näillä näkymin sukupuuttoon kuoleva kansa!

Maahanmuutto ei ratkaise kestävyysvajetta vaan pahentaa sitä

Suomessa syntyvyyttä voidaan maahanmuutolla lyhytaikaisesti nostaa jonkin verran mutta ei tarpeeksi. Se myös laskee sen myötä, kun maahanmuuttajat "kotoutuvat" eli integroituvat muuhun väestöön.

Näin tapahtuu useimpien kohdalla seuraavan sukupolven aikana. Jos integroituminen epäonnistuu, seurauksena on muun lisäksi siitä johtuvia kasvavia ongelmia, jotka rasittavat taloutta entisestään.

Toisin kuin edelleen uskotellaan, maahanmuutto ei näin ollen ratkaise syntyvyyden romahduksesta johtuvaa talouden kestävyysvajetta, vaan päinvastoin pahentaa sitä. Parhaimmillankin se lämmittää taloutta yhtä paljon kuin kusi pakkasella housuissa.

Lyhytnäköinen eduntavoittelu kasvattaa kuplaa

Syyt sille, että edessä olevasta väestökadosta ja sen syistä puhutaan julkisuudessa vähän, ovat valtapoliittisia ja ideologisia.

Epämiellyttävät tosiasiat vievät oikeutuksen "kunnianhimoiselta" ilmastopolitiikalta. Väitetty "ilmastokatastrofi" on puolestaan uskomus, jonka perusteella taloudellisia ja tuotannollisia rakenteita otetaan julkisen vallan ohjaukseen ja muutetaan palvelemaan lyhytnäköistä poliittista ja taloudellista eduntavoittelua.

Poliittisin päätöksin ohjattu suunnitelmatalous vääristää kuitenkin markkinoita. Se johtaa elinkeinotoiminnan taloudellisesti kestämättömälle pohjalle. Jossain vaiheessa velaksi eläminen kuitenkin loppuu. Todellisuus kohdataan sitä karumpana, mitä suuremmiksi kuplat ovat kasvaneet.

Niin sanottu LGBT-liike ja erityisesti feministit, joilla on hallitseva asema etenkin valtamediassa, pelkäävät ennen muuta sitä, että yhteys heidän tavoitteidensa ja syntyvyyden romahduksen välillä oivalletaan. Tämä puolestaan vaarantaa heidän valta-asemansa ja agendansa edistämisen.

Petteri Hiienkoski

Lähteitä ja lisätietoja
https://en.wikipedia.org/wiki/Total_fertility_rate
https://findikaattori.fi/fi/16
http://tilastokeskus.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi.html https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007754702.html