Blogi: Timo Vihavainen, ma 23.07.2018 22:20

Kustavilaista aikaa

Kyöstä-kuningas ja Savo

 

Kustaa III muistetaan parhaiten muutamasta asiasta: hän teki vallankaappauksen ja palautti hallintovallan säädyiltä kuninkaalle vuonna 1772. Siinä uhattiin jopa tykeillä…

Vuonna 1788 hän hyökkäsi Venäjälle ja upseerit tekivät häntä vastaan niin sanotun Anjalan liiton eli konfederaation heti sodan alussa. Herrat siis nousivat kapinaan kesken sotaa.

Pian sodan jälkeen kuningas murhattiin oopperanaamiaisissa vuonna 1791.

Reipasotteinen kuningas oli siis kyseessä ja Kustaa eli suomalaisittain Kyöstä halusikin nousta historiassa kahden suuren Kustaan eli Kustaa Vaasan ja Kustaa II Adolfin rinnalle kolmantena suurena Kustaana. Hän taisi onnistuakin.

Talonpojat kannattivat Kustaata, joka esiintyi herrojen kurittajana ja Kustaa itse korosti asemaansa tekemällä esiintymisistään teatterilavastuksia. Häntä on nimitetty teatterikuninkaaksi ja syystä kyllä. Erik Lönnrothin arvostettu elämäkertakin on nimeltään Den stora rollen. Kung Gustaf III spelad av honom själv. Stockholm 1986, 282 s.

Vuonna 1775 Kustaa teki suuren kiertomatkan Suomeen eli niin sanotun Eriksgatan, jonka hänen edeltäjänsä olivat jo kauan jättäneet tekemättä. Kuninkaan seurueeseen kuului muun muassa 200 hevosta ja kymmeniä vaunuja, mikä korosti sitä, ettei kyseessä ollut vain jokin suuri herra, vaan herrojen herra.

Vuonna 1783 Kustaa kävi Haminassa neuvottelemassa serkkunsa Katariina II:n kanssa. Paikalla on nykyään museo.

Suomessa Kustaasta pidettiin kovasti ja hän oli myös vaivautunut opettelemaan suomen kieltä ja hänen on katsottu osanneen kelvollista kyökkisuomea. Ruotsia hän osasi täydellisesti toisin kuin isänsä, joka oli saksalainen. Kustaa myös perusti Suomeen uusia kaupunkeja, muun muassa Kuopion ja Tampereen.

Kustaan Eriksgata ei ulottunut Savoon, mutta tännekin hän tuli tuon Kustaan sodan eli vuosien 1788-1790 sodan takia. Kustaa kävi tuona aikana Suomessa useammankin kerran. Muun muassa hän kiä-vi Savonlinnan Laitaatsillassa tarkastamassa rintamaa.  Asiasta informoitiin naapuria, ettei kukaan hairahtuisi herran voideltua tähtäämään.

Sulkavalla Kustaa vieraili Partalan hovissa, jossa Curt von Stedingk piti päämajaansa.

Savossahan oltiin silloin rajaseudulla, kun Turun rauhan raja meni Kymijoelta Lepistön selän kautta Savonlinnan pohjoispuolelle ja sieltä itään.

Sen takia Rantasalmen ja Joroisten ja myös Juvan ja Sulkavankin pitäjät olivat täynnä upseerivirkataloja. Talonpojista monet olivat ruotusotilaita. Oli myös värvättyjä joukkoja, kuten Savon jääkärit.

Täällä rajaseudulla ahkeroi aikoinaan myös Kustaan tunnettu ystävä ja tukija Yrjö Maunu Sprengtporten, joka perusti Rantasalmelle Haapaniemen sotakoulun, kadettikouluksikin mainitun. Rantasalmellahan muuten toimi myös triviaalikoulu, joten paikkakunta oli oppilaitostensakin suhteen hyvin merkittävä.

Rantasalmella oli myös vaikuttanut kreivi Adolf Fredrik Munck, josta tuli Kustaan hovitallimestari ja jota pitkään epäiltiin myös kruununperillisen, myöhemmän kuningas Kustaa IV Adolfin isäksi. Hänen nimittäin tiedettiin auttaneen kuningasparia makuuhuoneessa, mutta kukaan ei oikein tiennyt miten.

Joka tapauksessa kuningaspari oli apuun hyvin tyytyväinen ja Munck paistatteli suosiossa siksi kunnes erehtyi painattamaan väärennettyjä seteleitä ja joutui pakenemaan Italiaan. Nykyään ollaan sitä mieltä, ettei Kustaa IV Adolfin syntymään liity niin sanotusti rantasalmelaista tekijää ainakaan ihan geneettisessä mielessä.

Tuon ajan upseeristo oli kauttaaltaan aatelista ja myös hyvin kansainvälistä. Joskus vaihdettiin myös herraa ja esimerkiksi Sprengtporten, kuten muistetaan., siirtyi Venäjän palvelukseen. Porrassalmella hän haavoittui, kun hänen itsensä harjoittamat Savon jääkärit tulittivat.

Sprengtportenin repliikki ”Omat koirat purivat” muistetaan tältä ajalta. Nykyään tiedetään myös se, että kun Sprengtporten paranteli haavaansa Saksan kylpylöissä, hän tutustui kuuluisaan naistennaurattajaan, Giacomo Casanovaan.

Herrat kirjoittelivat myöhemminkin paljon toisilleen ja filosofoivat kaikista maailman asioista, etenkin naisasiat olivat molemmille läheisiä. Eero Saarenheimo on julkaissut tämän kirjeenvaihdon kirjana muutama vuosi sitten.

Sprengtporten oli itse asiassa maanpetturi Ruotsin näkökulmasta ja jos hän olisi joutunut kiinni, olisi kohtalo voinut olla sama kuin eversti Tigerstedtillä, joka pian sodan jälkeen, vuonna 1790 mestattiin Rantasalmen kirkolla. Sulkavan kappalainen Melartopaeus joutui myös epäillyksi maanpetoksesta, mutta selvisi syytteistä.

Upseeristo oli siis kansainvälistä. Tämän sodan ruotsalaisen puolen upseereista esimerkiksi Yrjö Kaarle von Döbeln oli palvellut aiemmin Ranskan armeijassa ja osallistunut muun muassa siirtomaasotaan Intiassa. Ruotsalaisia houkutteli puoleensa Ranskan rykmentti Royal Suédois, joka oli perustettu jo 1600-luvulla.

Kymijoella Ruotsin joukkoja komentaneen Kustaa Mauri Armfeltin loistelias kansainvälinen ura tunnetaan hyvin, joten ei siitä sen enempää. Hän kuoli Tsarskoje Selossa vuonna 1814. Hän oli monissa Euroopan hoveissa kuin kotonaan ja kuului Suomen sodan jälkeen Aleksanteri I:n suosikkeihin. Vanhan Suomen palauttamisessa hänellä oli suuret ansiot.

Kustaan sodassa everstinä aloittanut, myöhemmin sotamarsalkaksi kohonnut Curt von Stedingk oli puolestaan syntynyt Ruotsin Pommerissa ja osallistunut muun muassa Yhdysvaltojen vapaussotaan, jossa erityisesti kunnostautui Savannahin valtauksessa.

Kustaan sodassa Stedingk oli Savon prikaatin päällikkö ja saavutti voitot muun muassa Porrassalmella ja Parkumäessä. Myöhemmin hän toimi mm. Ruotsin suurlähettiläänä Pietarissa.

Stedingkin arkiston perusteella hän oli monien kuninkaallisten ja keisarillisten hyvä tuttava, joten kyllä täällä Savon sydämessä ennenkin oli kontakteja suureen maailmaan. Vaikka kansasta suuri osa asui savupirteissä ja kädestä suuhun, oli herroilla omat verkostonsa, kuten sanotaan, eivätkä ne olleet vähäiset.

Kustaan sota vuosina 1788-1790 oli kuninkaan itsensä aloittama hyökkäyssota. Se oli uskomatonta uhkapeliä ja rahvaalle se tietenkin oli onnettomuus. Ihmismenetyksiä on laskettu eri tavoin, mutta puolen sataa tuhatta henkeä näyttää olevan realistinen luku.

Silti talonpojat, toisin kuin aatelismiehet, pysyivät uskollisina. Kun valtakunta oli kuolemanvaarassa, pystyi suomalainen sotaväki torjumaan vihollisen hyökkäykset ja usein hyökkäämäänkin menestyksellisesti. Jos sota olisi hävitty, olisivat seuraukset voineet olla arvaamattomat.

Sodan seurauksiin voidaankin sitä paitsi laskea, paitsi rajalle perustetun linnoituslinjan perustaminen, myös Suomen sota vuosina 1808-1809, jolloin Venäjä puolestaan hyökkäsi ja valloitti koko Suomen.

Pietarissa Ruotsin lähettiläänä ollut Stedingk koetti suotta lähettää Tukholmaan varoituksiaan tulevasta hyökkäyksestä.

Tuon ajan sodat täällä pohjolassa olivat kuitenkin vielä ennen muuta kabinettisotia. Valtioilla ei ollut pysyviä ystäviä tai vihollisia, vaan koalitiot muuttuivat äkkiä ja perusteellisesti.

Kuvaavaa on, että heti Kustaan sodan jälkeen Stedingk ja Venäjän edustaja ruhtinas Potjomkin saattoivat neuvotella jopa valtioidensa välisen liiton solmimisesta ja maksettavista apurahoista.

Kun Ruotsin puolelta ehdotettiin edes Savonlinnan palauttamista Ruotsille, tuhahti Potjomkin, ettei koko Suomi ole minkään arvoinen, eikä Savonlinna varsinkaan. Itse asiassa koko alue voitaisiin tyhjentää ja asukkaat siirtää Pietarin taa, jolloin ei tarvitsisi mokomasta rajasta kiistellä.

Tämä nyt taisi olla vain korskean herran ylimielistä puhetta, jolla korostettiin omaa mahtia. Joka tapauksessa ajatuksen Pietarin ympäristön inkeriläisten siirtämisestä Krimille oli myös muuan skotti Andrew Swinton esittänyt noihin aikoihin Katariina toiselle.

Ei se suomalaisten asema idän ja lännen välissä tuohon aikaan ollut kovin kadehdittava. Sitkeästi täällä joka tapauksessa omaa kamaraa puolustettiin. Muuten olisi historia saattanutkin mennä ihan toisella tavalla. Rakastettu Kyöstä-kuningaskin taisi olla aika arvaamaton maamme ystävä.

Timo Vihavainen ma 23.07. 22:20

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Leikin uudet säännöt

la 18.05. 09:47

Militarismin voittokulku

to 16.05. 22:21

Aave nousi kummittelemaan

ti 14.05. 23:43

Jokapäiväinen leipämme

ma 13.05. 22:10

Kolme kovaa anarkistia

su 12.05. 21:16

Suurten rosvojoukkojen aikaa

to 09.05. 22:07

Koti, uskonto ja isänmaa

ke 08.05. 22:58

Rooma ja me

ti 07.05. 22:57

Maailman toiseksi suurin merikatastrofi?

ma 06.05. 23:33

Nationalismin mallimaa

su 05.05. 22:23

blogit

Vieraskynä

Suomalaisille jatkossakin maitoa ja bensaa!

to 16.05.2019 22:33

Juha Ahvio

Mistä vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa on kyse?

ma 06.05.2019 23:38

Professorin Ajatuksia

EU-vaalien tärkeät asiat

la 18.05.2019 09:46

Marko Hamilo

Kuinka muutosta äänestetään - miksi oikeistolaisen kannattaa äänestää perussuomalaisia

su 14.04.2019 09:35

Jukka Hankamäki

Suomelle tärkeät europarlamenttivaalit

to 09.05.2019 22:08

Petteri Hiienkoski

Arkkipiispan tuella sananvapautta vastaan

la 18.05.2019 16:09

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Euvostoliiton purkaminen alkaa vihdoinkin!

ke 01.05.2019 16:15

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kansallismielisten vietävä ympäristöagenda vihreiltä

ti 14.05.2019 23:15

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Kentän hyytävä viesti kepun johdolle: emme äänestä...tai äänestämme persuja

ke 15.05.2019 23:40

Mika Niikko

Somekampanja käänsi tuhansien turvapaikkavaeltajien suunnan

su 07.04.2019 23:11

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailman muovin kierrätys totaalikaaoksessa Uusi raporttini julki Lontoossa

ke 15.05.2019 20:55

Heikki Porkka

Yle, Trump, Orban, Salvini, "islamismi" ja Tynkkynen

ti 14.05.2019 12:56

Tapio Puolimatka

Itsemäärittelyyn perustuva sukupuolikäsitys luo turvattomuutta

to 16.05.2019 22:24

Olli Pusa

Kokoomuksen ristiretki sananvapautta vastaan

pe 17.05.2019 23:40

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Chile ja media

to 04.04.2019 21:30

Reijo Tossavainen

Mitä sinä haluat?

pe 17.05.2019 21:13

Jessica Vahtera

Säästöjä ammattiylpeyden hinnalla

to 04.04.2019 19:27

Pauli Vahtera

SDP valehtelijoiden klubi

pe 03.05.2019 21:34

Timo Vihavainen

Leikin uudet säännöt

la 18.05.2019 09:47

Matti Viren

Anekauppa

la 18.05.2019 10:00