Blogi: Timo Vihavainen, pe 09.11.2018 23:56

Jätkäsaari

Jätkäsaari

 

Muistan, kun tulin Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1965 ja miten masentavan vaikutuksen tekivät Oulunkylän pelloille tökätyt suorakulmaiset särmiöt. Koulugeometria oli vielä tuoreessa muistissa.

Tuo maaninen särmiöiden pykääminen sitten jatkui ja jatkui ja sitä rumuutta vielä kehdattiin kehua hyvinkin kauniiksi ja pelkistetyksi, jaloksi yksinkertaisuudeksi.

Kaiken huippuna olivat lähiöt, joissa kaukana toisistaan sijaitsevien tornien välissä oli mukamas ihmisten yhteistä tilaa ja peräti luontoa. Pahimmillaan siellä oli autio Siperia, jossa talven tuuli ujelsi ja parhaimmillaan jonkinlainen näkösuoja kansanjuopottelijoille ja joskus sattumalta joku nyppylä lasten leikkejä vartenkin.

Mutta itse periaate oli kaamean simppeli. Siitä kuitenkin tehtiin uskontoa lähentelevä kaanon, kuten Tom Wolfe kertoo kirjassaan From Bauhaus to Our House.

Sitten, hitaasti, mutta sittenkin, jotain alkoi tapahtua. Lähiöitä, joita viitsi katsella ja joita saattoi pitää jopa viihtyisinä, alkoi nousta. Niitä on nyt Helsingissä jo useita. Viittaan esimerkiksi uuteen Herttoniemeen ja Vuosaareen.

Yksi niistä joka tapauksessa on Jätkäsaari, joka on vielä puolivalmis.

Sana jätkä on ymmärtääkseni anglosaksista lainaa samoin kuin myös kämppä. Lumperjäkki (myös lokari) oli fingliskaksi metsätyömies ja sen kantamuotoahan ei tarvitse arvailla.

Satamassa taas jätkän ohella tunnettiin hampuusi (hamnbus), joka taisi olla pejoratiivinen ja viittasi kaiketi siihen epäsäännölliseen elämään, johon satamatyöt monelle tarjosivat mahdollisuuden.

Toki venäläisiäkin termejä liittyi metsätöihin, sellaisiahan ovat esimerkiksi savotta ja hartsu. Mutta mikä mahtaisi olla jätkää tarkoittava venäläinen sana? Tšernorabotši on liian kliininen, pelkkä mužik ei riitä ilmaisemaan asiaa.

Olisiko trudjaga/rabotjaga mitään? Tässä siis kysymys natiiveille. Suomessa on joskus tunnettu sanat rutjake, rutnikka, mutta eipä taida enää moni niitä käyttää.

Ajattelin näet, millainen voisi olla Jätkäsaaren/Busholmen kolmikielinen katukyltti, mutta ei kai sellaista edes tarvita.

Yhtä kaikki, jätkähän on sana, joka itse asiassa viittasi ruumiillisen työn tekijään, mutta sai sitten tietyn pejoratiivisen merkityksen, vaikka samaan aikaan säilytti toisessa piirissä myös myönteisen latauksen, kuten vanhat Suomi-filmit ja vaikkapa Tapsa Rautavaaran laulut kertovat.

Joka tapauksessa uusi Jätkäsaari on mielestäni rakennettu fiksusti jo yleisen ideansa puolesta. Siellä talot eivät ole kaukana toisistaan, vaan tiiviisti yhdessä, kuten ne urbaanissa tilassa aina olivat ennen kuin kaavoittajat kaappasivat tämänkin elämänalueen byrokraattiseksi leikkikentäkseen.

Sen ohella on suurten rakennusblokkien välissä väljä tila kävelijöille ja oleilijoille ja se on maisemoitu lapsille sopivasti mäkiseksi ja silmää miellyttäväksi. Rakennukset eivät ole mielikuvituksettomia särmiöitä, vaan täynnä kiinnostavia ratkaisuja. Monessa näyttää olevan jonkinlainen komentosilta alueen historiasta kai muistuttamassa.

Merinäköala ja suuret laivat ovat ehdottomasti alueen keskeinen attraktio ja vaikka niitä ei voi jokaiselle jakaa, näyttää sitäkin asiaa hyödynnetyn mukavasti. Ja uusi terminaalihan on melkoinen taideteos.

Jätkäsaari rajoittuu sopivasti toiseen onnistuneeseen alueeseen, Ruoholahteen. Siinä näyttää toimivan sama idea aluetta jakavasta elemetistä, joka täällä jälkimmäisessä on kanava.

Muistan vielä, miten Savonlinnassa erästä kaupunginjohtajaa haukuttiin siitä, että hän oli kaivattanut tarpeettoman kanavan… Sellaisethan ovat vain liikuntaesteitä.

Paitsi että Ruoholahden kanava on erittäin merkittävä liikuntaeste ja on vaatinut monen sillan rakentamista, vie se myös valtavasti tilaa tonteilta. Voi vain kuvitella montako miljoonaa olisi voinut saada siitä maasta, joka nyt on muutaman kymmenen tai sadan moottoriveneen satamana…

Mutta millainen olisikaan ollut tulos asukkaiden viihtyvyyden kannalta? Niin kummallista kuin se onkin, näköala merelle tai järvelle on asia, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan tolkuttomasti. Kanava ei ole ihan sama asia, mutta sekin tuntuu parantavan alueen ilmettä oleellisesti.

No, sitä kallista tonttimaata on sitten vallattu mereltä. Kun touhua on katsellut meren puolelta, tuntuu, että kokonainen merenselkä on jo täytetty ja pian Jätkäsaarta erottaa Lauttasaaresta vain kapea kanava, johon hiililaivat hädin tuskin mahtuvat.

Mutta toivotaan nyt sitten, ettei niitä tulevaisuudessa enää tarvita. Nykyään niitä saapuu kanavan päähän tiuhaan tahtiin: Kallio, Vallila, Eira, Alppila…

Muuan hiilen polton seuraus on se, että lähiseudun talojen ikkunoiden välit nopeasti täyttyvät mustasta tuhkasta ja pelättävissä on, että uusien lähiöiden upeat seinäpinnat parin vuosikymmenen kuluttua ovatkin tuhruisia ja surkeita. Mutta se murhe taitaa olla pienemmästä päästä.

 

Timo Vihavainen pe 09.11. 23:56

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Kieliparkamme on vaarassa

ke 12.12. 23:33

Joutavan paperin johdosta

ti 11.12. 23:49

Symbolit ja historia

ma 10.12. 23:29

Tatuoitu nainen

la 08.12. 23:22

Siivottomuuden psykologiaa

pe 07.12. 23:08

Satuja lapsille

to 06.12. 12:56

Kansallispäivä

ti 04.12. 22:31

Suuri johtaja

ma 03.12. 22:50

Euroopan konsertti I

la 01.12. 23:34

Ukraina on eri maata

la 01.12. 11:27

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

su 18.11.2018 00:00

Juha Ahvio

Sananvapaus on uhattuna Suomessa

to 06.12.2018 13:01

Professorin Ajatuksia

Strasbourgin tapaus saattoi pelastaa Macronin

ke 12.12.2018 23:32

Jukka Hankamäki

Tapahtuneiden tosiasioiden edessä

ma 10.12.2018 23:34

Petteri Hiienkoski

Ylen sokeat politrukit "natsijahdissa"

pe 07.12.2018 05:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

su 09.12.2018 15:21

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Suomen johto GCM pakokauhussa?

ke 12.12.2018 23:36

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Hybridivaikuttamisesta ja manipulaatiosta

to 13.12.2018 14:16

Olli Pusa

Länsimaiden perikato?

su 02.12.2018 22:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Agendatoimittajat turvautuvat jo natsien propagandajohtaja Göbbelsin oppeihin

la 08.12.2018 18:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Kieliparkamme on vaarassa

ke 12.12.2018 23:33

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40