Blogi: Timo Vihavainen, pe 18.01.2019 23:36

Kansallisuus tarjolla halukkaille

Maahanmuutto ja kansallisuuden muuttuminen

 

Perussuomalaiset nuoret ovat kuulemma nykyään innostuneet etnonationalismista, jossa suomalaisuuden määritelmää on haluttu rajoittaa henkilöihin, jotka kuuluvat suomalaisen etnoksen piiriin.

Hullunkurista kyllä, edes suomenruotsalaiset eivät ole heille kelvanneet tähän joukkoon.

No, ajattelunvapaushan meillä tässä maassa, luojan kiitos, sentään vallitsee ja kuinkapa voisi kieltää ketään ajattelemasta ihan mitä haluaa.

Mikäli sitten politiikassa yrittää noita ajatuksiaan tarjoilla yleisölle, vaihtelee menestys tietenkin sen mukaan, mitä täysivaltaiset kansalaiset kukin tykönään ajattelevat. Eipä taida jytkyä olla luvassa.

Tietääkseni kyseiset nuoretkaan eivät ole esittäneet mitään vaatimuksia ruotsinkielisiämme vastaan, mutta en tunne asiaa sen tarkemmin, joten se siitä. Olihan meillä kuitenkin aikoinaan kielitaistelu, joka siirtyi sitten historian lehdille unohdettuna ja tavallaan maineekkasti, kompromissina.

Ei siten, että aitosuomalaisuus olisi voittanut, vaan siten, että kielisopu syntyi, kun isänmaallisuus pantiin sodan tulikokeeseen. Siinä vähemmistöt pärjäsivät erinomaisesti. Tiettävästi asia koski myös pientä venäjänkielistä vähemmistöämme, vaikka asiasta ei olekaan erikoistutkimusta tehty.

Kun aina silloin tällöin nostetaan esille se, mihin Eurooppaan me oikein haluamme kuulua, on tavallisesti otettu itsestään selvänä oletuksena se, että tuo maanmainio Länsi-Eurooppa on paitsi se oikea ja hienoin, myös luonnostaan maailman suvaitsevaisin ja monikulttuurisin kolkka.

Kuitenkin Euroopan unionin eräänlainen sydän (aivojahan sillä ei olekaan) sijoittuu maahan, joka on perustamisestaan saakka ollut pahan kansallisuusongelman raatelema. Flaamit enempää kuin vallonit eivät sentään tunnusta mitään primitiivistä pakanauskoa ja koulutuskin on molemmilla varsin kohtuullisella tasolla.

Ennakkoluuloja toisen osapuolen suhteen ei niinikään  kannattane pitää vallitsevan skisman syynä, kun kansallisuudet ovat asuneet rinnakkain ja limittäin jo satoja vuosia.

Siitä huolimatta tuossa maassa on pelkkä hallituksen muodostaminen ollut usein lähes mahdotonta. Se on tuo kieli- ja kansallisuusongelma, joka ei vain ota hävitäkseen.

Belgia ei tietenkään ole ainoa varoittava esimerkki monikulttuurista ja itse asiassa se on esimerkki paremmasta päästä. Ajatelkaamme vain ”Lähi-Idän Sveitsiä” eli Libanonia, Kyprosta, Kosovoa tai mitä tahansa muuta monikulttuurista maata.

Esittäkääpä yksikin myönteinen esimerkki. Sveitsi, sivumennen sanoen, ei ole lainkaan monikulttuurinen, vaan monokulttuurien liitto.

Monikulttuurisuuteen liittyvät ongelmat eivät ole ajan mittaan, nopeasti tai hitaasti voitettavia väärinkäsityksiä, vaan ristiriitoja, joita on opittava sietämään, koska ne ovat ikuisia. Monet kansallisuudet eivät näytä tähän kykenevän.

Luulen, että voimme onnitella itseämme tässä suhteessa, sikäli kuin asia koskee suomenruotsalaisuutta tai pieniä tataari- ja juutalaisvähemmistöjämme. Viime mainitut tosin ovat niin pieniä, että ne tuskin synnyttävät tuota monikulttuurisuusilmiötä. Mustalaisten kanssa asia on hieman mutkikkaampi syistä, joita ei tässä ruveta setvimään.

Suomenruotsalaisuus on osa Suomen ainutlaatuista historiaa ja sen kulttuurinen merkitys maallemme on ollut valtava ja sitä paitsi myönteinen. Tämä siitä huolimatta, että ryhmän asema on tämän hetken tasa-arvonäkökulmasta joidenkin mielestä valtaväestöä syrjivä. Voihan senkin asenteen ymmärtää.

Sen vertaaminen tuoreisiin maahanmuuttajaryhmiin olisi joka tapauksessa täyttä idiotismia.

Tuoreessa Ilta-Sanomien vaalitilaisuudessa tuo PS-nuorten poliittisesti sangen epäkorrekti kanta -etnonationalismi- nostettiin esille. Ainakin vasemmistoliiton Li Andersson näyttää kiivaasti korostaneen, että moinen näkemys on väärä. Suuri enemmistö suomalaisista on varmastikin samaa mieltä ainakin sikälim kuin asia koskee ruotsinkielisiä.

Sangen erikoinen oli joka tapauksessa Anderssonin tapa reagoida asiaan. Mikäli eri kansallisia ryhmiä ruvettaisiin erottelemaan toisistaan, voidaan päätyä pitämään joitakin ryhmiä arvokkaampina kuin toisia. Kuinka voitaisiin olla pitämättä suomalaisina niitä, jotka haluavat sellaisia olla?

Andersson totesi, ettei hän ainakaan voisi allekirjoittaa moista politiikkaa, mikä kai kuulostaa aika normaalilta asiain tilalta. Entä kuinka moni konservatiivien edustaja, mikäli heitä on, voisi allekirjoittaa Anderssonin politiikan yleensäkään?

Miksi pitäisikään? Eikös politiikan ideana juuri ole sovittaa yhteen keskenään ristiriitaisia näkemyksiä? Muutenhan olisimme totalitarismissa. Onko sitä ehkä ruvettukin pitämään normaalina asiain tilana?

Maassa jo olevien ja kansalaisuuden saaneiden kanssa on tietenkin yksinkertaisesti tultava toimeen. Ulkomailla syntyneitä onkin jo seitsemän prosenttia, kuten Pekka Haavisto totesi. On kiinnostavaa, millaisia johtopäätöksiä tästä määrästä sitten oikein pitäisi tehdä.

Normaali järki tietenkin sanoo, että kun määrä on vielä toistaiseksi niinkin vähäinen, on maallamme vielä mahdollisuus estää kehitys, jota voisi sanoa belgialaistumiseksi, ellei termi antaisi asiasta liian myönteistä kuvaa.

Tärkeämpää kuin maahanmuuttajien määrän pitäminen aisoissa on niin sanotun multikulturalismin estäminen. Senhän useat eurooppalaiset valtiomiehet ovat viime vuosina todenneet epäonnistuneeksi ja turmiolliseksi, vaikka ovatkin olleet kykenemättömiä tekemään asian suhteen yhtään mitään.

Itse asiassa kysymys tietenkin on kansainvaelluksesta, jonka etujoukot ovat vasta saapuneet määränpäähänsä. Prosessin lopettaminen ei todellakaan ole helppo tehtävä, mutta se on joka tapauksessa nyt vallassa olevan sukupolven vastuulla.

Selväähän on, että mikäli tämä erittäin nopea kehitys jatkuu, on maassamme jo parin vuosikymmenen kuluttua niin suuri meille vieraan kulttuurin edustus, että sen poliittinen hallitseminen on mahdotonta. ”Kotouttaminen” joudutaan silloin kohdistamaan kantaväestöön ja sitä kai tässä jo pikkuhiljaa harjoitellaankin.

Ellei rajoituksia panna toimeen nyt heti, tulee se olemaan koko ajan yhä vaikeampaa ja ennen pitkää jo mahdotonta. Niiltä, jotka haluaisivat odottaa parempaa hetkeä, on syytä kysyä, koska se oikein mahtaisi koittaa ja miten se silloin saadaan aikaan? Vastauksen on syytä olla mahdollisimman konkreettinen.

Toisin kuin vaikkapa USA tai Kanada, maamme ei koskaan ole ollut suuri maahanmuuttajien vastaanottaja, lukuun ottamatta Venäjän katastrofin seurauksena 1900-luvulla saapuneita. Siksi meillä näyttää olevan vaikea ymmärtää, että jokainen, avokätisinkin maahanmuuttovaltio on historiansa aikana joutunut valikoimaan immigranttinsa.

Ei vieraaseen maahan asettuminen voi koskaan olla kenenkään ihmisoikeus. Kova todellisuus kertoo asian ennemmin tai myöhemmin.

Mikäli maahanmuuttopolitiikasta ei huolehdita, vaan tyydytään haalimaan maahan kaikki yksilöt, jotka kertovat haluavansa muuttua suomalaisiksi, joudutaan ennen pitkää havaitsemaan, etteivät tulijat rajoittuneetkaan yksilöihin, vaan nämä kantoivat mukanaan myös kulttuurisen pakettinsa, yhteisönsä ja instituutionsa.

Mutta miksipä tähän sen enempää sanoja tuhlaamaan. Asiat tunnetaan, seuraukset nähdään. Käytetyt käsitteet pysyvät kuitenkin harhaanjohtavina ja kaupitellut skenaariot naiiveina ja suorastaan avoimesti järjenvastaisina. Ja kansa sen kuin taputtaa.

Autuaita ovat he, jotka näkevät ja kuitenkin uskovat, sanoi ennen yliopettajani eräästä taistolaisesta auskultantista.

 

Timo Vihavainen pe 18.01. 23:36

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Helsinki on muutoksen kärjessä

Klo 11:27.

Käppäukolle kyytiä

ma 18.03. 23:33

Törkeä tapaus

su 17.03. 10:07

Suomenmielisyys

pe 15.03. 20:45

Kauheat puhdistukset

to 14.03. 23:15

Nyt saa jo lukea

ke 13.03. 17:42

Seremonioilla ja ilman

ti 12.03. 15:47

Ohranan arkistoista

ma 11.03. 16:14

Työn kirous

la 09.03. 16:03

Menneisyyden varjo

pe 08.03. 00:58

blogit

Vieraskynä

Ps-nuorten naiset: Nykyfeminismi tai sukupuolikiintiöt eivät edusta tasa-arvoa

ti 19.03.2019 20:01

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03.2019 10:23

Professorin Ajatuksia

Utrechtin turkkilaisampujalla on ihmisoikeudet

ke 20.03.2019 11:26

Jukka Hankamäki

Annatko jymäyttää itseäsi "pääministerivaalilla"?

ke 20.03.2019 11:28

Petteri Hiienkoski

The Telegraphin uutiset liikaa Suomen Facebookille: yhteisöpalvelu bannasi tietojenvälittäjän taas vaalien alla

ke 20.03.2019 19:18

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Työvoiman tarveharkinnan poiston tuhoisat seuraukset

la 16.03.2019 16:17

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Lapset marssilla - kuten suomettumisen aikana

pe 15.03.2019 20:46

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Otsikko

su 10.03.2019 10:50

Heikki Porkka

Yleisradio ohjaa suomalaisten ajattelua

ti 19.03.2019 11:04

Tapio Puolimatka

Kirjablogi: Vaarallinen vihreä valhe

su 17.03.2019 10:11

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03.2019 20:09

Reijo Tossavainen

Journalistin päätoim. M. Pettersson: "Me vaikutamme äänestystulokseen"

to 14.03.2019 18:27

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Helsinki on muutoksen kärjessä

ke 20.03.2019 11:27

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20