Kristittynä en tietenkään pidä siitä, jos kristillistä uskoa halveksitaan tai pilkataan julkisesti tai yksityisesti tai siitä levitetään vääriä tietoja. Mutta sitähän tapahtuu – ja valitettavasti varsin paljon.

Puolustan sananvapauden periaatetta valtiollisesti. Tämä antaa muille laillisen oikeuden ilmaista näkemyksensä, jotka saattavat olla erilaisia kuin minulla. Tällaista suhtautumistapaa on perinteisesti ollut tapana kutsua suvaitsevaksi.

Sananvapaus takaa myös minulle samat oikeudet ilmaista mielipiteitä, jotka saattavat poiketa muiden näkemyksistä. Minulla on esimerkiksi täysi oikeus kritisoida niitä, jotka halveksivat tai pilkkaavat kristillistä uskoa, sekä oikaista virheellisiä käsityksiä.

Kristittynä pyrin tekemään sen tavalla, joka on sopusoinnussa vakaumukseni kanssa. Se on kuitenkin henkilökohtainen valintani.

Sananvapauden ominaisuuksia

Sananvapaus ei ole joidenkin etuoikeus. Se on kaikille yhteinen oikeus, joka sellaisena perustuu kristillisen vastavuoroisuuden periaatteen soveltamiseen (Matt. 7:12, Luuk. 6:31). Sitä ei voi rajata vain joillekin. Jos oikeutta rajoitetaan joiltakin, koko periaate on hävitetty eikä sananvapautta ole.

Sisältäessään oikeuden ilmaista erilaisia näkemyksiä, sananvapaus väistämättä merkitsee sitä, että jotkut voivat loukkaantua. Ei ole muuta mahdollisuutta.

Kysymys on henkilökohtaisesta valinnasta, miten suhtautua siihen minkä kokee loukkaavaksi. Väkivalta on joka tapauksessa ehdottomasti suljettu pois vaihtoehtojen joukosta. Edellyttää siis hieman kypsyyttä, ettei käyttäydytä kuin sivistymättömät villiheimot viidakossa.

Ilman mahdollisuutta loukkaantua ei kuitenkaan ole sellaista asiaa kuin sananvapaus. Se on yksinkertaisesti mahdotonta.

Länsimaisen demokratian edellytys

Länsimainen demokratia perustuu kansansuvereniteetin periaatteelle. Sen mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Ajatus on saanut innoituksensa paikallisseurakunnan auktoriteettia koskevasta Uuden Testamentin periaatteesta (Matt. 18:17, 1. Kor. 3:22, 2 Kor. 8:19).

Niinpä sananvapaus on valtiollisesti välttämätön, että kansalla olisi edellytykset päättää, miten käyttää valtaansa. Ilman avointa tiedonvälitystä sekä vapaata kilpailua näkemysten ja niiden perustelujen välillä demokraattinen järjestelmä ei voi toimia.

Länsimainen demokratia ei ole ainoa mahdollinen hallitusmuoto. Se on kuitenkin osoittautunut hyväksi tavaksi järjestää vallankäytön oikeutus ja rauhanomainen vallanvaihto.

Kun sananvapautta tukahdutetaan rajoittamalla avointa tiedonvälitystä esimerkiksi sensuurin tai itsesensuurin keinoin, ihmiset joutuvat manipuloinnin uhreiksi. Sillä on taipumuksena johtaa väkivaltaan.

Uskonnonvapauden edellytys

Samoista syistä johtuen sananvapaus on välttämätön myös uskonnonvapauden toteuttamiseksi valtiollisesti. Ilman sanan- ja uskonnonvapautta seurauksena on yleensä yksinvalta tai harvainvalta, joka perustuu uskonnolliseen tai ideologiseen sortoon ja siihen liittyvään väkivallan uhkaan.

Luterilainen uskonpuhdistus kirkasti kristillistä käsitystä maallisen ja hengellisen hallintavallan (regimentin) erottamisesta. Erottaessaan valtion ja kirkon toisistaan olemuksensa, tavoitteidensa ja keinojensa puolesta (Joh. 18:36, Matt. 22:21), kahden regimentin periaate hylkää pakon ja väkivallan, kuten niin sanotun miekkalähetyksen, ja korostaa sanan merkitystä kristillisen uskon edistämisessä.

Historiallisesti uskonpuhdistus merkitsi paavin maallisen mahdin romahtamista, mikä aiheutti "imperiumin vastaiskun" ja johti niin sanottuihin uskonsotiin. Regimenttien erottaminen loi kuitenkin edellytykset uskonsotien loppumiselle sekä sanan- ja uskonnonvapauden toteuttamiselle valtiollisesti.

Totalitaaristen ideologioiden aiheuttama uhka

Jos olemme mitään oppineet historiasta, joka on täynnä väkivaltaa, meidän pitäisi puolustaa sananvapautta ja länsimaista demokratiaa riippumatta siitä ketkä sitä ovat haastamassa. Vaarat ovat monet.

Uhkana ei ole enää vain papismi tai sosialismi ja fasismi, kuten aiemmin. Enemmän kuin koskaan sitä uhkaavat islamin vihaideologia sekä globalismiin ja uusmarxismiin perustuvat aatteet, kuten radikaalifeminismi ja queer- eli pervoideologia.

Käytännössä sananvapautta on länsimaissa nykyään vaikea enää rajoittaa avoimesti. Rajoitukset on sen takia toteutettava vaivihkaa sekä verhottava kaikkein jaloimmilla tarkoitusperillä, kuten poliittisella korrektiudella, ihmisoikeuksilla, turvallisuudella, rauhalla, rakkaudella ja hyvinvoinnilla, jopa suvaitsevaisuudella.

Oikeutettuja rajoituksia länsimaisessa demokratiassa

Oikeutettuina rajoituksina sananvapauteen on länsimaisessa demokratiassa ollut tapana pitää kunnianloukkausta, rikokseen kuten tappamiseen yllyttämistä, alaikäisten suojelemista heidän kehitykselleen vahingolliselta aineistolta sekä jumalanpilkkaa.

Jumalanpilkka ei tässä yhteydessä varsinaisesti liity erilaisiin uskonnollisiin käsityksiin Jumalasta, saati ihmisten pyhinä pitämiin asioihin tai uskonnollisten tunteiden loukkaamiseen, kuten nykyään saatetaan kuvitella. Se liittyy luonnonoikeuteen, joka perustuu luonnolliseen moraalilakiin ja luonnolliseen jumalatuntemukseen, joiden varaan lainsäädäntö on länsimaissa rakentunut. Se ei siis edellytä kristillistä tai muuta uskonvakaumusta, mikä sotisi myös uskonnonvapauden periaatetta vastaan.

Koska kysymys Jumalan olemassaolosta on tässä tapauksessa lähinnä oikeusfilosofinen, ongelmia on länsimaisten oikeusperiaatteiden kannalta aiheutunut siitä, mitä jumalanpilkka käytännössä tarkoittaa. Soveltaminen on senkin takia jäänyt vähäiseksi.

Petteri Hiienkoski