Blogi: Timo Vihavainen, ma 11.02.2019 18:06

Mitä rotu tarkoittaa?

Rotumme alkuperä

 

Nykyisessä hysteerisen anti-intellektuaalisessa ilmapiirissä on tavallista, että pelkät sanat sellaisenaan saavat voimakkaan latauksen, ne omaavat ikään kuin maagista voimaa.

Algoritmit metsästävät niitä, väärän sanan sanoja ja kirjoittaja voidaan demonisoida, julistaa pannaan, karkottaa yhteisöstä. Siis kaikkea, mitä nyt keskiajallakin voisi kuvitella tapahtuvaksi.

Muuan vaarallinen sana suomen kielessä on rotu.

Sana on selvästi venäläistä alkuperää. Siellähän se johtuu verbistä rodit -synnyttää. Rod tarkoittaa sitten sukua ja roditeli -synnyttäjät tarkoittaa vanhempia, siis molempia yhdessä.

Meillähän suomen kielessä siittäminen ja synnyttäminen ovat eriytyneet kauas toisistaan ja tuntuisi omituiselta sanoa isäänsä synnyttäjäkseen, joka hän kyllä itse asiassa on. Lapsen maailmaan tulohan ei varsinaisesti merkitse hänen syntymäänsä, vaan siirtymistä uuteen ympäristöön.

Lapsen synnyttyä on Venäjällä ja myös itäisessä Suomessa tapana juhlistaa asiaa rotinoilla, mikä siis viittaa syntymään, kyseessä ovat tavallaan ensimmäiset syntymäpäivät, rodiny.

Synnyinmaa taas on rodina, kuten myös synnyinpaikka ahtaammassa mielessä, jota myös saatetaan kutsua nimellä malaja rodina, pieni kotimaa.

Rodina on siitä mukava, ettei siinä ole tuota maanomistukseen viittaavaa isänmaa-käsitettä. Toki sellainenkin saadaan mukaan, kun käytetään sana otetšestvo, mutta se menee jo eri asiaan.

Joka tapauksessa siis rod venäjässä tarkoittaa sukua ja myös lajia, vaikkapa tavaroiden lajeja, eikä sillä ole mitään erityistä poliittista konnotaatiota.

Eläinten rotua ja myös vaikkapa ihmisten sukukuntaa voidaan sitten nimittää rod-sanan johdannaisella poroda.

Ihmisroduista on joka tapauksessa joskus toista sataa vuotta sitten alettu käyttää sanaa rasa. Siis ilmeisesti ranskan race-sanan mukaan. Sehän tarkoittaa sukua, heimoa ja rotua. Saksan Rasse lienee yhteistä indoeurooppalaista kantaa, vaikka kuka heidän tietää.

Joka tapauksessa ihmispopulaatioiden taksonomiaa kehiteltäessä ranskalaiset ja saksalaiset olivat eturintamassa, väheksymättä nyt esimerkiksi Chamberlainin saavutuksia alalla. On joka tapauksessa vaikea kuvitella, että ranska, saksa ja venäjä olisivat lainanneet oman terminsä englannista. Siellähän se sitä paitsi äännetäänkin ihan toisin.

Kiinnostavaa on, että jopa tietosanakirjojen tasolla sana rotu -ihmisistä puhuttaessa- näyttää herättävän jonkinlaisia vähintäänkin puolittain hysteerisiä reaktioita.

Rotuja ikään kuin ei ole olemassa, käsite on vanhentunut, ei selitä paljoakaan ja niin edelleen. Ikään kuin kaikkien käsitteiden pitäisi olla tieteellisiä ja paljon selittäviä. Täytyyhän ihmisten myös jollakin järkevällä sanalla nimittää asioita, jota he havaitsevat ympärillään. Vai eikö niitä saisi edes havaita?

Mitenkähän kauan sitä oikein saakaan vielä puhua auringon nousemisesta ja laskemisesta?

Venäjässä asia näyttää olevan vähemmän sensitiivinen. Tiedeakatemian antropologian ja etnografian instituutti on julkaissut jo iät ja ajat vuosikirjaa Rasy i narody, rodut ja kansat ja taitaapa yhä jatkaa sen julkaisemista, miksipä ei jatkaisi. Rotuasia on sen erityisen mielenkiinnon kohteena.

 Meillä muuten on myös oma, vanha fyysisen antropologian perinteemme, jossa ei ole mitään häpeämistä. Viime vuosikymmeninä suomalaiset tekivät yhteistyötä muun muassa hampaita ansiokkaasti tukineen, nyt jo edesmenneen professori Zubovin kanssa.

Nyt on sitten saatavissa paljon tuota DNA-testeihin perustuvaa aineistoa. Se antaa aivan uutta tietoa suomalaisista perintötekijöistä, joissa ilmenee keskenään aivan erilaisia ja kaukana toisistaan olevia tyyppejä. Asia muuten tunnettiin venäläisessä antropologiassa jo yli sata vuotta sitten.

Silloinkin yleensä katsottiin, että suomalaisen aineksen ja isovenäläisen kansan välillä on vahvaa sukulaisuutta, rodstvo. Samaa rotuahan sitä siis ollaan, mikäli haluaisi käyttää poliittisesti epäkorrektia ilmaisua, jollaisista itse olen aina pitänyt. Nehän eivät ainakaan ole epätieteellisten ja meille merten takaa tyrkytettyjen sovinnaisuuksien sitomia.

Kaikkia ilmiöitä on toki syytä pyrkiä tarkastelemaan myös tieteellisesti, mikä ei todellakaan merkitse samaa kuin niiden tarkasteleminen poliittisen korrektisuuden mukaisesti, kuten yliopistoihin nykyään virustulehduksen tavoin levinneiden kvasitieteiden piirissä ajatellaan.

Kysymykset ovat kiinnostavia, joten pysykäämme kuulolla.

 

Timo Vihavainen ma 11.02. 18:06

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Sotilaan muona

ti 16.07. 23:08

Onko kulttuuri kielessä?

ma 15.07. 23:11

Gourmandise

su 14.07. 21:40

Papit ja pellet

la 13.07. 23:49

Aikansa sankaritar

pe 12.07. 23:42

Kriisiajan näkökulmia

ma 08.07. 21:53

Merenkulkijan seikkailuja

ma 01.07. 23:07

Missä mennään?

la 29.06. 22:43

Woikoski

la 29.06. 00:00

Imperiumin rajat

ke 26.06. 23:57

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Kissauutinen

ti 16.07.2019 23:07

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Älä koskaan luovu käteisen rahan käyttämisestä

la 06.07.2019 10:43

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Sotilaan muona

ti 16.07.2019 23:08

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39