Blogi: Matti Viren, ke 22.05.2019 00:03

Ei tarvitse leikata

Pitäisikö tähän pääministerikandidaatti Antti Rinteen ilmoitukseen suhtautua ilolla; vihdoinkin ovat niukkuuden päivät ohi. Mieleen tulevat Mauno Koiviston usein toistamat Raamatun sanat ”Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat”. Koivisto ei oikein uskonut ilosanomiin julkisten menojen (tuloista riippumattomasta) kasvusta ja voi vain kuvitella, mitä Väinö Tanner olisi sanonut näistä ilosanomista. 
Hallituksen ohjelmaa tuskin julkaistaan ennen eurovaaleja, mutta jotain toki tiedämme jo etukäteen. Jo hallituksen koostumuksesta voimme päätellä, että menot kasvavat. Menojen kasvua leimaavat mediaseksikkäät erät investoinneista koulutukseen, infraan ja terveydenhoitoon. Oletettavasti myös ”maailman parantaminen” saa osansa. Kaikkia menojen lisäyksiä kutsutaan investoinneiksi, joten niiden rahoittaminen velkarahalla tai valtion omaisuutta myymällä saataisiin näyttämään oikeutetulta. 
Valtion omaisuuden myyminen, jota edellisetkin hallitukset ovat kilvan harjoittaneet, on epäilyttävää, jopa halpahintaista, jos tarkoituksena on välttää valtion velan kasvattaminen. Viime kädessä kyse on vain taseoperaatioista. Valtion saamiset ja velat supistuvat saman verran, mutta eivät valtion nettosaatavat tietenkään muutu miksikään. Jos nostan pankista 100 000 euron lainan ja laitan se tililleni, ei minun varallisuuteni muutu siitä miksikään. 
On jotenkin mysteeri, miksi vasemmistossa suhtaudutaan velkaantumiseen, jos ei nyt innostuneesti, niin ainakin verraten välinpitämättömästi. Kuitenkin toisaalta ollaan tuohtuvinaan pikavippiyhtiöiden myöntämien velkojan kasvusta, mutta ehkä ongelmaksi koetaan vain nämä ”pahat” yhtiöt, eivätkä velkoja hamuavat asiakkaat. Suomi on kautta aikojen ollut alhaisen valtion velan maa; velkaa on ollut keskimäärin vain 10 prosenttia suhteessa kokonaistuotannon arvoon. Nyt ollaan kuitenkin samalla tasolla kuin suuren laman aikaan 1990-luvun alussa ja jatkosodan loppuvaiheessa 1944 (kuvio). Väinö Tanner ei (valtiovarainministerinä olleessa 1942-1944) halunnut rahoittaa edes sotaa kokonaan velanotolla; suhde velkaantumiseen oli aika lailla erilainen kuin nykyään. Vähäisestä velan määrästä on ollut paljon sellaista hyötyä, joka ei helposti näy julkisuudessa; korot pysyvät alhaisina, velkojen juoksuaikaa (maturiteettia) voi tarvittaessa helposti pidentää ja yksityisen sektorin kanssa ei tarvitse kilpailla rahoituksesta. Alhainen velan taso mahdollistaa myös velanoton sellaisessa kriisitilanteessa, jossa todella tarvitaan velkarahoitusta. Siksi velan otto nykytilanteessa on huonoa politiikkaa, pelimerkkien käyttämistä tilanteessa, jossa niitä ei välttämättä tarvita. Sama koskee tietenkin myös valtion omaisuuden myyntiä; sitäkin tarvittaisiin kriisitilanteessa.
Hallituksen verokaavailut ovat toistaiseksi vielä arvailujen varassa, mutta oletettavasti kohteena on ainakin yritysverotus ehkä myös pääomaverotus. Jos kohta idea osinkojen lähdeverosta ei ole täysin mahdoton, on ”iso kuvio” kuitenkin väärän suuntainen. Yhteisöveron osalta suunta maailmalla on kuitenkin selvästi alaspäin. Kun kaikki maat kuitenkin jollain tavoin kilpailevat kansainvälisestä rahoituksesta, on aika vaikea uida vastavirtaan ja ylläpitää Suomen tapaisessa pienessä maassa korkeampaa verokantaa kuin muualla. Helposti sitten päädytään perverssiin tilanteeseen, jossa yritysverotusta kiristetään ja syntyviä ongelmia yritetään paikata erilaisilla tukiaisilla. Toki on niin, että yhteisöverotuksessa on nyt omituisia vähennyksiä, joiden ansiosta verotus on kaikkea muuta kuin neutraalia. Mutta olen epäluuloinen sen suhteen, että Säätytalolla olisi sellainen tietämys, että yritysverotus nyt pantaisiin oikealle tolalle. Ongelma on vielä siinä, että esimerkiksi lähdeveron osalta kaikki hyvät tavoitteet voivat nollaantua siksi, että pääomat (ja yritykset) vain liikkuvat maasta toiseen.    
Maailmalla on tehty ”valtavasti” tutkimusta siitä, miten yhtäältä menojen leikkaukset ja toisaalta verotuksen kiristäminen vaikuttavat talouteen. Jonkinlainen konsensus näyttää olevan, että verotuksen kiristäminen on ”se paha” vaihtoehto. Usein viitataan IMF:n tutkimuksiin, joissa vertaillaan näitä kohta vaihtoehtoa laskemalla ns. päätösperäisten leikkausten ja veronkorotusten BKT-vaikutukset. Tulos on ollut se, että verotuksen kiristäminen julkisen talouden tervehdyttämisessä on paljon huonompi vaihtoehto kuin menojen leikkaukset (ks. oheisen kuvan 2 vasteet ilmaistuna vuositason viiveinä). Päinvastoin kuin Suomessa yleisesti tunnutaan ajattelevan, verotuksen ja julkisten menojen olennaisimmat vaikutuskohteet eivät ole tulonjako vaan tulojen taso ja tulojen kasvuvauhti. Poliitikoilla vaan on aina ensi mielessä tulonjako, keltä otetaan ja kelle annetaan. Silloin vaan unohtuu, että talouselämä ei ole mikään nollasummapeli ”hyvin” ja ”pahojen” kesken. 
https://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2018/03/pdf/alesina.pdf

  • Suomen valtion velka/BKT, lähde  Tilastokeskus

    Suomen valtion velka/BKT, lähde Tilastokeskus

  • Verojen ja menojen leikkausten vaikutus BKT:hen, Lähde IMF Pescatori ym.

    Verojen ja menojen leikkausten vaikutus BKT:hen, Lähde IMF Pescatori ym.

 

 

 

Matti Viren ke 22.05. 00:03

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Työpaikat eivät synny itsestään

ke 21.08. 23:13

Väärään suuntaan

la 17.08. 22:11

Entä sitten, kun lama tulee?

la 10.08. 19:51

Opettajia ei tarvita

su 04.08. 23:25

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06. 22:39

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06. 00:19

Hiilinielut ja markkinatalous

ti 11.06. 23:28

Menot muuttuvat tuloiksi

su 09.06. 23:02

Kansanrintaman uusi tuleminen

ke 05.06. 23:43

Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden

ke 29.05. 22:12

blogit

Vieraskynä

Tanskan sosiaalidemokraattinen hallitus lipsuu lupauksistaan

to 25.07.2019 21:43

Juha Ahvio

Sananvapaus on entistäkin uhatumpi Suomessa

pe 16.08.2019 00:09

Professorin Ajatuksia

Sanna Marin ja työajan lyhennys

to 22.08.2019 23:24

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Vaarana liian hyvät Venäjä-suhteet

to 22.08.2019 23:26

Petteri Hiienkoski

Kunnioitetaanko koululaitoksessa enää ihmisoikeuksia?

ti 13.08.2019 00:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rauhan projekti ei etsi vihollisia omistaan

ti 30.07.2019 17:12

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Monikulttuurisuus lisää rikollisuutta

su 18.08.2019 04:14

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Putin tulee rauha käsissään?

ke 21.08.2019 23:10

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hussein Al Taee, Taqiya ja muslimipoliitikkojen perimmäiset lojaliteetit

su 18.08.2019 09:12

Heikki Porkka

Greta-arvo ja Helsingin Sanomien Chemnitz-valheita

pe 23.08.2019 11:12

Tapio Puolimatka

Asetun ehdolle Suomen Kristillisdemokraattien varapuheenjohtajaksi

ma 12.08.2019 22:21

Olli Pusa

Uusi Eurooppa tuhoon tuomittu?

su 18.08.2019 11:57

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Liberalismin siunaukset

ke 21.08.2019 23:09

Matti Viren

Työpaikat eivät synny itsestään

ke 21.08.2019 23:13