Blogi: Petteri Hiienkoski, pe 09.08.2019 22:49

Pettikö pääministerin tähystys Airiston veneturmassa: onko ideologia turvallisuutta tärkeämpää?

Airiston veneturma on saanut julkisuutta. Nauvon edustalla tapahtui samankaltainen törmäysonnettomuus vuosi sitten. Yhteentörmäyksiä näyttää tapahtuneen useammin kuin niistä on aiemmin uutisoitu. Veneilyturvallisuus puhuttaa nyt suomalaisia. Ei yhtään liian aikaisin.

Myös pääministeri Antti Rinne (sd) on ottanut asiaan kantaa. Eikä yhtään liian aikaisin sekään. Se, miten välinpitämättömästi pääministeri kysymykseen suhtautui, on kuitenkin hämmästyttävää. Edes se, että hän itse on veneilijä ja kertoo viettäneensä kesälomaansa "ökyveneellään" Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla, ei näytä avanneen silmiä.

Ilta-Sanomien mukaan Rinne korosti, että uskoo vapaaehtoisen kouluttautumisen ja ymmärryksen kasvattamisen olevan tärkeässä roolissa meriturvallisuuden takaamisessa.

Niin uskoin itsekin ennen kuin kaksi vuotta sitten jouduin perheeni kanssa ison moottoriveneen yliajamaksi. Sen jälkeen ovat tieto ja ymmärrys lisääntyneet. Asetelma oli sama kuin Airistolla: cruiser ajoi saaristoväylällä vauhdilla purjeveneen päälle suotuisissa sääolosuhteissa, eikä alkoholilla ollut osuutta asiaan.

– Omakohtaisesta kokemuksesta totean sen, että merellä meriliikennesäännöt näyttävät unohtuvan. Paljon kokemattomuutta, jotka aiheuttavat käytännön ikävää, totesi Rinne Ilta-Sanomien mukaan.

Se, mikä Rinteelle aiheuttaa vain käytännön ikävää, aiheuttaa törmäyksen uhreille yleensä muutakin. Ehkä pääministerin olisi syytä käydä jututtamassa Airiston turmasta hengissä selvinneitä lapsia ja kuulla, mitä heillä on sanottavaa käytännön ikävästä.  ISIS-mammojen omaisille Rinteellä sen sijaan on riittänyt myötätuntoa melkein enemmän kuin laki sallii.


"Käytännön ikävää" Sipoonselällä 19.7.2017

Sipoonselältä vastaan tullut iso moottorivene ajoi noin 20 solmun nopeudella purjeveneemme päälle Mustan Hevosen pohjoispuolella 19.7.2017. Vene pyyhkäisi keulasta perään ylitsemme. Kaikki tapahtui silmänräpäyksessä.

Selvisimme vaimoni ja kolmen lapsen kanssa täpärästi pintanaarmuilla. Moottoriveneen potkurit jyrsivät purjeveneen laidan auki vain muutaman kymmenen sentin etäisyydeltä lasten päästä. Veneemme tuhoutui korjauskelvottomaksi. Siihen päättyi yli 40 vuotta jatkunut purjehtiminen Suomen saaristossa.

Päällemme ajaneen moottoriveneen kuljettaja myönsi kuulustelussa, ettei hän tuntenut merimerkkejä eikä osannut sanoa edes mitä reittiä oli törmäyspaikalle tullut. Paperisia merikarttoja hän ei omistanut. Hän myönsi myös, ettei ohjaamosta ollut riittävää näkyvyyttä ulos.

Kuulustelupöytäkirjan mukaan syynä oli se, ettei lasinpyyhkijä toiminut eikä poistanut vauhdissa tuulilasiin lentäviä roiskeita. Lisäksi sen yläpuolelle suojaksi viritetyn venekuomun muovi-ikkuna oli kulunut harmaaksi niin, ettei siitäkään nähnyt kunnolla läpi.

Merioikeuden istunnossa noin puoli vuotta myöhemmin selitys oli muuttunut. Näkyvyyden estivätkin keulakaiteisiin asennetut suuret lepuuttajat sekä merenpinnasta heijastelevat auringonsäteet. Lisäksi seliteltiin, että ohjaamossa istuneen pariskunnan huomio oli välillä sylikoirassa, jonka kerrottiin voineen pahoin.

Kuljettajalta kysyttiin, miksei hän näköesteiden takia vähentänyt vauhtia niin, että keula olisi laskeutunut alemmas ja näkyvyys olisi riittänyt siihen, että hän olisi voinut väistää muita veneitä. Hän torjui tämän mahdollisuuden sillä, että venevalmistajan ohjeen mukainen minimimatkanopeus on 20 solmua! Vähemmällä vauhdilla vene ei nouse plaaniin, jolloin polttoaineen kulutus kasvaa. Ja polttoainehan on kallista.

Kuljettaja kertoi veneilleensä pienestä pitäen mökkiveneellä, jossa oli perämoottori. Cruiserinsa hän oli hankkinut edellisenä kesänä. Myös Airistolla kolaroineen moottoriveneen omistajan kerrotaan hankkineen cruiserinsa vain pari vuotta sitten.

Päällemme ajaneen veneen kuljettaja arvioi, että ajotunteja cruiserilla olisi hänelle kertynyt noin 20. Kokemattomuudesta huolimatta hän oli lähtenyt vaimonsa sekä kahden lapsensa ja koiran kanssa cruisailemaan Helsingistä aina Haminaan asti. Mutta kotimatkalla "tais kolahtaa", kuten hän heti tapahtuneen jälkeen törmäystä kommentoi.

Satun tietämään, että seuraavana kesänä kolaroitiin myös Uudenkaupungin edustalla, erittäin todennäköisesti muuallakin. Sielläkin moottoriveneilijä törmäsi purjeveneeseen, joka sattui kuitenkin olemaan Hallberg-Rassy. Se on kokonsa ja rakenteensa ansiosta jo sellainen valtameripursi, ettei moottorivene päässyt nousemaan sen yli ja henkilövahingoilta vältyttiin. Alus päätyi korjattavaksi samalle telakalle, missä veneemme hylky virui.


Venetekniikan tuoma helppous hämärtää veneilytaitojen tarpeen

Rikoksesta epäillyllä ei ole velvoitetta pysyä totuudessa, joten päälleajajan selityksille ei kannata antaa liikaa merkitystä. Useimmat veneilijät taitavat kuitenkin tietää tai ainakin aavistaa, mistä törmäysten yleistyminen useimmiten johtuu.

Veneissä on karttaplotteri, johon on etukäteen voinut tallentaa kuljettavan reitin. Se on yhdistetty autopilottiin, joka muuttaa veneen kulkusuuntaa plotteriin merkityissä käännöspisteissä automaattisesti.

Periaatteessa moottoriveneilijä voi rannasta lähdettyään säätää vakiomatkanopeuden, kytkeä autopilotin päälle, laittaa itselleen herätyksen ennen rantautumista määräsatamaan ja painua matkan ajaksi pehkuihin. Ja vaikkei painuisikaan, ei plotterin tuijottelustakaan mitään hyötyä ole.

Pelkkä plotteri ei näet tunnista muuta liikennettä ilman tutkaa eikä autopilottikaan säätele kulkunopeutta tilanteen mukaan. Jos isokokoisempia aluksia ei reitillä kulje, voi kenties tulla sellainen ajatus, ettei oma turvallisuus ole ainakaan niiden takia uhattuna.

Helppous on pettävää. Se hämärtää veneilytaitojen ja -tietojen merkityksen juuri niiltä, joilta sitä veneen tuhovoiman takia erityisesti vaadittaisiin.

Veneilyä helpottavien teknisten apuvälineiden käyttö ei ole ongelma, jos veneilijä tuntee säännöt ja noudattaa niitä: jatkuva tähystys ja kulkunopeuden mitoitus olosuhteiden ja tilanteen mukaan; tarvittaessa palautetaan käsiohjaus.

Säännöistä tietämättömän ja/tai välinpitämättömän kuljettajan käsissä cruiser on kuitenkin kuolemanvaarallinen tappoväline. Tulilinjalla haavoittuvimpia ovat ne, jotka liikkuvat hitaammilla ja pienemmillä aluksilla.

Sitä voisi verrata ampuma-aseeseen lapsen tai humalaisen käsissä. Ero on siinä, että parabellumiin tarvitaan lupa ja muuten sitä on pidettävä visusti lukkojen takana.


Veneily Suomessa muistuttaa yhä enemmän "villin lännen" meininkiä

Vesiliikenneonnettomuuksien määrän uutisoidaan olevan kasvussa ja niihin joutuu yhä todennäköisemmin moottorivene. Onnettomuuksissa kuolee vuosittain keskimäärin noin 50 ihmistä. Useimmiten veneliikenneonnettomuuksiin joudutaan omaa tyhmyyttään.

Yhteentörmäystenkin määrän raportoidaan lisääntyneen. Vuonna 2018 niitä tapahtui yhteensä 22, mikä on vuosikymmenen ennätys, ja vuonna 2017 vain 16. Näistä yksikään ei tosin johtanut kuolemaan. Vammautuneiden määristä ei kuitenkaan ole tietoa. Onnettomuudet tuppaavat lisäksi keskittymään Suomen lyhyeen kesään: heinäkuu on suosituin veneilykuukausi.

Veneliikenteessä tapahtunut muutos aiempaan on ollut havaittavissa kuluneen vuosikymmenen aikana. Useimpien purjehtijoiden kannalta tilanne on yhä hengenvaarallisempi, vaikka moottoriveneilijät sääntöjen mukaan ovatkin väistövelvollisia. Moottoriveneet ovat näet entistä suurempia ja nopeampia, eikä kuljettajilta edellytetä veneilytaitojen osoittamista ennen käyttöä, saati meriteiden sääntöjen tuntemusta.

Purjehtijalle asetelma on epäsuhtainen. Cruisereiden väistämiseen ei suurten nopeuserojen takia ole käytännössä yleensä mahdollisuutta. Se ei lähtökohtaisesti olisi sääntöjen mukaistakaan: väistettävän aluksen on näet pidettävä suuntansa ja nopeutensa.

Kriittisten tietojen ja taitojen puuttuminen ei korjaannu pelkällä tiedotuksella tai lehtikirjoittelulla – ei edes pääministerin kehotuksella perehtyä meriliikenteen sääntöihin. Eikä varsinkaan kun taustalla on välinpitämättömyys.

Toisin kuin Antti Rinne uskoo, meriturvallisuutta ei voida taata pelkän vapaaehtoisen kouluttautumisen ja ymmärryksen kasvattamisen avulla. Se väylä on koluttu loppuun.

Veneiden määrät ovat kasvaneet ja veneliikenne paljon aiempaa vilkkaampaa. Näköpiirissä ei ole viitteitä siitä, että kehityssuunta muuttuisi. Päinvastoin.

Rinne ei yksinkertaisesti ole merikartalla, vaikka omistaa veneen. Taitavat ne kartatkin olla hukassa: pelkällä plotterilla ja autopilotilla painellaan ideologisen agendan sokaisemana eteen näkemättä. Tähystys on laiminlyöty!

Veneseuroissa, joissa veneet katsastetaan, saatetaan omistajia muistuttaa veneilyturvallisuudesta. Mutta se on satunnaista. Veneseuroja voitaisiin kenties velvoittaa järjestämään veneilykoulutusta. Niiden mahdollisuudet siihen ovat kuitenkin vaihtelevat.

Läheskään kaikki veneilijät eivät kuulu veneseuraan. Edes siihen kuuluminen ei takaa veneilytaitojen hankkimista eikä sääntöjen tuntemusta ennen veneen käyttöä. Suurin ongelma lienee kuitenkin seuroihin kuulumattomat veneilijät, joiden veneet usein ovat yrityksen nimissä.

Erityisesti yrityksillä on isokokoisia ja nopeita veneitä, jotka yleensä ovat liian kalliita tavallisen palkansaajan kukkarolle. Niitä saattaa käyttää kuka tahansa, jolla ei ole alkeellisintakaan sääntöjen tuntemusta.

Suomessa ei ole enää turvallista veneillä muilla kuin ehkä suurilla törmäyksen kestävillä aluksilla tai nopeilla moottorialuksilla. Ellei ilmeisiin turvallisuuspuutteisiin saada korjausta, käytännön ikävä varsin todennäköisesti jatkaa kasvamistaan ja henkilövahingot lisääntyvät.

Meidän tapauksessamme moottoriveneilijä tuomittiin törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta alle 3 000 euron sakkoon. Kuljettaja ei edes oikeuden istunnossa tuntunut käsittävän vastuutaan. Hän oli huolissaan venevakuutuksensa bonusten menettämisestä.

Ideologinen agenda turvallisuutta tärkeämpi?

Kun on saatu yhä enemmän tietoa ongelman laajuudesta, – minkä Antti Rinne itsekin tuntuu jotenkin tajuavan – yhdelläkään vastuullisella päättäjällä ei pitäisi olla varaa jättää siihen puuttumatta. Mutta ei: pääministeri levittelee käsiään kuin Viktor Dombrovski aikanaan lätkäkaukaloissa.

Voi olla, että Rinteen oma "ökyvene" on niin kookas, ettei hän sen takia koe oman tai perheensä turvallisuuden olevan vaarassa. Sellainen lyhytkatseisuus ei tietenkään kelpaa perusteeksi väistää pääministerin viran myötä tulevaa vastuuta muiden vesillä liikkuvien turvallisuudesta.

On varsin nurinkurista, että Rinteen hallituksessa ollaan huolissaan Syyriassa olevista ISIS-mammoista ja heidän lapsistaan, mutta suomalaisten turvallisuudesta sen omassa lainkäyttöpiirissä ei tunnuta piittaavan.

Lisäksi hallitus on oletetun ilmastokatastrofin kuvitellun estämisen nimissä valmis pakolla yhä rajummin rajoittamaan suomalaisten elämää, vaikka nämä toimet eivät edistä turvallisuutta ja hyvinvointia, pikemminkin päinvastoin. Siinäpä ei vapaaehtoisuus riitä eikä agendaan sopimattoman ymmärryksen kasvattamista haluta edes suvaita.

Pääministeri vaikuttaa elävän punavihreät laput silmillään, vaikka veneilyturvallisuuden puutteet huutavat hänen edessään. Hän jatkaa ilman tähystystä, vaikka valtiosihteereitä ja avustajia on pestattu ennätysmäärin. On siinäkin meillä kippari!

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski pe 09.08. 22:49

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

"Unohdetun" ihmisoikeusjulistuksen ja "vihapuheen" kitkemisen vastakkaisuus

la 11.07. 19:59

Koronavirustaudin maailmanlaajuinen tuhovoima pandemiavertailussa

la 09.05. 16:34

Suomalaisilla on oikeus tietää mitä hallitus on tekemässä

to 23.04. 01:34

Maassa nimeltä Suomi: Surullinen tarina Sanna Marinin hallituksesta

ke 01.04. 16:17

Koronakriisin synkkä varjo Suomen yllä

to 26.03. 01:08

Suomi tarvitsee poikkeusoloja vastaavan hallituksen

pe 20.03. 22:14

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12. 14:45

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09. 01:15

Kunnioitetaanko koululaitoksessa enää ihmisoikeuksia?

ti 13.08. 00:15

Pettikö pääministerin tähystys Airiston veneturmassa: onko ideologia turvallisuutta tärkeämpää?

pe 09.08. 22:49

blogit

Vieraskynä

Euroopan islamisaatio ei ole näennäistieteellinen salaliittoteoria

ma 21.09.2020 22:51

Juha Ahvio

Maailmaa pyöritetään velkariippuvuuden avulla

to 08.10.2020 22:48

Professorin Ajatuksia

Sananvapaus ja fasistinen ideologia

su 18.10.2020 22:06

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Soteen ja saveen

su 18.10.2020 22:08

Petteri Hiienkoski

"Unohdetun" ihmisoikeusjulistuksen ja "vihapuheen" kitkemisen vastakkaisuus

la 11.07.2020 19:59

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

MEP Huhtasaari: EU:n ilmastolaki pahentaa ilmastoa

pe 11.09.2020 14:33

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kirja Jussi Halla-ahosta ja konservatismin moninaisuus

pe 16.10.2020 01:14

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Marinin hallitus petti omat sanansa ja lopulta hallituskumppaninsa

su 27.09.2020 22:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Rudy Giulianin paljastukset vasta raapaisseet pintaa - Kaikkien aikojen poliittinen skandaali

su 18.10.2020 22:05

Heikki Porkka

"Oikeusvaltio" Suomi - valehtelevien ja vastuuttomien poliitikkojen maa

pe 09.10.2020 13:52

Tapio Puolimatka

Uusi tasa-arvoajattelu murentaa oikeusjärjestelmän perustaa

to 08.10.2020 22:52

Olli Pusa

Maskigate

su 11.10.2020 13:54

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Miljoonien eurojen polkupyörät

ke 09.09.2020 22:18

Timo Vihavainen

Tärkeimmästä

to 08.10.2020 22:47

Matti Viren

Paluu menneeseen

su 27.09.2020 22:59