Blogi: Petteri Hiienkoski, pe 09.08.2019 22:49

Pettikö pääministerin tähystys Airiston veneturmassa: onko ideologia turvallisuutta tärkeämpää?

Airiston veneturma on saanut julkisuutta. Nauvon edustalla tapahtui samankaltainen törmäysonnettomuus vuosi sitten. Yhteentörmäyksiä näyttää tapahtuneen useammin kuin niistä on aiemmin uutisoitu. Veneilyturvallisuus puhuttaa nyt suomalaisia. Ei yhtään liian aikaisin.

Myös pääministeri Antti Rinne (sd) on ottanut asiaan kantaa. Eikä yhtään liian aikaisin sekään. Se, miten välinpitämättömästi pääministeri kysymykseen suhtautui, on kuitenkin hämmästyttävää. Edes se, että hän itse on veneilijä ja kertoo viettäneensä kesälomaansa "ökyveneellään" Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla, ei näytä avanneen silmiä.

Ilta-Sanomien mukaan Rinne korosti, että uskoo vapaaehtoisen kouluttautumisen ja ymmärryksen kasvattamisen olevan tärkeässä roolissa meriturvallisuuden takaamisessa.

Niin uskoin itsekin ennen kuin kaksi vuotta sitten jouduin perheeni kanssa ison moottoriveneen yliajamaksi. Sen jälkeen ovat tieto ja ymmärrys lisääntyneet. Asetelma oli sama kuin Airistolla: cruiser ajoi saaristoväylällä vauhdilla purjeveneen päälle suotuisissa sääolosuhteissa, eikä alkoholilla ollut osuutta asiaan.

– Omakohtaisesta kokemuksesta totean sen, että merellä meriliikennesäännöt näyttävät unohtuvan. Paljon kokemattomuutta, jotka aiheuttavat käytännön ikävää, totesi Rinne Ilta-Sanomien mukaan.

Se, mikä Rinteelle aiheuttaa vain käytännön ikävää, aiheuttaa törmäyksen uhreille yleensä muutakin. Ehkä pääministerin olisi syytä käydä jututtamassa Airiston turmasta hengissä selvinneitä lapsia ja kuulla, mitä heillä on sanottavaa käytännön ikävästä.  ISIS-mammojen omaisille Rinteellä sen sijaan on riittänyt myötätuntoa melkein enemmän kuin laki sallii.


"Käytännön ikävää" Sipoonselällä 19.7.2017

Sipoonselältä vastaan tullut iso moottorivene ajoi noin 20 solmun nopeudella purjeveneemme päälle Mustan Hevosen pohjoispuolella 19.7.2017. Vene pyyhkäisi keulasta perään ylitsemme. Kaikki tapahtui silmänräpäyksessä.

Selvisimme vaimoni ja kolmen lapsen kanssa täpärästi pintanaarmuilla. Moottoriveneen potkurit jyrsivät purjeveneen laidan auki vain muutaman kymmenen sentin etäisyydeltä lasten päästä. Veneemme tuhoutui korjauskelvottomaksi. Siihen päättyi yli 40 vuotta jatkunut purjehtiminen Suomen saaristossa.

Päällemme ajaneen moottoriveneen kuljettaja myönsi kuulustelussa, ettei hän tuntenut merimerkkejä eikä osannut sanoa edes mitä reittiä oli törmäyspaikalle tullut. Paperisia merikarttoja hän ei omistanut. Hän myönsi myös, ettei ohjaamosta ollut riittävää näkyvyyttä ulos.

Kuulustelupöytäkirjan mukaan syynä oli se, ettei lasinpyyhkijä toiminut eikä poistanut vauhdissa tuulilasiin lentäviä roiskeita. Lisäksi sen yläpuolelle suojaksi viritetyn venekuomun muovi-ikkuna oli kulunut harmaaksi niin, ettei siitäkään nähnyt kunnolla läpi.

Merioikeuden istunnossa noin puoli vuotta myöhemmin selitys oli muuttunut. Näkyvyyden estivätkin keulakaiteisiin asennetut suuret lepuuttajat sekä merenpinnasta heijastelevat auringonsäteet. Lisäksi seliteltiin, että ohjaamossa istuneen pariskunnan huomio oli välillä sylikoirassa, jonka kerrottiin voineen pahoin.

Kuljettajalta kysyttiin, miksei hän näköesteiden takia vähentänyt vauhtia niin, että keula olisi laskeutunut alemmas ja näkyvyys olisi riittänyt siihen, että hän olisi voinut väistää muita veneitä. Hän torjui tämän mahdollisuuden sillä, että venevalmistajan ohjeen mukainen minimimatkanopeus on 20 solmua! Vähemmällä vauhdilla vene ei nouse plaaniin, jolloin polttoaineen kulutus kasvaa. Ja polttoainehan on kallista.

Kuljettaja kertoi veneilleensä pienestä pitäen mökkiveneellä, jossa oli perämoottori. Cruiserinsa hän oli hankkinut edellisenä kesänä. Myös Airistolla kolaroineen moottoriveneen omistajan kerrotaan hankkineen cruiserinsa vain pari vuotta sitten.

Päällemme ajaneen veneen kuljettaja arvioi, että ajotunteja cruiserilla olisi hänelle kertynyt noin 20. Kokemattomuudesta huolimatta hän oli lähtenyt vaimonsa sekä kahden lapsensa ja koiran kanssa cruisailemaan Helsingistä aina Haminaan asti. Mutta kotimatkalla "tais kolahtaa", kuten hän heti tapahtuneen jälkeen törmäystä kommentoi.

Satun tietämään, että seuraavana kesänä kolaroitiin myös Uudenkaupungin edustalla, erittäin todennäköisesti muuallakin. Sielläkin moottoriveneilijä törmäsi purjeveneeseen, joka sattui kuitenkin olemaan Hallberg-Rassy. Se on kokonsa ja rakenteensa ansiosta jo sellainen valtameripursi, ettei moottorivene päässyt nousemaan sen yli ja henkilövahingoilta vältyttiin. Alus päätyi korjattavaksi samalle telakalle, missä veneemme hylky virui.


Venetekniikan tuoma helppous hämärtää veneilytaitojen tarpeen

Rikoksesta epäillyllä ei ole velvoitetta pysyä totuudessa, joten päälleajajan selityksille ei kannata antaa liikaa merkitystä. Useimmat veneilijät taitavat kuitenkin tietää tai ainakin aavistaa, mistä törmäysten yleistyminen useimmiten johtuu.

Veneissä on karttaplotteri, johon on etukäteen voinut tallentaa kuljettavan reitin. Se on yhdistetty autopilottiin, joka muuttaa veneen kulkusuuntaa plotteriin merkityissä käännöspisteissä automaattisesti.

Periaatteessa moottoriveneilijä voi rannasta lähdettyään säätää vakiomatkanopeuden, kytkeä autopilotin päälle, laittaa itselleen herätyksen ennen rantautumista määräsatamaan ja painua matkan ajaksi pehkuihin. Ja vaikkei painuisikaan, ei plotterin tuijottelustakaan mitään hyötyä ole.

Pelkkä plotteri ei näet tunnista muuta liikennettä ilman tutkaa eikä autopilottikaan säätele kulkunopeutta tilanteen mukaan. Jos isokokoisempia aluksia ei reitillä kulje, voi kenties tulla sellainen ajatus, ettei oma turvallisuus ole ainakaan niiden takia uhattuna.

Helppous on pettävää. Se hämärtää veneilytaitojen ja -tietojen merkityksen juuri niiltä, joilta sitä veneen tuhovoiman takia erityisesti vaadittaisiin.

Veneilyä helpottavien teknisten apuvälineiden käyttö ei ole ongelma, jos veneilijä tuntee säännöt ja noudattaa niitä: jatkuva tähystys ja kulkunopeuden mitoitus olosuhteiden ja tilanteen mukaan; tarvittaessa palautetaan käsiohjaus.

Säännöistä tietämättömän ja/tai välinpitämättömän kuljettajan käsissä cruiser on kuitenkin kuolemanvaarallinen tappoväline. Tulilinjalla haavoittuvimpia ovat ne, jotka liikkuvat hitaammilla ja pienemmillä aluksilla.

Sitä voisi verrata ampuma-aseeseen lapsen tai humalaisen käsissä. Ero on siinä, että parabellumiin tarvitaan lupa ja muuten sitä on pidettävä visusti lukkojen takana.


Veneily Suomessa muistuttaa yhä enemmän "villin lännen" meininkiä

Vesiliikenneonnettomuuksien määrän uutisoidaan olevan kasvussa ja niihin joutuu yhä todennäköisemmin moottorivene. Onnettomuuksissa kuolee vuosittain keskimäärin noin 50 ihmistä. Useimmiten veneliikenneonnettomuuksiin joudutaan omaa tyhmyyttään.

Yhteentörmäystenkin määrän raportoidaan lisääntyneen. Vuonna 2018 niitä tapahtui yhteensä 22, mikä on vuosikymmenen ennätys, ja vuonna 2017 vain 16. Näistä yksikään ei tosin johtanut kuolemaan. Vammautuneiden määristä ei kuitenkaan ole tietoa. Onnettomuudet tuppaavat lisäksi keskittymään Suomen lyhyeen kesään: heinäkuu on suosituin veneilykuukausi.

Veneliikenteessä tapahtunut muutos aiempaan on ollut havaittavissa kuluneen vuosikymmenen aikana. Useimpien purjehtijoiden kannalta tilanne on yhä hengenvaarallisempi, vaikka moottoriveneilijät sääntöjen mukaan ovatkin väistövelvollisia. Moottoriveneet ovat näet entistä suurempia ja nopeampia, eikä kuljettajilta edellytetä veneilytaitojen osoittamista ennen käyttöä, saati meriteiden sääntöjen tuntemusta.

Purjehtijalle asetelma on epäsuhtainen. Cruisereiden väistämiseen ei suurten nopeuserojen takia ole käytännössä yleensä mahdollisuutta. Se ei lähtökohtaisesti olisi sääntöjen mukaistakaan: väistettävän aluksen on näet pidettävä suuntansa ja nopeutensa.

Kriittisten tietojen ja taitojen puuttuminen ei korjaannu pelkällä tiedotuksella tai lehtikirjoittelulla – ei edes pääministerin kehotuksella perehtyä meriliikenteen sääntöihin. Eikä varsinkaan kun taustalla on välinpitämättömyys.

Toisin kuin Antti Rinne uskoo, meriturvallisuutta ei voida taata pelkän vapaaehtoisen kouluttautumisen ja ymmärryksen kasvattamisen avulla. Se väylä on koluttu loppuun.

Veneiden määrät ovat kasvaneet ja veneliikenne paljon aiempaa vilkkaampaa. Näköpiirissä ei ole viitteitä siitä, että kehityssuunta muuttuisi. Päinvastoin.

Rinne ei yksinkertaisesti ole merikartalla, vaikka omistaa veneen. Taitavat ne kartatkin olla hukassa: pelkällä plotterilla ja autopilotilla painellaan ideologisen agendan sokaisemana eteen näkemättä. Tähystys on laiminlyöty!

Veneseuroissa, joissa veneet katsastetaan, saatetaan omistajia muistuttaa veneilyturvallisuudesta. Mutta se on satunnaista. Veneseuroja voitaisiin kenties velvoittaa järjestämään veneilykoulutusta. Niiden mahdollisuudet siihen ovat kuitenkin vaihtelevat.

Läheskään kaikki veneilijät eivät kuulu veneseuraan. Edes siihen kuuluminen ei takaa veneilytaitojen hankkimista eikä sääntöjen tuntemusta ennen veneen käyttöä. Suurin ongelma lienee kuitenkin seuroihin kuulumattomat veneilijät, joiden veneet usein ovat yrityksen nimissä.

Erityisesti yrityksillä on isokokoisia ja nopeita veneitä, jotka yleensä ovat liian kalliita tavallisen palkansaajan kukkarolle. Niitä saattaa käyttää kuka tahansa, jolla ei ole alkeellisintakaan sääntöjen tuntemusta.

Suomessa ei ole enää turvallista veneillä muilla kuin ehkä suurilla törmäyksen kestävillä aluksilla tai nopeilla moottorialuksilla. Ellei ilmeisiin turvallisuuspuutteisiin saada korjausta, käytännön ikävä varsin todennäköisesti jatkaa kasvamistaan ja henkilövahingot lisääntyvät.

Meidän tapauksessamme moottoriveneilijä tuomittiin törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta alle 3 000 euron sakkoon. Kuljettaja ei edes oikeuden istunnossa tuntunut käsittävän vastuutaan. Hän oli huolissaan venevakuutuksensa bonusten menettämisestä.

Ideologinen agenda turvallisuutta tärkeämpi?

Kun on saatu yhä enemmän tietoa ongelman laajuudesta, – minkä Antti Rinne itsekin tuntuu jotenkin tajuavan – yhdelläkään vastuullisella päättäjällä ei pitäisi olla varaa jättää siihen puuttumatta. Mutta ei: pääministeri levittelee käsiään kuin Viktor Dombrovski aikanaan lätkäkaukaloissa.

Voi olla, että Rinteen oma "ökyvene" on niin kookas, ettei hän sen takia koe oman tai perheensä turvallisuuden olevan vaarassa. Sellainen lyhytkatseisuus ei tietenkään kelpaa perusteeksi väistää pääministerin viran myötä tulevaa vastuuta muiden vesillä liikkuvien turvallisuudesta.

On varsin nurinkurista, että Rinteen hallituksessa ollaan huolissaan Syyriassa olevista ISIS-mammoista ja heidän lapsistaan, mutta suomalaisten turvallisuudesta sen omassa lainkäyttöpiirissä ei tunnuta piittaavan.

Lisäksi hallitus on oletetun ilmastokatastrofin kuvitellun estämisen nimissä valmis pakolla yhä rajummin rajoittamaan suomalaisten elämää, vaikka nämä toimet eivät edistä turvallisuutta ja hyvinvointia, pikemminkin päinvastoin. Siinäpä ei vapaaehtoisuus riitä eikä agendaan sopimattoman ymmärryksen kasvattamista haluta edes suvaita.

Pääministeri vaikuttaa elävän punavihreät laput silmillään, vaikka veneilyturvallisuuden puutteet huutavat hänen edessään. Hän jatkaa ilman tähystystä, vaikka valtiosihteereitä ja avustajia on pestattu ennätysmäärin. On siinäkin meillä kippari!

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski pe 09.08. 22:49

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09. 01:15

Kunnioitetaanko koululaitoksessa enää ihmisoikeuksia?

ti 13.08. 00:15

Pettikö pääministerin tähystys Airiston veneturmassa: onko ideologia turvallisuutta tärkeämpää?

pe 09.08. 22:49

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06. 22:22

Poliittisesti harhaanjohtavaa laintulkintaa oikeustieteilijöiltä

ma 24.06. 15:54

Uutisointi europarlamenttivaaleista harhaanjohtavaa: Mitä jäikään kertomatta?

to 30.05. 02:44

Arkkipiispan tuella sananvapautta vastaan

la 18.05. 16:09

Jeesuksen kuolemantuomio ja valtapoliittinen suhmurointi

su 21.04. 03:29

Ilmastopopulismin petolliset kulissit eli ilmastonmuutoksen "kyllä" ja "ei"

pe 12.04. 13:01

Ne vaimenevat sydänäänet

pe 05.04. 15:45

blogit

Vieraskynä

Jälleen kerran kaikki alkoi siitä, kun Israel ampui takaisin

su 17.11.2019 00:37

Juha Ahvio

Sanan- ja uskonnonvapautta on puolustettava nyt

su 10.11.2019 21:07

Professorin Ajatuksia

Ilmastonmuutos vie kohti sosialismia

la 16.11.2019 23:35

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Pitäisikö Suomen erota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta?

la 16.11.2019 23:34

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Haluan provosoida ihmisiä tutkimaan asioita itse

la 12.10.2019 11:17

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon nuorisotiloissa jatkuvia etnisiä konflikteja

la 05.10.2019 23:55

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Joka neljäs on perussuomalainen - kohta joka kolmas!

pe 08.11.2019 22:06

Mika Niikko

Mielipide tai vihainen puhe ei ole rikos!

ma 11.11.2019 22:02

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hourulan väen ilmastovallankumous julkistettiin

su 17.11.2019 09:51

Heikki Porkka

Miksi presidentti Niinistö hyökkäsi Halla-ahon perussuomalaisia vastaan kesäkuussa 2017?

su 17.11.2019 16:56

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Natsien kirjarovioille jatkoa?

ma 04.11.2019 19:17

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Mikä on muuttunut 30-vuodessa.

pe 11.10.2019 00:57

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Saksassako jo heräillään?

ke 13.11.2019 21:41

Matti Viren

Miten korjata rapautuva hyvinvointivaltio?

ke 13.11.2019 23:58