Blogi: Timo Vihavainen, ti 13.08.2019 22:48

Venäjän historia

Venäjän historia

 

Istorija Rossii. S drevnejših vremjon do naših dnej. Istorija v odnom tome. Pod red. A.N. Saharova. Moskva, izd. AST 2018, 1742 s.

 

Arvovaltaiset, mutta populaarit yleisesitykset ovat keskeinen lähde sille, joka haluaa tietää, miten suurten linjojen tulkinnat kussakin maassa aikojen kuluessa muuttuvat.

Tämä kirja on Venäjän tiedeakatemian Venäjän historian instituutin tutkijoiden kirjoittama, kuten jo kannessa korostetaan ja sille on sen mukaisesti annettava arvonsa tutkimuksen nykytilan osoittajana.

Virallisesta tulkinnasta sen sijaan ei ole kysymys, vaikka tutkijat toki saavat palkkansa valtiolta, mikä ei voi olla aivan merkitystä vaillakaan.

A.N. Saharov, kirjan päätoimittaja, on vanhempien aikojen ekspertti ja edustaa tulkinnoissa maltillista, tervejärkistä linjaa, kuten maan keskeisen tutkimusinstituutin pitkäaikaiselle johtajalle sopiikin.

Kuriositeettina voi mainita, että hän on tai itse asiassa oli suuri Suomen ystävä, joka usein kävi maassamme ja piti sitä monessa suhteessa esikuvallisena muillekin maille ja erityisesti Venäjälle. Suureksi surukseni huomaan hänen kuolleen tämän vuoden kesäkuussa. Hän jätti, kuten sanotaan, todella valoisan muiston.

Tämä kirja on uusi laitos kaksiosaisesta yliopistollisesta oppikirjasta, josta on vuosien varrella ilmestynyt useita versioita. Teknisesti puolentoista tuhannen sivun ahtaminen yhteen niteeseen ei ole erityisen onnistunut ratkaisu.

Joka tapauksessa kyseessä siis on monessa suhteessa standarditeos, halpa kansanpainos (Tallinnassa alennettu hinta 22,70 euroa), josta on hyvä tarkistaa historian tärkeiden kysymysten tulkintoja ja faktoja.

Mikään historian esitys ei voi olla pelkkä kronikka. Vähintäänkin siihen otetun aineksen valikointi on asia, jossa tulkinnat tulevat mukaan.

Nykyään Venäjän historiasta on liikkeellä mitä hurjimpia versioita, joissa venytetään ja vanutetaan erilaisia löyhästi koossa pysyviä salaliittoteorioita.

Niissä länsi ja esimerkiksi konkreettisesti Englanti asetetaan syyllisiksi Venäjän onnettomuuksiin. Venäjä taas esiintyy ihmeellisenä, altruistisena poikkeuksena kansojen ja valtioiden joukossa. Tällaisen näkemyksenhän tapaamme jo Dostojevskilla ja monilla jo ennen häntäkin.

Tässä kirjassa ei havaintojeni mukaan ole tällaiselle ainekselle tilaa. Asioita on tietenkin käsitelty Venäjän näkökulmasta, mutta maltillisesti ja sortumatta spekulaatioihin, vaikka tietyissä, strategisissa paikoissa onkin pysähdytty pohtimaan niiden merkitystä Venäjän tulevalle kehitykselle.

Muuan tällainen kohta ovat Aleksanteri I:n suunnittelemat reformit ja myöhempi dekabristien yritys uudistaa Venäjä väkivaltaisesti.

Tässä, kuten muuallakin väkivallan tie johti vain reaktioon ja jarrutti Venäjän kehitystä sukupolvien ajan. Varsinainen suuronnettomuus oli bolševikkien vallanotto. Tämä aikakausi ei kuulu Saharovin kirjoittamaan osuuteen, mutta hänen lempiteemojaan oli se johtajien sivistystason romahdus, johon lokakuun vallankaappaus johti.

On valitettavaa, ettei meillä Suomessa ole kustantajien piirissä nähty tarvetta julkaista ajanmukaista kirjaa Venäjän vuoden 1917 vallankumouksesta. Sen kuva populaareissa käsityksissä taitaa kuitenkin yhä olla vanhaa, neuvostoaikaista perua.

Tässä kirjassa joka tapauksessa arvioidaan, että sellainen on tilanne Venäjällä: Kun monarkistinen Venäjä muotoutui ja kehittyi vuosisatoja, mätäni ja hajosi kommunistinen imperiumi täysin 70 vuoden kuluessa. Toisin ei voinut ollakaan. Vaikka ”neuvostojen maa” muuttuikin muodottomiksi raunioiksi, hämärtävät sen tökeröt ideologisen teesit yhä tietoisuutta. Varsin suuri osa ihmisiä 21. vuosisadan alussa on yhä vakuuttunut siitä, että vanha Venäjä eli se valtio, jonka historia päättyi vuonna 1917, ei ollut minkäänlaisen kunnioituksen arvoinen. Legenda ”pimeästä valtakunnasta” on elänyt kauemmin kuin sen sepittäjät.

Tämä kohta on kieltämättä poikkeuksellisen emotionaalisen tässä kirjassa, mutta otin sen kuvaamaan sitä epätoivoa, joka ammattihistorioitsijoille saattaa tulla, kun he yhä uudelleen saavat havaita, ettei heidän tutkimuksillaan ole mitään painoa silloin, kun innokkaat amatöörit alkavat luoda omia käsityksiään menneisyydestä.

On aina kiinnostavaa nähdä, miten historiaa tulkitaan, kun tullaan lähelle nykyaikaa. Tässä kirjassa päästään aina Krimin liittämiseen saakka. Sen vaiheista esitetään Venäjän näkemyksiä tukeva versio, mikä tuskin lienee yllätys. Sellainenkin näkökulma sentään on olemassa ja luulen, että sen täytyykin olla.

Kaiketi kirjan viimeisten sivujen kirjoittaja on saanut pitää kielensä keskellä suuta, mutta näinhän on kaikkialla syytä tehdä. Viisi vuotta ei riitä asioiden suhteuttamiseksi tuhatvuotiseen historiaan.

Kiinnostava on joka tapauksessa Putinin alkuaikojen kuvaus, etenkin vuoden 2000 osalta. Jo tässä vaiheessa todetaan, että Putinin toiminnassa viestimien suhteen nähtiin oikeistopuolueiden taholla täysin todellinen uhka demokraattisille instituutioille ja sananvapaudelle.

Jo tuohon aikaan myös voitiin todeta uusi tyyli ulkopolitiikassa. Kyseessä oli paradoksaalinen, länttä vastaan suuntautuvien neuvostometodien käyttöön otto ulkopolitiikassa, mihin liittyi sotilaallisia demonstraatioita sekä suhteiden solmimista Pohjois-Koreaan, Kuubaan, Irakiin ja Iraniin ja samaan aikaan pyrkimys vahvistaa Venäjälle paikka vaikutusvaltaisissa kansainvälisissä ”suuren kahdeksikon” kaltaisissa klubeissa.

Kaiken kaikkiaan tämä kirja ansaitsee arvoaseman populaarina historian käsikirjana ja on syytä toivoa, etteivät uudemmat, usein ideologista länsivihaa tihkuvat muotinäkemykset sitä syrjäytä.

Ja se talvisota on siellä ihan paikallaan. Suomalainen voisi varmaankin esittää sen hieman toisin ja paljon laajemmin, mutta tämä nyt sattuu olemaan Venäjän historia. Kyllä sellaistakin tarvitaan ja asialla on omat seuraamuksensa.

 

 

Timo Vihavainen ti 13.08. 22:48

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Nähdä Kuola ja kuolla.

ti 02.06. 23:47

Outoja pohjolan kansoja

to 21.05. 23:12

Kerettiläinen pietistien piireissä

la 16.05. 23:12

Kollektiivinen agitaattori

ma 11.05. 23:19

Tiedemies ja hänen aikansa

su 03.05. 22:20

Kansakunnan muistiongelmat

ti 28.04. 23:27

Turpaa tukitaan?

to 23.04. 18:35

Kun näytettiin, kenellä on varaa ja kenellä ei

su 19.04. 22:49

Olennaisista kysymyksistä

ke 15.04. 21:54

Exodukset

la 11.04. 20:14

blogit

Vieraskynä

Pedofiilipropagandaa sukupuolentutkimuksen peruskurssilla

la 16.05.2020 23:43

Juha Ahvio

Se on salaliittoteoria!

to 21.05.2020 23:17

Professorin Ajatuksia

Mitä tehdä terroristivaimoille ja heidän lapsilleen

ti 02.06.2020 23:46

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Koronaviruksen lentoon lähtö: näyttö vihervasemmiston viisaudesta

to 21.05.2020 23:13

Petteri Hiienkoski

Koronavirustaudin maailmanlaajuinen tuhovoima pandemiavertailussa

la 09.05.2020 16:34

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Nyt vain kiltisti maksatte, sanoo herrat EU:n

to 28.05.2020 14:06

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Floydin kuoleman vaikutus valtasuomalaisiin

to 04.06.2020 17:53

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

"Bongoryhmä" Unkarin kimpussa?

ti 02.06.2020 23:48

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Älä koskaan luota Ylen uutisointiin tarkistamatta faktoja

ti 28.04.2020 09:51

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Wollt ihr den totalen Krieg?

ti 02.06.2020 00:03

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Poikkeukselliset ajat

to 16.04.2020 12:37

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Monikulttuurisuus tuhoaa luottamuksen yhteiskunnassa

to 21.05.2020 23:28

Timo Vihavainen

Nähdä Kuola ja kuolla.

ti 02.06.2020 23:47

Matti Viren

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05.2020 23:15