Ensimmäistä kertaa 33 vuoteen kiinalaiset ovat nousseet protestoimaan.

Kiinassa on viime viikkoina osoitettu poikkeuksellisen laajasti mieltä maan tiukkaa koronapolitiikkaa vastaan.

"Maa ei ole nähnyt mitään vastaavaa vuosikymmeniin", raportoi Politico-lehti 29. marraskuuta 2022 ja viittasi "vertaansa vailla" olevaan Kiinan mielenosoitusten aaltoon, jossa on alettu vaatia maan ankaran nollakoronapolitiikan lopettamista.

Kiinassa puhjenneet laajat koronaprotestilevottomuudet saivat alkunsa Xinjiangin maakunnan pääkaupungissa Urumqissa, jossa kymmenen ihmisen kerrottiin kuolleen tulipalossa torstaina 24. marraskuuta 2022. 

Urumqin äärimmäisen ankarien koronakaranteenien syytettiin estäneen pelastustoimia. Kiinan viranomaiset ovat luonnollisesti kiistäneet väitteet siitä, että COVID-toimenpiteet olisivat haitanneet huoneistojen asukkaiden pakoon pääsemistä ja heidän pelastamista.

Kerrostalo Urumqissa, Xinjiangin maakunnan pääkaupungissa , oli tulessa, ja asukkaat jäivät loukkuun sisälle. Pakeneminen oli mahdotonta, koska heidän asuntojensa ovet oli raudoitettu kiinni – ulkopuolelta.

Viranomaiset arvioivat kuolonuhrien määräksi kymmenen, mutta sosiaalisen median viestien mukaan elävältä poltettujen määrä on jopa 44.

Kuukausien ajan maan viranomaiset ovat tuloksetta pyrkineet tukahduttamaan joka ainoan Covid-tapauksen Urumqin 4 miljoonan asukkaan joukossa estämällä asukkaita poistumasta kodeistaan.

Kiina on noudattanut tiukkaa nollatoleranssia koronan leviämisen estämisessä.

Sulkutoimet ovat olleet osa Kiinan jokapäiväistä elämää vuoden 2020 alusta lähtien, jolloin kommunistijohtaja Xi Jinping määräsi, että Covid-virus kitketään kokonaan Kiinasta. 

"Tämä virus on demoni, emmekä voi antaa sen piiloutua", Xi julisti   tammikuussa 2020.

Xin julistuksen myötä "demonisen viruksen" hävittäminen sai kaikki uskonnollisen sodan piirteet, sanoo USA:n johtaviin Kiina-asiantuntijoihin lukeutuva Steven W. Mosher 30.11.2022 päivätyssä LifeSiteNewsin artikkelissaan.

"Yhdessä yössä",  "nolla-COVID-strategiasta" (Zero-Covid) tuli Mosherin mukaan "eräänlainen pyhä Graalin malja, kun paikalliset virkamiehet kilpailivat keskenään tehdäkseen vaikutuksen Xi:hin pyrkimyksillään viruspuhtauteen".

"Viranomaiset lupasivat julkisesti nujertaa kaikki tartunnat, joita ilmeni heidän hallitsemissaan kaupungeissa, ja lukitsivat kokonaisia kaupunginosia heti yhdenkin henkilön saatua positiivisen testituloksen", huomauttaa Kiinan ihmisoikeuksia puolustavan väestöntutkimusinstituutin (Population Research Institute, PRI) puheenjohtaja Steven W. Mosher. 

Mosher muistuttaa Anthony Faucista, joka "lankesi aluksi Kiinan vakuutteluun", että sen "nolla-COVID" -politiikka toimii, vaikka nyt hän sanoo, että siinä "ei ole mitään järkeä".

Mosher tietää, että kiinalaisia ei kuitenkaan huijattu: 

"He huomasivat nopeasti, että politiikalla ei ollut mitään tekemistä 'tieteen' kanssa, ja kaikki liittyi politiikkaan. Kysy heiltä nyt, niin he kertovat sinulle, että sulkutilat kylvävät kuolemaa tuhoisammin kuin tämä virus, joka näiden toimenpiteiden tarkoituksena oli hävittää."

Kolme vuotta kestäneiden, soutamisen ja huopaamisen, on-off -sulkutilojen jälkeen, "he ovat saaneet tarpeekseen", Mosher korostaa. 

Kiinan koronatoimissaan noudattamassa tiukassa nollapolitiikassa pienetkin tautimäärät ovat johtaneet kokonaisten kaupunkien sulkuihin ja karanteenimääräyksiin.

Niin sanottua nollastrategiaa on ylläpidetty väestön massatestaamisella, ankarilla karanteenisäännöillä ja miljoonia ihmisiä kattavilla sulkutiloilla.

"Nolla-Covid" ja koko tämä koronatyrannia on saavuttanut lakipisteensä, jonka seurauksena mielenosoituksista ja mellakoista on tullut arkipäivää Kiinassa.

Suurimpien kaupunkien kaduille lähtee kymmeniä tuhansia ihmisiä. Vaikka Kiina yrittää salata joukkoprotestit ja estää Twitterissä uutisia mielenosoituksista leviämästä  –  yhä useammat ihmiset näyttävät liittyvän osoittamaan mieltään.

"Elon Musk, tiedätkö tästä?" Mosher peräänkuuluttaa.

Avoimet mielenilmaisut kommunistihallintoa vastaan ovat äärimmäisen harvinaisia Kiinassa.

On hyvin epätavallista, että ihmiset purkavat julkisesti vihansa kommunistisen puolueen johtajia kohtaan Kiinassa, missä mikä tahansa suora hallituksen kritisoiminen voi johtaa ankariin rangaistuksiin.

Politicon mukaan "on rohkea ja riskialtis ele uhmata Kiinan presidenttiä, vieläpä julkisesti".

Kiinan presidentti Xi Jinping on vasta äskettäin varmistanut jatkonsa kolmannelle virkakaudelleen ja kruunannut kiistattoman valtapohjansa.

Xi poisti presidentin kahden kauden rajan vuonna 2018, mikä mahdollisti sen, että hän voi hallita loputtomiin.

Politico on analysoinut, mitä tämä uhkarohkea liikehdintä vastustaa Kiinan presidenttiä tarkoittaa Kiinan johtajalle.

Miten tämä vastaanhangoittelu vaikuttaa Xi:hin?

Politicon mukaan toistaiseksi ei ole merkkejä merkittävästä vahingosta Xin asemalle kommunistisen puolueen kärjessä.

"Joka tapauksessa tämä on ensimmäinen suuri kansan vastarinnan osoitus Xin vallan alla, ja Kiinan hallituksen huipulle suunnatut valitukset vääryyksistä ovat liian kovia jäädäkseen kuulematta", Politico kirjoittaa.

Xi on tehnyt nolla-COVIDista henkilökohtaisen poliittisen projektin. Koska kansa vastustaa nyt avoimesti tämän politiikan symboleja - kuten tiukkoja PCR-testivaatimuksia ja maskimääräyksiä - häntä pidetään epäilemättä henkilökohtaisesti vastuussa kansan kiukusta.

Kiinan protestiliikkeisiin erikoistunut Johns Hopkinsin yliopiston tutkija Ho-fung Hung sanoo, että hallitus ja yhteiskunta "etsivät uutta tasapainoa. Tulossa voi olla konflikteja ja epävakautta."

Silti, Politico katsoo, että ajoitus olisi voinut olla huonompi Xille, jos näin laajat mielenosoitukset olisivat tapahtuneet ennen kommunistisen puolueen 20. kongressia lokakuussa, jolloin hänen asemansa varmennettiin historialliselle, kolmannelle kaudelle.

Kysymykseen siitä, mitä merkityksellisyyttä julkisessa uhittelussa on, Politico vertaa Kiinassa nyt puhjenneita laajoja mielenilmauksia, joissa on kyse maan tiukan koronapolitiikan vastustamisesta, "viimeiseen vastaavanlaiseen välikohtaukseen":  vuoden 1989 opiskelijoiden mielenosoitukseen Taivaallisen rauhan aukiolla (Tiananmenin aukio).

Politico kuitenkin näkee silloisten protestien ulottuneen laajemmalle alueelle ja miehittäneen ikonisen aukion Pekingin sydämessä.

"Suurimmalla osalla nuorista, jotka protestoivat COVID-rajoituksia vastaan tänä vuonna, on vain vähän tai ei lainkaan muistikuvia tuosta kuolonuhreja vaatineesta mielenosoituksesta yli 30 vuotta sitten. 

Sen lisäksi, että he eivät tuolloin olleet vielä syntyneet, Taivaallisen rauhan aukiolta ei myöskään ole saatavilla kuvamateriaalia sensuurin alaisuudesta.

Tavallaan kaikkein suurin uhka Xille voisi olla näin monien nuorten, koulutettujen mielien poliittinen herääminen, jotka ovat valmiita julkisesti nousemaan häntä vastaan", Politico summaa.

Yli 100 yliopiston opiskelijat ovat osoittaneet solidaarisuutta mielenosoittajia kohtaan, kertoo Cai Xia, kommunistisen puolueen ideologiakoulun loikkari, joka asuu nyt Yhdysvalloissa.

Yliopistokampuksilla ja keskusta-alueiden vilkkailla kaduilla ihmisten on nähty pitelevän tyhjiä paperiarkkeja symboloidakseen niillä sensuuria ja sananvapauden puuttumista Kiinassa sekä ilmaistakseen tyytymättömyytensä ja protestoidakseen kuolonuhreja vaatinutta tulipaloa Xinjiangin alueella. 

Jotkut mielenosoittajat ovat menneet niinkin pitkälle, että ovat vaatineet   Kiinan presidentti Xi Jinpingiä eroamaan.

Kiina on määrännyt poliisin metsästämään mielenosoittajia.

Miljoonat ovat kärsineet lähes kolmen vuoden ajan massatesteistä, karanteeneista ja sulkutoimista -  ihmiset on vangittu äkillisesti koteihinsa ja jätetty heidät usein ilman ruokaa tai peruslääkkeitä.

Nyt kiinalaisten esittämien vihaisten vastalauseiden jälkeen länsimaisissa tiedotusvälineissä on esitetty toiveikkaita arvioita ja on nähtävissä, että Kiinan kaupungit höllentävät COVID-rajoituksia ja siirtyvät kohdennettavampiin toimenpiteisiin. Rajoitusten lieventäminen on yhdistetty suoraan mielenosoituksiin.

Joissakin raporteissa tulkittavissa on, että Kiina olisi varovaisten arvioiden mukaan "pehmittämässä" politiikkaansa:  Kiina "optimoisi" pian koronavirusstrategiansa "epidemian torjuntaan ja hallintaan liittyvillä uusilla tehtävillä".

On huomattava kuitenkin, että kommunistinen puolue ei ole vastannut mielenosoituksiin ilmoittamalla "nolla-Covidin" ja sen sulkutoimien lopettamisesta, vaan tehnyt muutoksia sanamuotoon uskotellakseen maailmalle, että se on keventänyt rajoituksia.

Breitbart huomauttaa, että joukkomielenosoituksista huolimatta Kiina ei ole hellittänyt, vaan se pikemminkin yrittää saada maailman vakuuttuneeksi siitä, että se on löysännyt sääntöjä "mongerrellessaan sanoissaan", pelkästään höynäyttääkseen totalitaarisen valtion ulkopuolella olevia. 

"Esimerkiksi Pekingissä hallitus 'neuvoi' asukkaita pysymään kodeissaan, mutta ei määrännyt sitä - mikä tarkoittaa samaa julmassa totalitaarisessa diktatuurissa", Breitbart News raportoi. "Samoin Guangzhoussa viranomaiset eivät ole sulkeneet koko 15 miljoonan ihmisen kaupunkia, mutta ilmoittivat suunnitelmasta laajentaa karanteenitiloja yli 200 000 vuodepaikalla ja valmistautuvat lähinnä lukitsemaan asukkaat kotiensa ulkopuolelle."

Kiinan diktaattori Xi Jinpingin kommunistisen hallinnon ase internetin sensuuria varten eli Kiinan kansantasavallan keskeinen internetin sääntely-, sensuuri-, valvonta- ja valvontavirasto Kiinan kyberavaruushallinto (The Cyberspace Administration of China, CAC ) julkaisi äskettäin joukon säännöksiä, jotka on määrä panna täytäntöön 15. joulukuuta 2022 ja joilla ryhdytään ankariin toimenpiteisiin käymällä internetin käyttäjien kimppuun, jotka tykkäävät viesteistä, joita pidetään "haitallisina" tai "laittomina".

CAC:n verkkosivuilla julkaistut ohjeet vaativat myös kaikkia sosiaalisen median alustoja – jo nyt voimakkaasti sensuroituja ja säänneltyjä  –  kehittämään yhteiskunnallisen pisteytysjärjestelmän, jonka avulla käyttäjiä arvioidaan heidän mielipiteidensä, tykkäystensä ja muiden sivustojen kanssa tapahtuneen vuorovaikutuksen perusteella. 

Kiinan kommunistisen puolueen määräämä koronaviruksen nollastrategia, jatkuvat sulkutilat ja karanteenileirit, ovat käynnistäneet mielenosoitukset, joita Associated Press kuvailee "suurimmaksi julkiseksi erimielisyyden osoitukseksi hallitsevaa kommunistista puoluetta vastaan vuosikymmeniin".

Kiina käyttää aktiivisesti kotiarestia viruksen lieventämismenetelmänä, ja elämän karu todellisuus raudanlujien sääntöjen alla on jopa herättänyt kritiikkiä Maailman terveysjärjestöltä (W.H.O.), jonka johtaja on pitänyt          kommunistisen maan strategiaa "kestämättömänä".

Antropologiaan, väestötieteeseen ja Kiinan väestönhallintaan erikoistunut   amerikkalainen yhteiskuntatieteilijä, Kiina-spesialisti Steven W. Mosher        pitää ankaria sulkutoimia alkusysäyksenä, mutta Kiinan maanlaajuiset mielenosoitukset ensi kerran 33 vuoteen merkitsevät enemmän, kyse on hänen mukaansa paljon muustakin. 

"Kyse on kolmen viime vuoden taloudellisesta hajaannuksesta, nousevista työttömyysluvuista ja erityisesti nuorten tulevaisuudennäkymien heikkenemisestä." 

Kyse on Steven W. Mosherin mukaan "Great Resetin kommunistisesta kiinalaisesta versiosta", jossa yhteiskunnallinen pisteytysjärjestelmä ja nyt COVID-passit sanelevat, mitä voit ostaa ja minne voit mennä.

"Ennen kaikkea kysymys on peloista, että Kiina on ajautumassa uuteen tuhoisaan kulttuurivallankumoukseen. Ensimmäistä kertaa Maon jälkeen toinen vallanhimoinen johtaja on onnistuneesti täyttänyt keskuskomitean kätyreillään, jotka valitsivat hänet yksimielisesti kolmannelle kaudelle."

Kiina-spesialisti Mosher kiinnittää huomionsa siihen, että levottomuuksista huolimatta Xi Jinping ei ole perääntynyt "nolla COVID" -politiikastaan, "eikä hän todennäköisesti teekään niin", hän painottaa. 

Vaikka pienistä muutoksista politiikkaan on ilmoitettu – esimerkiksi tartuntavaarallisten ovia ei enää hitsata kiinni –  politiikka itsessään jatkuu, uskoo Mosher. 

Sen hylkääminen merkitsisi Mosherin mukaan "valtavaa kasvojen menetystä Great Helmsman 2.0:lle", kuten jotkut nyt kutsuvat Xi:tä, käyttämällä aiemmin puheenjohtaja Mao Zedongille varattua titteliä.

Toistaiseksi vielä uutiset mielenosoituksista onnistuvat löytämään tiensä suuren palomuurin läpi Kiinasta. 

Mosher ennustaa kuitenkin, että jos mielenosoitukset jatkavat leviämistään, viranomaiset yksinkertaisesti sulkevat internetin kokonaan. Kun tämä pimennys tapahtuu, voimme hänen mukaansa olla varmoja siitä, että joukot ja panssarivaunut tulevat perässä.

"Xi johtaa hallintoa, joka on enemmän kuin halukas vuodattamaan verta pysyäkseen vallassa. Se osoitti tämän 4. kesäkuuta 1989, kun se murhasi tuhansia pääkaupunkinsa sydämessä Tiananmenin aukiolla."

Se, mitä Mosherin mielestä presidentti Joe Bidenin pitäisi tehdä selväksi nyt, ennen väkivaltaa, on se, että tulen avaamisella aseettomia mielenosoittajia kohti on vakavia seurauksia. 

"Hänen pitäisi sanoa, että vastuussa olevia virkamiehiä, mukaan lukien Xi Jinpingiä itse, rangaistaan, ja kaikki heidän tai heidän perheenjäsentensä hallussa oleva Yhdysvaltojen omaisuus takavarikoidaan. 

Hän voisi myös luvata, että kaikkia tällaisia toimia seuraa talouksiemme nopea irrottaminen toisistaan ja yhdessä liittolaistemme kanssa vaaditaan korvauksia COVIDin päästämisestä valloilleen maailmalle", USA:n johtaviin Kiina-asiantuntijoihin lukeutuva Steven W. Mosher kiteyttää.

Mosher harmittelee, että Yhdysvallat on antanut vain lyhyen lausunnon, jossa Valkoinen talo on ehdottanut Kiinaa luopumaan "nolla-Covidista" ja keskittyisi rokotuspolitiikkaan.

Steven W. Mosher katsoo, että Kiinan kommunistihallinnolle jakamien kansanterveyttä koskevien neuvojen asemesta Yhdysvalloissa pitäisi olla huolissaan Kiinan kansalaisten terveydestä tukahduttamistoimien yhteydessä.

Torstaina 1.12.2022 julkaistun kyselyn mukaan mielenosoittajat Kiinassa saavat amerikkalaisten ylivoimaisen enemmistön tuen Kiinan kommunistisen puolueen harjoittamaa tyrannimaista "nolla COVID" -sulkupolitiikkaa vastaan.

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija ja brittiläisen Telegraph -sanomalehden puolustus- ja ulkomaanasioiden toimittaja Con Coughlin toteaa 6.12.2022 päivätyssä artikkelissaan "Biden pettää vapautta rakastavat mielenosoittajat Kiinassa ja Iranissa", että Washingtonin näkökulmasta kommunistisen puolueen itsevaltaista hallintoa suoraan haastavan protestiliikkeen puhkeamista olisi pidettävä myönteisenä kehityksenä, koska se osoittaa, että maassa, josta on tullut Amerikan tärkein suurvaltakilpailija, on merkittäviä poliittisia erimielisyyksiä.

Silti sen sijaan, että Bidenin hallinto tukisi rohkeita mielenosoittajia, jotka uhmaavat kommunististista tyranniaa, se näyttää kuitenkin haluttomalta kommentoimaan kuohuntaa, Con Coughlin pohtii. 

"Biden, ulkoministeri Antony Blinken ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan ovat kaikki välttäneet kommentoimasta levottomuuksia.

Bidenin vaiteliaisuus Kiinan suhteen voi selittyä hänen äskettäisellä kolmen tunnin tapaamisellaan Xin kanssa G20-huippukokouksessa Indonesiassa, kun nämä kaksi johtajaa sopivat jännitteiden lieventämisestä kiistanalaisissa kysymyksissä, muun muassa Taiwania koskien.

Yhä enemmän on myös todisteita siitä, että hän näyttää olevan toden teolla poliittisesti vaarassa 'Kiinan kommunistiseen puolueeseen liittyvien henkilöiden ja yritysten' ja Bidenin perheen välisten avokätisten sopimusten takia."