Alankomaat Great Reset -agendan "pilottimaa"

"Mikä olisikaan parempi tapa hallita ihmisiä kuin kontrolloida heidän elintarviketuotantoaan?"

Ulkomaat ma 08.08.2022 23:41

Aivan kuten rekkakuskien Convoy-mielenosoitukset aiemmin tänä vuonna Kanadassa rokotepasseja ja muita sulkurajoituksia vastaan, Alankomaiden hallitus on suututtanut maanviljelijät kovilla uusilla päästötavoitteillaan ja käy parhaillaan taistelua maanviljelijöitä vastaan.

Hollannissa maanviljelijät ovat järjestäneet koko alkukesän traktorimielenosoituksia vastalauseena Alankomaiden hallituksen päättämille uusille, täysin tyrannimaisille typpipäästörajoituksille.

Käytännössä päästövaatimukset ovat niin rajuja ja nopeita, että moni tila joutuu sulkemaan toimintansa kokonaan.

Luottamusta Hollannin hallitukseen ei myöskään ainakaan paranna se, miten jännitteet kuumenivat aiemmin sen jälkeen, kun poliisi otti yhteen maanviljelijöiden kanssa, ja yksi poliisi meni jopa niin pitkälle, että ampui  aseella traktorin ratissa olevaa teini-ikäistä kohti

Breitbart News Daily SiriusXM -juontajan, Alex Marlow'n haastattelussa 15. heinäkuuta 2022 hollantilainen poliittinen kommentaattori Eva Vlaardingerbroek taustoittaa:  

"Hallituksemme noudattaa ilmastoagendaa, laajemmin sanottuna Agenda 2030:a, ja heidän mukaansa Alankomaissa typpi- ja ammoniakkipäästöt ovat liian suuret ja ne uhkaavat ilmastoa ja paikallista luontoa, ja niitä on vähennettävä."

Poliittinen kommentaattori on ymmällään, että "jostain syystä he eivät käy lentoyhtiöiden tai muiden teollisuudenalojen kimppuun, jotka tosiasiallisesti ovat näiden päästöjen aiheuttajia".

Hollantilaiset maanviljelijät ovat sen sijaan päämaalitauluina. 

"He sanovat, että maanviljelijöiden on luovuttava 30 prosentista maastaan vuoteen 2030 mennessä, ja monille näistä viljelijöistä se tarkoittaa, että heidän on kokonaan lopetettava elinkeinonsa... ja se maa menee valtiolle, yllätys, yllätys", Vlaardingerbroek luonnehtii Alankomaissa jo nähtävissä olevia "ilmastonmuutospolitiikan" seurannaisvaikutuksia.

"Maanviljelijöitämme pakkolunastetaan ja valtio varastaa heidän maansa... ja usein kyseessä ovat yritykset, jotka heillä on ollut perheissään vuosisatojen ajan, koska Alankomaiden maatalousala on erittäin vahva."

Alankomaalainen poliittinen kommentaattori uskoo, että maanviljelyalaan kohdistuvalla hyökkäyksellä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, ja huomauttaa, että Alankomaat on maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä.

Maa on myös Euroopan suurin lihan viejä ja maailman viidenneksi suurin maitotuotteiden viejä - kyse on siis teollisuudenalasta, joka on ilmastohoureisiin keskittyvän globaalin projektin pääkohde.

Liberaalin globalistisen pääministerin, Mark Rutten koalitiohallituksen aikana Alankomaat on sitoutunut vähentämään karjan tuottamia typpipäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jotta se olisi linjassa     EU:n Natura 2000 -hankkeen kanssa, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot suojelevat tiettyjä alueita, jotka Bryssel on määrittänyt olevan ekologisesti vaarassa. Tämä tarkoittaa, että joidenkin alueiden on pakko vähentää   päästöjään jopa 95 prosenttia, ja arvioiden mukaan se voi vaikuttaa 30 prosenttiin maan viljelysmaista.

Kun valtioneuvosto, maan ylin hallintotuomioistuin ja lainsäädäntävallan neuvoa-antava elin, päätti vuonna 2019, että Alankomaiden politiikka typpipäästöjen hillitsemiseksi oli riittämätöntä, se pakotti hallituksen harkitsemaan tiukempia toimenpiteitä.

Alankomaiden hallitus julkisti kesäkuussa 2022 typen vähentämistavoitteita kuvaavan yksityiskohtaisen kartan, ja kutsui sitä "väistämättömäksi siirtymäksi". Siinä todettiin, että tuleva vuosi toisi vihdoin selvyyden alankomaalaisille maanviljelijöille, "voivatko he jatkaa elinkeinoaan ja miten. Ministeri näkee viljelijöillä olevan kolme vaihtoehtoa: tulla 'kestävämmäksi', siirtää tuotantonsa muualle tai lopettaa".

Hollannin hallitus aikoo siis alentaa typpipäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja on varannut 24,3 miljardia euroa (25,6 miljardia dollaria) lisärahoitusta muutosten rahoittamiseen. Maakunnallisilla viranomaisilla on vuosi aikaa laatia suunnitelmat vähennysten saavuttamiseksi.

Maanviljelijät ovat olleet Alankomaiden hallituksen kanssa napit vastakkain jo vuosia hallituksen "typpipolitiikan" takia, mutta päästötavoitteet saivat valloilleen uusia mielenosoituksia, kun traktorit tukkivat moottoriteitä ja supermarkettien jakelukeskuksia, mikä johti hetkellisesti jopa tuoretuotteiden pulaan ja tyhjentyneisiin hyllyihin joissakin elintarvikemyymälöissä.

Maanviljelijät ovat ottaneet myös yhteen poliisin kanssa hallituksen typpipolitiikasta vastaavan ministerin kodin ulkopuolella; osoittaneet mieltä tiesuluilla kasaamalla teille lantaa, heinäpaaleja, autonrenkaita ja muita jätteitä Alankomaiden pääministeri Mark Rutten globalistista hallitusta vastaan.

Alankomaalaiset maanviljelijät, jotka ovat nyt protestoineet viimeisten viikkojen aikana tällaisia täysin mielivaltaisia ja järjettömiä typen määrän sääntelyjä vastaan eri puolilla maata, ovat todenneet, että muut EU:n jäsenvaltiot eivät noudata näin tiukkoja säännöksiä, ja siksi on epäoikeudenmukaista asettaa esteitä kotimaiselle liiketoiminnalle.

Heidän mukaansa on epäreilua, että rajoitukset kohdistuvat niin voimakkaasti juuri maatalouteen, vaikka typpipäästöjä syntyy myös esimerkiksi teollisuudesta ja liikenteestä.

Harmia aiheuttaa myös se, että monien viljelijöiden jo tekemät kalliit investoinnit päästövähennyksiin valuvat nyt hukkaan, kun ja jos tilat joudutaan sulkemaan. Protesteista onkin tullut jonkinlainen Hollannin keltaliivi-ilmiö eikä loppua levottomuuksille ole näköpiirissä.

"Nämä ovat kunniakkaita, erittäin ahkeria ihmisiä ja hyvin menestyviä ihmisiä, joilta nyt ryöstetään heidän omaisuutensa", Eva Vlaardingerbroek painottaa Breitbartille.

Vlaardingerbroek korostaa myös, että syy Alankomaiden hallituksen haluun vallata viljelysmaata liittyy erottamattomasti Euroopan maahanmuuttokriisiin eikä väitettyyn ilmastokriisiin, ja hänen mukaansa hallitus aikoo käyttää maata keskusten rakentamiseksi siirtolaisvirtojen asuttamista varten.

Hän on pannut merkille: "Meillä on massamaahanmuutto [ja] meillä on avoimet rajat. Maahamme on tulossa niin paljon maahanmuuttajia, eikä hallituksella ole paikkaa majoittaa heitä."

Poliittinen kommentaattori Eva Vlaardingerbroek kertoo lisäksi paljastuneista valtion asiakirjoista, "joissa on mustaa valkoisella kirjoitettu, että ... he aikovat todella käyttää pakkolunastettua maata pakolaiskriisikeskuksen rakentamiseen".

Alankomaiden asuntokriisi ei johdu Alankomaiden väestönkasvusta vaan pikemminkin siis siitä, että Euroopan unioni toteuttaa avoimia rajoja koskevaa agendaansa. Näin on jo alkanut tapahtua, kun Flevolandin provinssi osti "typpitilan" Noordoostpolderista tarkoituksenaan perustaa turvapaikka-asioiden käsittelykeskus sinne, missä oli aiemmin viljelysmaata.

Poliittinen kommentaattori Eva Vlaardingerbroek huomauttaa maanviljelijöiden olevan tietoisia siitä, että nämä päätökset eivät synny vain kansallisella tasolla, ja korostaa, että pääministeri Mark Rutte "on hyvin vahvasti mukana Maailman talousfoorumissa, ja on kaikkien Agenda 2030:ssa ja Great Resetissä esitettyjen ideoiden suuri kannattaja":

"Kaikki täsmää, kaikki tämä politiikka on peräisin näistä toimielimistä ja niitä toteutetaan ensimmäisenä maassamme, olemme tämän agendan eräänlainen pilottimaa yhdessä Kanadan kanssa", Vlaardingerbroek summaa.

Eva Vlaardingerbroek selkeyttää ja toteaa, että Kanadan ja Alankomaiden kaltaisia maita käytetään valmistelualueina, suuren nollauksen (Great Reset) testauspaikkoina, joissa Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) ja muut globalistiset eliitit voivat edistää radikaaleja suunnitelmiaan yhteiskunnan muuttamiseksi.

Hollantilaisen poliittisen kommentaattorin haastattelusta uutisoi Breitbart.

Poliittinen kommentaattori on niin ikään havainnut yhtäläisyyksiä länsimaiden hallitusten "ilmastonmuutosta" koskevien käskyjen ja niiden määräysten välillä, jotka annettiin Covid-19 -tartuntojen "vähentämiseksi":  valtion vallan laajentaminen, johon liittyi vastaavasti yksilön oikeuksien loukkaamiset.

"Aina sinun - tavallinen kansalainen - on luovuttava oikeuksistasi. Se on trendi nyt. Se ihmisten on alettava ymmärtämään. Se on hallituksiemme todellinen agenda, ja tietysti elintarvikehuolto - maanviljelijät - mikä olisikaan parempi tapa hallita ihmisiä kuin kontrolloida heidän elintarviketuotantoaan?" poliittinen kommentaattori peräänkuuluttaa.

Elintarvikkeiden tiukka valvonta antaa hallitukselle "täyden hallinnan" ihmisten elämään, "jos he voivat sanella mitä ja milloin voimme tai emme saa syödä", Eva Vlaardingerbroek summaa.

"Vähemmästäkin on syttynyt sotia", hän kiteyttää.

Hollantilaisten maanviljelijöiden tyytymättömyydestä typpipäästöjä rajoittavaa uutta ympäristölakia kohtaan on uutisoinut Suomessa muun muassa Yle (täällä ja täällä), mutta pääasiassa sivuuttamalla tyystin viljelijöiden todellisen hädän ja epätoivon elinkeinostaan leimaamalla hollantilaiset maanviljelijät sen sijaan väkivaltaisiksi ja käyttämällä uutisissaan vanhaa valtamedioiden maalituskikkaa ja väittänyt, että protesteissa on mukana myös äärioikeistoa ja salaliittoteorioihin uskovia, sekä koronakriitikkoja.

Silminnähtävää on se karvastelun määrä, joka ilmenee valtamedioissa sapetuksena, kun oikeisto antaa vuolaan tukensa ympäri maailmaa Hollannin viljelijöiden protesteille.

Muun muassa vaalivilpin avulla syrjäytetty Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Ranskan oikeistojohtaja, Kansallisen liittouman puheenjohtaja Marine Le Pen ovat ottaneet voimakkaasti kantaa alankomaalaisten maanviljelijöiden puolesta.

"Me tuemme hollantilaisia viljelijöitä, jotka taistelevat urhoollisesti vapautensa puolesta", Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli kannustanut hollantilaisia farmareita Arizonassa hiljattain pitämässään kampanjatilaisuudessa.

"Me vastustamme ilmastofanaatikkoja!" Trump alleviivasi. 


 

Tytti Salenius ma 08.08. 23:41

Pääuutiset

blogit

Olli Pusa

Venäjän idea 1

Klo 13:52.

Tapio Puolimatka

Asiantuntijalausunto liittyen hallituksen esitykseen laiksi sukupuolen vahvistamisesta (HE 189/2022 vp)

pe 02.12. 22:26

Heikki Porkka

Epäluottamuksen tunne sisäministeriä, Yleä ja Poliisihallitusta kohtaan on terve ilmiö

su 27.11. 11:17

Henna Kajava

Espoon virkamiehet kieltävät jengiytymisilmiön

su 27.11. 03:41

Juha Ahvio

Yhteiskunnan perustus on perhe

pe 25.11. 19:47

videot