Halla-aho Lahdessa: "Vuoden 2015 siirtolaisvyöry Afrikasta ja Lähi-idästä puhkaisi Euroopassa mätäpaiseen"

"Seuraava mullistus nähdään viikon kuluttua Ruotsissa. Monissa maissa tämä herätys tulee valitettavan myöhään, ja tuhojen korjaaminen on vaikeaa"

Kotimaa su 02.09.2018 12:25
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho

Perussuomalaisten puolueneuvosto kokoontui lauantaina Lahteen puhumaan politiikan sisällöstä ja siitä, millaisilla ohjelmilla puolue lähtee ensi keväänä pidettäviin eduskunta- ja eurovaaleihin, mutta myös mahdollisiin maakuntavaaleihin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon vahva, mutta pientä ihmistä koskettava puhe avasi perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksen ja synnytti useita raikuvia väliaplodeja.

Halla-aho tarttui puheessaan ensimmäisenä "positiiviseen visioon", jonka puutteesta perussuomalaisia on usein nuhdeltu: perussuomalaisten väitetään puhuvan liikaa ongelmista ja valittavan.

Hän uskoo tämän liittyvän osittain siihen, että päättäjien tehtävästä sekä julkisen vallan ja yksilön välisestä suhteesta on olemassa erilaisia käsityksiä.

Hän viittasi hiljattain julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan perussuomalaisten äänestäjät ovat poikkeuksellisen liberaaleja. Tulos ei ollut yllättänyt Halla-ahoa, sillä hän näkee perussuomalaisten(kin) olevan yksilöitä, eikä "punaniskaisia konservatiiveja", joina heitä usein pidetään.

"He vastustavat kyttäämistä, kieltämistä ja määräilyä. He eivät pidä siitä, että joku muu tulee kertomaan heille, miten heidän pitää ajatella, mitä heidän kuuluu sanoa, mitä heidän tulee syödä, millaisilla kulkuvälineillä he saavat liikkua", Halla-aho kehui johtamaansa perussuomalaisen puolueen jäsenistöä.

Halla-aho otti puheessaan myös kantaa vastakkainasetteluun, jota on alettu paheksua julkisessa keskustelussa. Hän pitää vastakkainasettelua nimenomaan tarpeellisena, "koska asiat ovat vastakkain".

Halla-aho sanoi perussuomalaisten haluavan yhteiskunnan, jossa mahdollisimman moni huolehtii ja kantaa vastuun itsestään - mutta jossa myös niistä pidetään huolta, jotka eivät siihen itse kykene.

"Tämä on taloudellisesti mahdollista vain, jos asiakaskunnaksi rajataan oma kansa. Tämä ei ole ilkeyttä eikä julmuutta vaan reiluutta ja realismia. Turvallisuus ja hyvinvointi eivät synny siitä, että julistetaan turvallisuutta ja hyvinvointia. Ne syntyvät konkreettisista poliittisista valinnoista, jotka edistävät turvallisuutta ja hyvinvointia", Halla-aho perusteli.

Halla-ahon mielestä yhteiskunnassamme "sallittujen asioiden putki kapenee" jatkuvasti.

"Tavallisen ihmisen pitäisi koko ajan sipsutella varpaillaan ja puhua kieli keskellä suuta, ettei joku loukkaannu, pöyristy ja traumatisoidu. Tavallisen suomalaisen edellytetään koko ajan tuntevan syyllisyyttä kaukaisten maiden ongelmista, ilmastonmuutoksesta, ruokavaliostaan, omasta ihonväristään, sukupuolestaan tai sukupuolisesta suuntautumisestaan. Minun mielestäni tällainen ilmapiiri ei ole positiivinen visio."

Halla-aho luonnehti omaa positiivista visiotaan sellaiseksi, jossa ihmisten annetaan olla rauhassa ja keskittyä omaan elämäänsä:

"Perussuomalaiset uskovat itsenäiseen, vapaaseen, ajattelevaan kansalaiseen, joka tietää itse, mikä on hänelle hyväksi."

Puoluetta on syytetty aina yhden asian puolueeksi, joka puhuu liikaa maahanmuutosta.

Halla-aho näkee kritiikin johtuvan pääosin siitä, että median ja muiden puolueiden mielestä maahanmuutosta ei pitäisi puhua lainkaan. Hän huomautti maailman muuttuneen ympärillämme ja vuoden 2015 siirtolaisvyöryn Afrikasta ja Lähi-idästä puhkaisseen Euroopassa mätäpaiseen.

"Mätäpaise" oli muodostunut vuosikymmenten aikana, ja johti dramaattisiin poliittisiin mullistuksiin monissa maissa, muun muassa Itävallassa ja Italiassa.

"Seuraava mullistus nähdään viikon kuluttua Ruotsissa. Monissa maissa tämä herätys tulee valitettavan myöhään, ja tuhojen korjaaminen on vaikeaa", Halla-aho arveli.

Halla-aho muistutti, että perussuomalaiset ovat puhuneet leväperäisen maahanmuuttopolitiikan seurauksista jo vuosien ajan

"Ruotsin, Ranskan ja monen muun maan palavat lähiöt, terrorismi, islamilainen fanatismi ja käsistä karannut järjestäytynyt rikollisuus ovat terveellinen muistutus siitä, mihin Suomi on menossa, jos suunta ei muutu", hän painotti ja lisäsi, että on lopetettava niiden virheiden tekeminen, joita kaikki muut ovat ennen meitä tehneet, koska ne johtavat aina samaan lopputulokseen.

"Viisas oppii muiden virheistä. Tässäkin asiassa on keskityttävä konkretiaan, ei julistuksiin. Ei riitä, että julistetaan kauniita tavoitteita. Ei riitä, että ollaan huolissaan maahanmuuttajien syrjäytymisestä, työttömyydestä ja rikollisuudesta tai koulujen ja asuinalueiden eriytymisestä", Halla-aho kiteytti.

Halla-aho pitää päätöksentekijöiden tehtävänä ratkaista ja ehkäistä ongelmia sekä velvollisuutena puhua niistä.

"Perussuomalaiset ovat käytännöllinen puolue, eivät julistuspuolue. Jos ongelmia halutaan ratkaista, ne on ensin tunnistettava ja analysoitava. Tämän jälkeen on laadittava tiekartta", Halla-aho selvitti ja totesi, ettei perussuomalaisilla tavoitteiden ja keinojen välillä ole ristiriitaa:

"Meidän tavoitteemme on inhimillinen Suomi, joka pitää huolta omistaan taloudellisesti kestävällä pohjalla. Meillä on realistiset keinot, joilla tätä tavoitetta edistetään. Meille Suomen valtio ei ole globaali sosiaalitoimisto vaan suomalaisten edunvalvontakoneisto."

Halla-ahon mukaan tämän päivän politiikan keskeisenä ongelmana on se, että suurin osa puolueista keskittyy nimenomaan julistamaan - sen sijaan, että tehtäisiin konkreettisia toimenpiteitä, jotka puuttuisivat ongelmien syihin.

Hän otti esimerkiksi vasemmiston, joka julistaa puolustavansa pientä ihmistä, mutta että julistamalla ei paranneta pienen ihmisen asemaa.

"Pieni ihminen on se, joka kärsii talouden globalisaatiosta, uusliberalismista ja holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta eniten. Hän joutuu kilpailemaan työpaikoista ja kohtuuhintaisista asunnoista. Hänellä ei ole varaa yksityislääkäriin. Hän ei voi äänestää jaloillaan ja lompakollaan, kun oma asuinalue ja lasten lähikoulu ghettoutuvat."

Halla-aho luetteli eri puolueiden "julistusohjelmia" ja ihmetteli muita puolueita, jotka kannattavat haitallisen maahanmuuton jatkamista ja lisäämistä eivätkä näe mitään ongelmaa siinä, että Suomi käyttää satoja miljoonia euroja vuodessa Ruotsin kautta tulevien "turvapaikkaturistien majoittamiseen ja viihdyttämiseen vastaanottokeskuksissa" ja että jo nyt keskeisissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on 10 ja 20 prosentin välillä, ja suurissa kaupungeissa yli kolmannes toimeentulo- ja asumistukiasiakkaista on ulkomaalaisia.

"Kukaan ei edes kysy, mistä nämä rahat tulevat. Tulevatko ne jostakin taikakassasta?" Halla-aho hämmästeli.

Kokoomus julistaa olevansa yrittäjien puolue mutta ei tee politiikkaa, joka edistäisi yrittäjän asemaa. Keskusta puolestaan julistaa olevansa maaseudun puolue; silti maaseutua ollaan ajamassa alas, vaikka meillä on keskustan vetämä hallitus ja suuressa osassa maaseutu-Suomea keskustan yksinvalta. Demarit sitä vastoin julistaa olevansa duunareiden puolue mutta kannattaa ympäristö- ja energiapolitiikkaa, joka ajaa teollisuustyötä pois Suomesta. Kun taas vihreät julistaa naisten oikeuksia ja kestävää kehitystä, mutta kannattaa fanaattisesti uusien kuluttajien massamuuttoa Suomeen ja tyypillisesti erittäin naisvihamielisistä kulttuureista, Halla-aho eritteli puolueiden "manifesteja".

"Kansallismielisyys on, ja on aina ollut, pienen ihmisen aate", Halla-aho totesi silminnähden liikuttuneena ja kertoi viimeisen vuoden aikana kiertäessään eri puolilla Suomea tapaamistaan ihmisistä sekä siitä kohtaamastaan "hengestä, pyyteettömyydestä ja aatteen palosta, jolla perussuomalainen kenttä tekee perussuomalaista työtä piireissä, paikallisyhdistyksissä ja toreilla".

Hän myös mainitsi yleisten aiheiden lisäksi ihmisillä olleen kysymyksiä ja huolia, joista hän ei ollut lainkaan tietoinen ennen käymiään keskusteluja paikallisten kanssa.

"Meidän, jotka olemme politiikassa työksemme, on terveellistä muistuttaa itseämme jatkuvasti siitä, mistä tämän puolueen uskottavuus ja menestys kumpuaa. Me olemme ihmisten arjessa läsnä muulloinkin kuin vaalien alla. Ja meillä on linja, joka pitää", Halla-aho vakuutti selvästi herkistyneenä.

Halla-aho korosti, että mikään ei syö tavallisten ihmisten uskoa demokraattiseen vaikuttamiseen yhtä pahasti kuin kokemus siitä, että mikään ei muutu, äänestipä ketä hyvänsä.

"Hyviin asemiin, hillotolpille päässeiden poliitikkojen leipääntyminen, laitostuminen, oman edun tavoittelu ja takinkäännöt ovat myrkkyä demokratialle", hän sanoi ykskantaan.

Yleisin viesti, jonka hän kertoi perussuomalaisten teltoilla ja kojuilla tavallisilta kansalaisilta viimeisen vuoden aikana kuulleen, oli ollut tämä:

”Älkää te kääntäkö takkianne!” Nuorilta ja vanhoilta, maalla ja kaupungissa, erilaisilla murteilla: ”Älkää te kääntäkö takkianne!”

Tämä olkoon ohjenuoramme, Halla-aho vetosi puheensa lopuksi kaikkiin perussuomalaisiin.


 

 

Tytti Salenius su 02.09. 12:25

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Pääuutiset

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

Klo 00:00.

Timo Vihavainen

Entropia kasvaa

la 17.11. 23:54

Professorin Ajatuksia

Susanna Koski havaitsi kaksinaismoralismia

la 17.11. 23:52

Jukka Hankamäki

Mikä GCM? Vähemmän on enemmän myös maahanmuuttopolitiikassa

pe 16.11. 23:36

Juha Ahvio

YK:n GCM-sopimus uhkaa sekä kansallisia rajoja että sananvapautta

to 15.11. 23:38

videot