Blogi: Timo Vihavainen, ti 02.10.2018 22:30

Terveydestä

Terveyden ylistys

 

On truismi, että rahalla saa yhtä ja toista, mutta ei niitä asioita, jotka ovat ihmiselle tärkeimmät. Vanhan latinorenkutuksen mukaan tärkeimpiä ovat salud, dinero y amor eli terveys, raha ja rakkaus, erityisesti viimeinen näistä, muka.

Oli miten oli, ensin mainittu ainakin on olennainen asia. Jos se ei ole kunnossa, on hyvinvointi kurjalla tasolla, vaikka kaikkea muuta olisi yllin kyllin.

Niinpä terveyden toivominen on monissa kielissä ylivoimaisesti suosituin hyvänsuopa toivotus, jonka voi toiselle ihmiselle sanoa.

Latinassa asia ilmaistiin parillakin eri sanalla. Ensinnäkin varsinainen terveys eli salus noteerattiin tervehdyksellä salve! -ole terveenä. Lisäksi käytettiin myös sanontaa vale!, jolla viitattiin hyvään kuntoon, validiteettiin, jonka vastakohtana on tunnetusti invaliditeetti.

Sitä paitsi yleinen tervehdys ave! sopi käytettäväksi kenelle vain, keisarista neitsyt Mariaan. Itse asiassa jopa vainajille saatettiin toivottaa terveyttä. Niinpä runoilija Catullus lausui kuolleelle veljelleen: nunc in perpetuum, frater, ave atque vale! Ikuisuudeksi, veljeni nyt, jää hyvästi, hyvin sä voi!

Minusta tämä oli vähän omituista, vaikka Catullus ehkä kannatti sitä mahdollisuutta, että veli olisi päässyt Elysionin kentille, mutta ilmeisesti myös muinaisessa Roomassa sanojen käyttömerkitys oli useassa tapauksessa irronnut niiden varsinaisesta sisällöstä.

Salus-sanan tapaamme kaikkien romaanisten kielten tervehdyksissä: salud, salut ja mitä heitä lienee. Laivoilla oli aikoinaan tapana tervehtiä toisiaan ampumalla laukauksia niin sanotuilla saluuttikanuunoilla ja siitäpä juontuukin venäjän kieleen ilmestynyt, ilotulitusta tarkoittava sana: saljut.

Aika jännittävä merkityksen vaellus tässä siis on terveydestä paukutteluun, mutta onhan sanoillakin kohtalonsa. Kiinnostava on mielestäni myös latinalainen sanonta salus populi -suprema lex. Kansan terveys on korkein laki, kuten se on sananmukaisesti käännettävä. Toki salus tässä tapauksessa viittaa lähinnä menestykseen, etuun.

Venäjällä, ennen vallankumousta, keisari tervehti joukkoja sanomalla Zdorovo, rebjata! -terve, pojat! Tällöin sanassa zdorovo, paino oli toisella tavulla. Jos se on ensimmäisellä, se tarkoittaisi, hyvin tehty, pojat!

Pojat vastasivat karjaisemalla Zdravija želajem, vaše velitšestvo! -terveyttä toivotamme, teidän majesteettinne! Tässähän muodot ovat arkaaiset, suuremman juhlallisuuden saavuttamiseksi, kirkkoslaavin tyyliin käytetään lyhyitä muotoja: zdravije, sanan zdorovije asemesta ja niin edelleen.

Terveys se joka tapauksessa oli se kultaakin kalliimpi asia, jota toivotettiin ja joka oli korkeammassa kädessä, kuten sanotaan, jopa tsaaria korkeammassa.

Mutta myös jokaiselle sanottava zdravstvuj/te tarkoittaa kehotusta olla terveenä. Zdravije/zdorovije on siinäkin kantana.

Väkevien viinojen maissa on yleistä ryypätä nimenomaan terveydeksi: za zdorovije! Voihan sitä myös juoda terveydekseen eli mielin määrin, jolloin sanotaan na zdorovije (pust pjot na zdorovije…). Maljaa kohottaessa sanotaan usein myös budem zdorovy/imi -pysykäämme terveinä!

Suomen sana terve on hyvä tervehdys sellaisenaan. Valitettavasti sitä pidetään jotenkin hieman tylynä ja tuttavallisena, mitä taas viron tere ei ole. Jälkimmäinen sopii kaikille ja joka tilanteessa, ellen erehdy.

Varsinaiset tervetulotoivotukset ovat luku sinänsä. Siinähän kaiketi toivotaan, että tulija pysyisi terveenä. Se, että hän on tervetullut, mahtanee myös tarkoittaa, ettei hänen epäillä kantavan jotakin pirullista, tarttuvaa mikrobia. Mene tiedä. Virossahan sama logiikka toimii myös.

Hyvänpäivän toivotukset tunnettaneen kaikkialla. Venäjän dobryi den on mielestäni jotenkin viehättävän pehmeä sanonta, johtuen siitä, että dobryi/dobraja tarkoittaa paitsi hyvää, myös erityisesti kilttiä. Voihan sitä sanoa myös horošego dnja, mutta se on vähän kuivempi ja vähemmän sielukas ilmaus, mielestäni ja viittaa menestykseen, kauniiseen ilmaan tai vastaavaan.

Tuo suomalainen hyvää päivää on vähän jotenkin hankala ilmaus, ottaen huomioon, että se äännetään murteissa toisin kuin kirjakielessä. Jos sitten käyttää murteellista ilmausta (hyvvee päevee!), saattavat länsimurteiden edustajan hölmistyä ja asiasta kehkeytyy itseään suurempi numero.

Monissa kielissä saatetaan toivotuksen sijasta itse asiassa kysyä (how do you do?). Minusta tämä ei ole erikoisen kohteliasta, mutta ilmaiseepa ainakin edes luulotellun kiinnostuksen toisen terveyteen.

Ruotsin, saksan ja englannin välkommen, willkommen, welcome eivät suoraan viittaa terveyteen, mutta ehkä se sentään on ajatuksissa mukana.

Kukaties se liittyy myös tehtyyn matkaan, jonka toivotaan menneen hyvin? Venäjällähän saunasta tulevia tervehditään sanonnalla s ljogkim parom! -keveitä löylyjä. Se, joka on kylpenyt vanhassa kertalämmitteisessä saunassa, tietää, ettei löyly aina ollutkaan kevyttä, vaan sisälsi häkää, josta seurasi päänsärky tai pahempaa.

Nythän meilläkin on yleistynyt toivotus hyvät päivänjatkot! (have a good day!). Se taitaa olla uudehkoa muotia myös anglosaksisessa maailmassa? Ainakin ennen yleisempi oli sanonta goodday!, joka tarkoitti suunnilleen samaa kuin antaa vetää!

Venäjässä on tähänkin asiaan mielestäni aika viehättävä sanonta: skatertju doroga! tie on pöytäliinalla katettu. Eri asia sitten, kuulostaako se mukavalta, jos on sen kohteena.

Farväl, farewell ja niin edelleen ovat turvallisen matkan toivotuksia. Kiinassa on tähän tarkoitukseen aika mukava sanonta: - man-zhou, man-zhou kulkekaa hitaasti. Hitaus kai lisää turvallisuutta, mutta on myös kohteliasta ajatella, että vieraat halutaan pitää mahdollisimman kauan mahdollisimman lähellä…

Ja jos Venäjällä ollaan, tarvitaan lähtiessä yleensä ns. posašok eli matkasauva/piiskaryyppy. Mannerheimin aikaan chevalierkaartissa oli sen lisäksi keksitty aika monta tämän viimeisen ryypyn jälkeen otettavaa kulausta… Mutta siellähän tšarkatkin juotiin aina piripitaisina.

 

Timo Vihavainen ti 02.10. 22:30

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Symbolit ja historia

ma 10.12. 23:29

Tatuoitu nainen

la 08.12. 23:22

Siivottomuuden psykologiaa

pe 07.12. 23:08

Satuja lapsille

to 06.12. 12:56

Kansallispäivä

ti 04.12. 22:31

Suuri johtaja

ma 03.12. 22:50

Euroopan konsertti I

la 01.12. 23:34

Ukraina on eri maata

la 01.12. 11:27

Pankin ja kilpailun merkityksestä

pe 30.11. 00:03

Nationalismi saa haastajan?

ke 28.11. 23:27

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

su 18.11.2018 00:00

Juha Ahvio

Sananvapaus on uhattuna Suomessa

to 06.12.2018 13:01

Professorin Ajatuksia

YK:n ihmisoikeuksien julistus täytti 70 vuotta

ma 10.12.2018 23:28

Jukka Hankamäki

Tapahtuneiden tosiasioiden edessä

ma 10.12.2018 23:34

Petteri Hiienkoski

Ylen sokeat politrukit "natsijahdissa"

pe 07.12.2018 05:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

su 09.12.2018 15:21

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Petteri vaatii Suomeen hissunkissun vaaleja?

ma 10.12.2018 23:32

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Ei mitään tekemistä islamin kanssa?

ti 11.12.2018 11:38

Olli Pusa

Länsimaiden perikato?

su 02.12.2018 22:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Agendatoimittajat turvautuvat jo natsien propagandajohtaja Göbbelsin oppeihin

la 08.12.2018 18:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Symbolit ja historia

ma 10.12.2018 23:29

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40