"Turpa kiinni, saastainen sionisti - Ranska on meidän, Allah rankaisee sinua!"

Tällaista kielenkäyttöä kuultiin pariisilaisella kadulla 13. helmikuuta, kun pienen mielenosoittajaryhmän yksi mies alkoi solvata pariisilaissyntyistä ranskalais-juutalaista filosofia, Alain Finkielkrautia huomattuaan hänet kadunkulmassa.

Uutiskuvaaja kuvasi tapauksen ja jakoi videon netissä. Tuloksena oli skandaali ja poliittisten reaktioiden tulva.

Ranskan hallitus syytti välittömästi koko "keltaliivien" liikettä antisemitismistä ja "fasismista".

Finkielkrautin mukaan häntä vastaan ei hyökätty juutalaisena, vaan Israelin valtion tukijana. Hän myös huomautti, että häntä loukannut mies ei puhunut kuin "keltaliivi" ja että sanat "Allah rankaisee sinua" on "islamilainen ilmaus". Videon katsonut poliisi tunnisti miehen radikalisoituneeksi muslimiksi, ja pidätti hänet seuraavana päivänä.

Helsingin Sanomat väitti Finkelkrautin joutuneen "rasistien kynsiin".

Välikohtausta edeltäneinä päivinä Pariisissa ja sen lähellä oli tapahtunut useita antisemitistisiä tekoja. Saksalainen sana "juden" (juutalaiset) maalattiin juutalaisen leipomon oveen; hakaristejä piirrettiin mustalla tussilla entisen juutalaisministerin Simone Veilin kuvien päälle ja vuonna 2006 siepatun, kidutetun ja murhatun nuoren juutalaisen, Ilan Halimin muistoksi istutetut puut tuhottiin. Tutkinnat on aloitettu, mutta toistaiseksi ei ole osoitettu mitään yhteyttä "keltaliivi" -liikkeen ja minkään näistä antisemitistisen teon välillä. Ranskan hallitus kuitenkin syyttää edelleen "kelta​​liivejä" ainakin osasyyllisiksi.

Marraskuussa alkaneiden "keltaliivien" kuudennentoista lauantaitapahtuman jälkeen vastakkainasettelu näyttää kääntyneen uhkaavampaan suuntaan.

Esimerkiksi kun Ranskan hallitus julkaisi tilastotietoja vuonna 2018 tehdyistä antisemitistisistä teoista ja totesi 74 prosentin kasvun edellisvuoteen verrattuna, hallituksen tiedottaja liitti tämän kasvun Ranskassa tapahtuneisiin "häiriöihin" epäsuorasti tarkoittamaan "keltaliivejä".

Samaan aikaan sosialistipuolueen ja Macronin perustaman La République En Marche! -puolueen 19. helmikuuta järjestämään antisemitismin vastaiseen mielenosoitukseen päätti osallistua neljätoista puoluetta. Marine Le Penin Kansallista liittoumaa ei kuitenkaan hyväksytty mukaan.

Järjestäjien mukaan Kansallinen liittouma kuuluu "äärioikeistoon", joten se ei voi osallistua "fasistista vaaraa" vastustavaan mielenosoitukseen.

Iskulauseissa sanottiin:

"Riittää jo", "Ei vihaamista" ja "Antisemitismi ei ole Ranskaa". Entiset presidentit Nicolas Sarkozy ja François Hollande olivat myös mukana, ja pääministeri Edouard Philippe puhui "yhdistyneestä Ranskasta". Muslimilaulaja Abd al Malik kutsuttiin laulamaan Ranskan kansallishymni.

Tapahtuman aikaan presidentti Macron oli vaalimassa juutalaisten kansanmurhan muistoa Pariisissa Shoah-muistomerkin luona. Seuraavana päivänä hän osallistui Ranskan juutalaisten instituutioiden edustajiston, CRIF:n (Representative Council of Jewish Institutions) vuosittaiselle illalliselle ja puhui "rasistista vihaa" vastaan. Varmistaakseen hänen yleisönsä ymmärtävän hänen puhuvan "keltaliiveistä", hän käytti samaa ilmaisua kuin 31. joulukuuta: "vihaavat väkijoukot".

Hallituksen jäsenet nimeävät edelleen "kelta​​liivit" syyllisiksi antisemitismiin ja "fasismiin" siitäkin huolimatta, että mikään ei osoita minkäänlaista syyllisyyttä viimeisimpiin antisemitistisiin tekoihin.

27 kirjaa Ranskasta ja Euroopasta kirjoittanut Pariisin yliopiston professori Guy Millière huomauttaa Gatestone -instituutin artikkelissaan, että "Keltaliivit" -liike alkoi vasta marraskuussa, joten sen ei voida katsoa olevan vastuussa antisemitististen tekojen määrän kasvusta koko vuoden 2018 ajalta.

Guy Millière korostaa, että "keltaliivien" mielenosoituksiin soluttautuneet pienet antisemitistiset ryhmät karkotettiin nopeasti ja liike on pohjimmiltaan verotusta vastaan, jota monet ranskalaiset pitävät mielivaltaisena eikä sillä ole mitään tekemistä antisemitismin tai "fasismin" kanssa.

Antisemitismi Ranskassa on voimistunut. Viimeisten 15 vuoden aikana Ranskassa on murhattu 11 juutalaista, usein karmeilla tavoilla. Yhä useammissa kaupunginosissa ranskalais-juutalaisten jokapäiväisestä elämästä on tullut mahdotonta elää. Monet, joilla on varaa, ovat lähteneet Ranskasta ja toiset ovat muuttaneet turvallisemmille alueille. Kahden viime vuosikymmenen aikana 20 prosenttia ranskalaisista juutalaisista (100 000 ihmistä) on muuttanut maasta, ja kymmenet tuhannet ovat hylänneet turvattomat paikat, kuten Seine-Saint-Denisin, ja siirtyneet muualle Ranskaan.

Jotkut toimittajat ovat panneet merkille, että päätös saada ihmiset liikkeelle "fasistista vaaraa" vastaan ​​- ja yhdistää lähes kaikki poliittiset puolueet lukuunottamatta Kansallista liittoumaa - vaikutti poliittiselta tempulta, epäoikeudenmukaiselta ja puolueelliselta. He painottavat, että suurin osa antisemitistisistä hyökkäyksistä ja kaikki juutalaisten murhat Ranskassa eivät olleet Kansallisen liittouman jäsenten tai "fasistien", vaan äärimuslimien tekemiä.

Myös 19. helmikuuta kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri Ranskaa osoitti mieltään antisemitismiä vastaan ja monet uskovat kyseisillä mielenosoituksilla olleen yhteinen salainen juoni.

Muutamat yhteisöjensä johtajat korostivat, että antisemitismiä koskeva mielenosoitus oli poliittinen operaatio, jonka tarkoituksena oli demonisoida "keltaliivit" herättämään pelkoa olemattomasta vaarasta, jotta Macronin puolue voisi voittaa Euroopan parlamenttivaalit toukokuussa.

Toisten mielestä mielenosoituksen järjestäminen ja oikeistolaisen Kansallisen liittouman ulkopuolelle jättämisen tarkoituksena oli kääntää huomio muualle todellisesta antisemitistisestä vaarasta. Heidän mukaansa juutalaisten murhaajia tukevat poliittiset puolueet olivat juuri niitä, jotka kieltävät radikaalin islamin olevan vaara.

Televisiokommentaattorit huomauttivat hallituksen suurelta osin sivuuttaneen Finkielkrautiin kohdistettujen solvausten "sionistivastaisen" ulottuvuuden. Heidän mielestä oli järkytys, että puolueet - kuten Ranskan kommunistinen puolue ja ranskalainen vihreä puolue (Europe Écologie – Les Verts, Europe Ecology) - ovat sellaisten mielenosoittajien joukossa, jotka tukevat juutalaisia murhaavia terroristeja.

Ranskan ja Israelin liiton kunniapuheenjohtaja Gilles William Goldnadel julkaisi Le Figarossa artikkelin, jossa todetaan seuraavaa:

"Syyn vierittäminen keltaliivien niskoille on raakalaismainen teko... On häpeällistä pyytää ihmisiä marssimaan antisemitismiä vastaan ​​samalla kyynisesti hyläten poliittisia puolueita mielikuvituksellisen fasismivastaisuuden nimissä, ja hyväksyen olevansa niiden puolueiden puolella, jotka tukevat [juutalaisten] tappajia... Islam tappaa juutalaisia ​​Ranskassa. Emme saa unohtaa sitä. Vuodesta 1945 lähtien jokainen Ranskassa virrannut pisara juutalaisverta on islamin vuodattama."

Ranskan parlamentin jäsen, Demokraattien ja itsenäisten liiton (UDI) kansanedustaja Meyer Habibin mukaan "tekopyhyys saavuttaa uuden ulottuvuuden, kun terroristitappajia ylistävät puolueet väittävät taistelevansa antisemitismiä vastaan". Ranskan parlamentissa hän luetteli murhatut juutalaiset ja paljasti murhaajien nimet osoittaakseen, että kaikki heistä olivat radikalisoituneita muslimeja. Hän peräänkuulutti, että "liikekannallepanon" pitäisi olla "radikaalia islamia" vastaan, ei "fasistien" vastainen.

Televisiohaastattelussa kirjailija Éric Zemmour luonnehti Macronin ja hallituksen käyttäytymistä "pyromaanisten palomiesten naamiaisiksi":

"He väittävät taistelevansa antisemitismiä vastaan ​​hyökkäämällä kuvitteellisia fasisteja vastaan, ja he tekevät sen yhdessä vasemmistolaisten kanssa, jotka tukevat antisemitistisiä murhaajia, mutta eivät tee mitään Ranskan islamisoinnin torjumiseksi, joka on Ranskan antisemitismin pääasiallinen aiheuttaja..."

"Macron ja hallitus kiihdyttävät islamismin nousua joka vuosi vastaanottamalla Ranskaan satoja tuhansia muslimimaahanmuuttajia, jotka tulevat maista, joissa antisemitismi on kaikkialla läsnä, ja toistavat lakkaamatta sokeasti islamin olevan rauhan uskonto. He edistävät osaltaan aktiivisesti antisemitismin nousua olemalla tuomitsematta muslimien antisemitismiä."

Zemmour lisäsi:

"Macron vihaa keltaliivejä ja haluaa heidän katoavan. Hän haluaa voittaa Euroopan parlamenttivaalit ja hän tarvitsee muslimien äänestämistä. Hän tietää erittäin hyvin keitä antisemitistit nykyisin ovat, mutta ei arvostele heitä. Hän tarvitsee heitä ja hyökkää vain niiden kimppuun, jotka ovat hänelle vahingollisia."

Hän uskoo, että "Macron ja hallitus voisivat saavuttaa tavoitteensa lähitulevaisuudessa", mikä tarkoittaa keltaliivien tyrmäämistä ja vaalien voittamista, joka Ranskan tulevaisuuden kannalta yksinkertaisesti näyttää erittäin synkältä:

"Macronin mielestä tilanne on hallinnassa. Hän on väärässä. Vaikka hän vetoaa fasismiin kukistaakseen keltaliivit ja voittaakseen vaalit, liittoutuma on muodostumassa äärivasemmiston ja islamistien välille, jotka etsivät liittolaisia ​​Ranskan islamisoimiseen."

Zemmourin mukaan Macron luulee hyötyvänsä muslimeista, mutta he hyödyntävät häntä.

Zemmour viittaa myös mieheen, joka oli loukannut Finkielkrautia ja huutanut "Ranska on meidän":

"Muslimeilla on suunnitelmia. He eivät edes salaa sanoa sitä, mutta kukaan ei kiinnitä huomiota heidän sanoessaan sen. Islamilaisen valloituksen projekti on meneillään Ranskassa. Juuri tämän pitäisi huolestuttaa juutalaiset."

Toimittaja Ivan Rioufol käytti niin ikään sanaa "naamiaiset" ja puhui hallituksen johtamasta taistelusta "lähes olemattomia fasisteja" vastaan ​​ja "antisemitismin vastaisen taistelun käyttämisestä" nujertamaan "lähes olemattoman antisemitismin", kun samaan aikaan suvaitaan "antisemitismi, joka hyökkää ja tappaa".

Mitä tulee Macronin puheeseen Ranskan juutalaisten instituutioiden edustajiston illallisella, hän puhui lyhyesti "radikaaliin islamiin perustuvasta antisemitismistä", mutta heti paikalla määritteli radikaalin islamismin "kieroutuneeksi uskonnoksi" eikä oikeaksi islamiksi. Hän sanoi aivan yhtä lyhytsanaisesti, että "sionismivastaisuus on antisemitismin muoto", mutta että hän ei vaatisi lakia koskevaa äänestystä tuomitsemaan sitä.

Hän ilmoitti aikovansa taistella "muita vihan muotoja vastaan: vihaa muslimeja vastaan, rasismia sen kaikissa muodoissaan ja LGBT-rasismia vastaan". Hän lupasi kieltää yhdistykset, jotka "ruokkivat vihaa" ja nimesi kolme yhdistystä, jotka hän tulee kieltämään mahdollisimman pian.

Hän ei maininnut mitään vasemmistolaista, fasismin vastaista tai islamilaista ryhmää, vaikka ne ovat selvästi vastuussa suuresta osasta väkivaltaa, mitä on nähty "keltaliivien" mielenosoituksissa ja jotka ovat helposti tunnistettavissa: monilla on sivustoja tai katuosoitteita.

Hän ei voinut myöskään muistuttaa juutalaiselle yleisölle, että Ranska on yksi palestiinalaishallinnon tärkeimmistä kannattajista, tai että hän oli ollut "pahoillaan" Israelin päätöksestä jäädyttää palestiinalaishallinnon johtajan Mahmoud Abbasin käyttämät varat juutalaisten murhaajien ja heidän perheidensä kunnioittamiseksi tai että hän oli työskennellyt kuukausia Saksan ja Iso-Britannian kanssa sellaisen kauppajärjestelmän luomiseksi, jonka tarkoituksena on auttaa Iranin mullaheja (islamin oppinut tai sharia-lain opettaja), jotka usein toistelevat aikovansa pyyhkiä Israelin pois maailman kartalta.

Helmikuun 20. päivänä Pariisissa oli "keltaliivien" viidestoista mielenosoitus ilman suurempia selkkauksia ja antisemitistisiä hyökkäyksiä. Mielenosoittajat vaativat poistumaan erästä huntupäistä naista, jolla oli päällään keltainen liivi ja siihen kirjoitettuna juutalaisvastaisia ​​iskulauseita. Nainen oli parrakkaiden miesten seurassa, joilla oli myös keltaiset ​​liivit. He kaikki lähtivät hiljaa pois.

Seuraavana päivänä Pariisin keskustassa pidettiin toinen mielenosoitus. Palestiinaa kannattavat kokoontuivat vaatimaan "palestiinalaisten poliittisten vankien" vapauttamista. He heiluttivat kuvia ihmisistä, jotka oli tuomittu juutalaisten murhista ja olivat nyt israelilaisissa vankiloissa, ja kylttejä, joihin oli kirjoitettu: "Israel murhaa palestiinalaisten lapsia", "Tuhoa Israelin apartheid" ja "Kuolema Israelille".

Pariisin yliopiston professori Guy Millière huomauttaa, että Ranskan presidentti ja hallitus eivät näytä pitävän tällaisen mielenosoituksen järjestäjiä kuitenkaan ongelmallisena.

Herjausten kohteeksi mielenosoituksessa Pariisissa joutunutta Finkelkrautia on arvosteltu keltaliivejä puolustavista näkemyksistä. Haastattelussa Finkielkraut sanoi: "Jos joku sanoo: Ranska kuuluu meille, se tarkoittaa: Ranskan on määrä tulla islamilaiseksi maaksi."

23. marraskuuta 2018 julkaistussa artikkelissa yhdellä tärkeimmistä Ranskan muslimisivustoista - islametinfo.fr - Ranskan islamistisaarnaaja Elias d'Imzalene kirjoitti:

"Meidän tehtävänämme on antaa vallankumoukselle poliittinen merkitys. Tavoitteena ei ole pelkästään uhmata verojen nousua, vaan poliittista järjestelmää, joka aiheuttaa sen... Kuka on oikeutetumpi kuin poliittinen muslimi - olettaen että hänen tehtävänsä on herättää kansan syviä rivejä ja kieltäytyä sortamisesta ollakseen kapinan etujoukoissa?"

Toimittaja Zvi Yehezkelin dokumenttielokuva, Väärennetyllä henkilöllisyydellä, todisti yksityiskohtaisesti, miten jotkut islamilaiset järjestöt valmistautuvat olemaan "kapinan etujoukoissa" käyttämällä kaikkia tarjolla olevia mahdollisuuksia vallata Ranska. Yksi haastatelluista, muslimiveljeskunnan johtaja Ranskassa rehenteli, että muslimiveljeskunta on saamassa jalansijaa ja voi luottaa Ranskan hallituksen apuun, joka tukee sen toimintaa. Mies vilautti asiakirjoja kameralle todistaakseen sanomansa.

Jälki on nähtävissä. Elokuvaa ei koskaan lähetetty televisiossa Ranskassa.