Kun eduskuntavaaleihin on enää reilut kaksi viikkoa, perussuomalaiset kohentaa entisestään asemiaan ja vahvistaa nousuaan kärkipuolueiden joukkoon, kuten Oikea Media maaliskuun alussa uutisoi jo Ylen edellisen Taloustutkimuksella 6.2.–5.3 teettämän kannatusmittaustutkimuksen jälkeen.

Ylen tuoreimman kannatusmittauksen mukaan perussuomalaisten kannatus nousi jälleen vahvasti ja tällä kertaa 1,8 prosenttiyksikköä viime mittauksen 13,3 prosentista 15,1 prosenttiin.

Käytännössä se Ylen puoluegallupin mukaan tarkoittaa sitä, että perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue ja kakkossijalla 15,8 prosentissa (-0,4 %) kyyhöttävän, yhtämittaisesti vuoden alusta lähtien kannatustaan menettävän kokoomuksen kannoilla vain 0,7 prosenttiyksikön päässä.

On erityisesti pantava merkille, että kun vielä edellisessä mittauksessa perussuomalaiset olivat nipin napin vihreiden ja keskustan takana, uusimmassa kannatusmittauksessa perussuomalaiset kiilaavat tyylipuhtaasti sekä vihreiden että pääministeripuolue keskustan edelle.

Epäselvistä kannoistaan tunnettu sdp jatkaa kärkisijalla 20,1 prosentin (-1,2 %) kannatuksellaan.

On kuitenkin huomattava, että Ylen tuoreessa mittauksessa demarien kannatuksesta haihtui täsmälleen se sama 1,2 prosenttiyksikköä pois, joka edellisessä mittauksessa oli sille nousua ja josta uutisoitiin tuolloin "hurjan eron repäisynä kokoomukseen" ja "sdp:n olevan entistä tiukemmin kiinni pääministerin paikassa".

"Suurimmista" puolueista sdp:n ja kokoomuksen lisäksi myös vihreät ovat menettäneet kannatustaan (-0,7 %) - vain keskusta ja vasemmisto ovat piristäneet juoksuaan, mutta nekin hyvin vähän.

Neljänneksi pudonneen keskustan kannatus kohosi hallituksen eron jälkeen vain 0,3 prosenttiyksikköä 14,4 prosenttiin, kuudennella paikalla sinnittelevä vasemmistoliitto puolestaan sai 0,9 prosenttiyksikköä lisää kannatusta ja haukkoo henkeään edelleen kurkotellessaan 9,8 prosentillaan kymmentä prosenttia.

Viidenneksi tipahtanut vihreät on perussuomalaisia jo 2,1 prosenttiyksikköä jäljessä, keskusta 0,7 - vasemmiston suhteen nähtävissä on jo selkeä tasoero: 5,3 prosenttiyksikköä.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan kannatusta perussuomalaisille tulee erityisesti niin kutsutusta ”nukkuvien puolueesta" - niiltä äänestäjiltä, jotka eivät viime vaaleissa äänestäneet lainkaan.

"Perussuomalaiset saavat nyt aiempaa enemmän kannattajia heistä, jotka eivät osaa tai halua sanoa, mitä puoluetta äänestivät vuoden 2015 vaaleissa", Turja muotoilee.

Uusimmassa Ylen kannatusmittauksessa haastateltiin 1 954 ihmistä ja haastattelut tehtiin 6.–26.3, jossa puoluekantansa kertoi 1 222 vastaajaa.

Kokoomus, perussuomalaiset, keskusta ja vihreät ovat nyt kaikki samassa rykelmässä alle kolmen prosenttiyksikön päässä toisistaan, mikä on lähes sama kuin mittauksen virhemarginaali (+/-2,3 %-yks.).

Tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta kiinnittäisi huomiota puoluekentän pirstaloitumiseen ja kannatusten välisiin eroihin, jotka ovat kaventuneet.

"Se, että alle kolmen prosenttiyksikön sisällä on neljä puoluetta, on hyvin erilainen tilanne kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten", hän muistuttaa ja vihjaa "eurooppalaiseen kehitykseen" sekä painottaa, että "perussuomalaisten kannatusta on monesti aika vaikea ennakoida".

"Voi olla, että puolue yllättää jälleen kerran vaaleissa", Vuorelma uskoo.

Kun muut puolueet yhdessä valtamedian kanssa ovat tehneet kaikkensa, ettei vaaleista tulisi maahanmuuttovaaleja ja lietsoneet ilmastonmuutospaniikkia "itseruoskinnalla ja moraaliposeeraukseen perustuvalla ilmastopolitiikalla", ilmastonmuutoskysymyksistä keskusteleminen on sekin kuitenkin satanut nimenomaan perussuomalaisten laariin heidän selkeän ja realistisen ilmastolinjansa ansiosta.

Enemmistö suomalaisista on perussuomalaisten kannalla eikä ole henkilökohtaisesti valmis maksamaan sitä laskua, jota heidän äänestämänsä puolueet ovat ilmastolinjauksillaan heille järjestämässä korkeampien liikkumis-, energia- ja lämmityskustannusten muodossa.

Sen todistaa muun muassa perussuomalaisten TNS-gallupilla teettämä kysely, jonka mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista on valmiita osallistumaan ilmastotalkoisiin nollalla eurolla vuodessa, 25 prosenttia korkeintaan 10 eurolla ja 31 prosenttia enintään 100 eurolla.

Äänestäjät ovat varmasti myös panneet merkille, että 21. helmikuuta julkaistu Ylen ilmastokysely paljasti puolueilla olevan niin puheiden ja tekojen kuin myös tavoitteiden ja keinojen välillä suuria ristiriitoja eivätkä puolueet näytä ymmärtävän, mihin ne lupautuivat allekirjoittaessaan ilmastopolitiikan tavoitepaperin joulukuussa.

Perussuomalaisten kannatusnousun alkaessa joulukuussa kaikki eduskuntapuolueet, perussuomalaisia lukuun ottamatta, sitoutuivat edistämään selvästi aiempaa tiukempia ilmastotavoitteita.

"Emme halua Suomea, jossa koululaisten päät laitetaan sekaisin sukupuoliöyhötyksellä ja ilmastohysterialla", perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho linjasi suoraviivaisesti torstai-iltana Ylen tv-tentin puheessaan viitaten yks'kantaan siihen, että perussuomalaiset on todellisuuteen perustuva, käytännönläheinen ja moraalinen, ei mikään ideologinen eikä totalitaarisen utopistista gender-vallankumousta koulumaailmaan ajava puolue.

Äänestäjiltä ei varmasti ole myöskään jäänyt huomaamatta valtamedian negatiivinen ja suvaitsematon suhtautuminen oman kansansa etuja ja turvallisuutta puolustavien kansallismielisten perussuomalaisten 20. maaliskuuta julkaisemaan fiktiiviseen ja tarkoituksella raflaavaan vaalivideoon nimeltä "V niin kuin ketutus".

Kuten teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvio huomioi osuvasti: "Videota on arvosteltu sarjakuvamaisesta väkivaltaisuudesta, rasismista ja ahdistavan vastakkainasetteluilmapiirin lietsomisesta ja videoon on haluttu kohdistaa sensuuria."

Vertailukohteeksi Ahvio ottaa artisti Palefacen Palamaan -videon vuodelta 2016, jota kohtaan ei sen sijaan ole kohdistettu minkäänlaisia sensuurivaateita. Ahvio muistuttaa avointa väkivaltavallankumousta julistavan ja vasemmistoliittolaiskommunistista propagandaa sisältävän Palefacen videon olevan täysin vaalipoliittinen kaikkine äärivasemmistolaisine ja vasemmistoliittolaisine puoluepoliittisine kytkentöineen ja väkivaltasymboliestetiikkoineen:

"Kuitenkin hän (Paleface) on kaiken aikaa ollut tervetullut opastamaan ja innostamaan vaikkapa koululaisia kouluissamme."

Ahvio huomauttaa, että perussuomalaisten videossa sen sijaan "nostetaan esiin kansalliskonservatiivisen vastareaktion tarve ja jossa, täysin päinvastoin kuin Palefacen kommunistivideolla, painotetaan sen demokraattista vaaliäänestyksellistä luonnetta", ja hän ihmetteleekin sitä raivoa ja sensuuritotalitarismia, jonka videon ilmestyminen on synnyttänyt.

Ahvio havainnollistaa Suomessa jylläävän sanan- ja mielipiteenvapauden aktiivisia rajoittamishankkeita lisäksi vielä Yle Kioskin nuorisolle suunnatulla, laajaa arvostelua herättäneellä punaviherhenkisellä "vaalikoneella" nimeltä vaalibotti, josta Oikea Mediakin uutisoi viime viikon perjantaina.

Juha Ahvio kiinnittää terävästi huomiota "vaalibotin" lopussa olevaan sarjakuvamaiseen lyhytvideoon, jossa lepakkomies on "vihaisen aggressiivinen, henkilön koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen puuttuva ja ahdistavan pelottavaa ja ulkoapäin pakottamisen ilmapiiriä luova ja ilmaiseva".

"Eli tällaista hyvässä ja kauniissa ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvassa punavihreässä asiayhteydessä ilmenevää fyysistä väkivaltaa, pelon lietsontaa ja pakottamista ja rasismia – ikäsellaista – ei tarvitse sensuroida mitenkään, kuten ei tarvitse Paleface-tyyppistäkään väkivaltavideointia?" Ahvio kysyy ja vihjaa julkisrahoitteiseen ja vastuullista valtamediaa edustavaan Yleen, jossa ollaan "kyllä valmiita hyväksymään väkivaltavisuaalisuutta, jos sen esittävät oikeat ja oikeita mielipiteitä ilmaisevat henkilöt ja tahot".

"Vastuullisen journalismin" pyhimystä esittävän valtamedian jatkuva rummutus siitä, että perussuomalaisten "hallituspaikka jää haaveeksi" tai että "edes suurimman asema ei takaa Halla-ahon pääministeriyttä" näyttäytyy myös halveksuvana ja epäkunnioittavana asenteena niin Jussi Halla-ahoa kuin hänen johtamaansa puoluetta kohtaan, mutta puolueen yhtäjaksoisen kannatuksen nousun Ylekin joutuu nyt kuitenkin myöntämään kertomalla sen "hyydyttäneen hymyt monella vaaliteltalla".

Perussuomalaiset on petrannut tulostaan koko alkuvuoden eikä kannatus ole missään vaiheessa ottanut takapakkia.

Ylen puoluekannatusanimaatiosta voi katsoa, miten Jussi Halla-ahon laajasti kehuttu valtiomiesmäinen ote, järjen ääni, selkeä ilmastolinja sekä asemoituminen "öyhöttämisen vastavoimaksi" hänen puheenjohtajuusaikanaan on siivittänyt perussuomalaisten kannatuksen jälleen nousuun ja kuinka muiden puolueiden sijoitukset vaihtelevat ja väritolpat pomppivat ylös ja alas - perussuomalaisten suosion jatkaessa kiistatta vaalien alla yhä vain nousuaan.

Asiantuntijat povaavatkin perussuomalaisille jopa kärkipaikkaa.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä uskoo, että perussuomalaisten 15,1 prosentin kannatuksessa saattaa vielä piillä uuden jytkyn ainekset.

Jokisipilä huomauttaa, että puolueella on muita enemmän ”piiloon jäänyttä kannatuspotentiaalia" ja perussuomalaisten äänisaalis on noussut galluplukemista keskimäärin vielä 2,5–3 prosenttia.

"Siinä voi vielä käydä niin, että perussuomalaiset ovat aika lähellä sitä kärkipaikkaa", Jokisipilä arvioi.

Käytä äänesi!