Palataan vielä hallitusohjelman kimppuun. On oikeastaan sama, mistä aloittaa, mutta aloitetaan nyt puolustuspolitiikasta. Numeroliitteessä kohta 1 sanoo: ”Puolustushallinnolle turvataan riittävät resurssit: puolustushallinnon henkilöstöä lisätään hallituskaudella noin 100 tehtävällä. Maksaa 7 miljoona euroa”. Ohoh, miten halpaa tämä on, riittävät resurssit seitsemällä miljoonalla.
Hävittäjistä puhutaan sen sijaan vähän; todetaan vain, että ”Hornet -kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti”. Ei mitään hintalappua! Hintalappu on kuitenkin vähintäänkin 7 miljardia, elinkaarikustannuksineen todennäköisesti luokkaa 20 miljardia. Mistä ihmeestä sellainen raha revitään?
Suomessa on vähän vaikea keskustella puolustuspolitiikan vaihtoehdoista. Honettien täysimääräinen korvaamisen kannattaminen suo toki immuniteetin ”veljeilee Putinin kanssa” –syytöksiä vastaan, mutta se on aika kallista imagon rakentamista. Kun rahaa ei nykyisinkään riitä menoihin, miten tällaiset summat saadaan mahdutettua kehyksiin.
Hallitusohjelmassa on sen sijaan kymmenittäin Mikki-Hiiri kohtia, joiden suuruusluokka on sata tuhatta euroa. Mitä ihmettä ne tekevät hallitusohjelmassa? Aika (taitaa olla toista kymmentä) moni niistä on tyyppiä ”perustetaan eläinsuojeluasiamiehen virka”. Säätytalossa on saanut 10 pistettä, kun on pystynyt ideoimaan uuden ”asiamiehen” viran. Ketään ei ole näköjään vaivannut se byrokratia, jota nämä asiamiehet tuovat tulleessaan keksiessään itselleen uusia tehtäviä, toimistoon avustavaa henkilökuntaa ja taksipalvelulle uusia reittejä. Minusta pitäisi ihan aidosti kysyä, onko mitään järkeä luoda joka ikiseen julkisen palvelun lohkoon oma asiamiehensä. Eikö jokaisen julkisen hallinnon virkamies ole lähtökohtaisesti asiakkaiden asiamies?
Niin pienet ja isot asiat ovat sulassa sovussa sekaisen keskenään. Ja kovin vähän puhutaan niistä isoista. Missä on pohdinta kestävyysvajeen hoidosta? Vai oletetaanko, että sitä ei ole olemassakaan. Odottaisi, että VM:n laskelmat 10 miljardin tasolla olevasta kestävyysvajeesta saisivat osakseen edes kommentin hallituspuolueilta. Hallitus vaikuttaa kyllä innokkaalta elvyttämään mahdollisen taantuman oloissa, mutta se ei ole lainakan halukas keräämään reservejä (ylijäämää) taantuman varalle. Eli eletään velaksi ja taantuman aikana vielä enemmän velaksi. Moraalisesti vaikuttaa hieman oudolta, että myydään kulutuksen kasvattamiseksi edellisen sukupolven keräämä varallisuus ja jätetään lapsille vielä mojova velka perinnöksi muka investointina.
Aika erikoisia ovat hallitusohjelomaa puolustavat kommentit, jotka yllätys, yllätys tulevat SAK:sta eivätkä hallituspuolueilta. Mutta ehkä se on sama asia. SAK:n ekonomistin Parizio Laina’:n kommentit työllisyysasteen noston merkityksestä valtion talouden alijäämälle vaikuttavat aika erikoisilta. Hänen mukaansa ” Vaikka työllisyysaste ei nousisi ollenkaan, tarkoittaisi se ainoastaan 0,1 % BKT:stä suurempaa alijäämää”. Jää aprikoimaan, millainen malli SAK:lla mahtaa olla alijäämien ennustamiseen; voiko tulo- ja menolukuja käsitellä (toisistaan riippumatta) kuin kassakoneen nauhaa. Joka tapauksessa ilman työllisyysasteen (palkkasumman) nousua alijäämää kasvaa ilman menojen päätösperäistä kasvuakin
Toinenkin kommentti on oireellinen. Puolustaessaan ns. tulevaisuuspakettia hän kertoo, että ”kertaluontoinen tulevaisuusinvestointipaketti 3 Mrd. euroa rahoitetaan puolestaan pääasiassa omaisuustuloilla, ei velalla. Nyt en ymmärrä lainkaan. Mitä eroa on omaisuuden myyntituloilla ja velanotolla? Toki ne ovat eri sanoja, mutta varallisuuden hallinnan kannalta ne ovat vain kaksi vaadetta (toinen negatiivinen, toinen positiivinen). Missä on näytetty toteen, että valtion varallisuusportfoliossa kannattaa pitää vain velkaa? Eikö SAK:nkin (ml. kaikki muutkin liitot) kannattaisi myydä pois kaikki omaisuus ja palauttaa rahat jäsenilleen. Pahana päivänä – jos sellainen sattuisi tulemaan – otettaisiin vain valtion tavoin velkaa.
Tietysti olennaisempaa on se, että ne paljon puhutut tulevaisuusinvestoinnit ovat pääosin vain kulutusta ja on halpahintaista otsikoida niitä tulevaisuuden investoinneiksi. Jonkinlaisena tulevaisuusinvestointien lippulaivana esitetään aina koulutusta, mutta senkin suhteen on oltava varovainen: koulutus on vain osin investointi, osin se on kulutusta. Julkisuudessa on ollut lukuisia esimerkkejä näistä ”muka” investoinneista, mutta lisätään tänne nyt muutama kuvaava esimerkki: Elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tuotantotukeen 36 milj euroa. Välitä viljelijästä -toimintamalli 8 milj. STM:n lainsäädäntötyön resurssit 3,4 milj. Negatiivisen tuloveron kokeilu 20 milj. Välitä viljelijästä -toimintamalli 8 milj, Tuntuu siltä, että kaikki, jotka ovat saaneet suunsa auki Säätytalolla, ovat päässeet mukaan (vähän niin kuin ”kaikki pelaavat” -hanke). 36 miljoonaa käytetään elokuvahankkeisiin, joissa kotimaiset Steven Spielbergeiksi itseään kuvittelevat tuottavat 10 miljoonalla eurolla elokuvia, joista käy katsomassa 200 maksanutta katsojaa. No nehän ovat (oikealla tavalla) kantaa ottavia, ja sopivat mainiosti YLE:n ohjelmistoon sadan toiston kera. Ehkä näistä toistoista tuleekin idea kutsua tätä rahan polttamista investoinniksi
Mitä tästä kaikesta pitäisi sanoa? Tavoitellaan työllisyysastetta x, mutta ei esitetä yhtään konkreettista keinoa sen saavuttamiseksi (muuta kuin edelläkin jo mainitut ”asiamiesten” virat ja ehkä hoitaja-mitoitukset). Oppivelvollisuuden pidentämien tuskin tuo porukkaa työmarkkinoille, tuskin eläkepäätöksetkään. Entä yrittäjyys? Vastauksena on jo kulunut fraasi ”luodaan yrittäjyysstrategia” (haukotus). Onneksi kuitenkin harmaan talouden torjunnassa ollaan tarkempia: peräti 20 ohjelmakohtaa. Paras on varmaan kohta 3:
”Verottajalle mahdollistetaan tarvittavat lainsäädännölliset ja teknologiset keinot, joilla se voi mahdollisimman automaattisesti kerätä digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedot verotuksen käyttöön”. Toisaalta kuitenkin kerrotaan, että ”varmistetaan yksityisyyden suojaa, tietosuojaa ja tietojen julkisuutta koskevien lakien toimivuutta kokonaisuutena tietosuoja-asetuksen rajoissa”. Ilmeisesti jälkimmäinen kohta on tarkoitettu jonkinlaiseksi jäniskevennykseksi.
Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Putinin puolueet eduskunnassa
ma 18.03.2024 12:06Lasten vai aikuisten oikeudet
ma 21.08.2023 19:21YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44