Samaan aikaan kun viikon kestävän irstailutapahtuman Helsinki Priden huipentava kulkue keikkui Helsingin ytimessä lauantaina, Jussi Halla-aho taputeltiin yksimielisesti uudelle kaksivuotiskaudelle perussuomalaisten johdossa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa viikonloppuna pidetyssä perussuomalaisten puoluekokouksessa.

Vastaehdokkaita tai haastajia ei tarvittu.

Jussi Halla-ahon asema puolueen puheenjohtajana on kiistaton ja suosio on vain vankistunut viime vuodesta.

Puoluekokouksen avauspuheessaan lauantaina Halla-aho summasi tilannetta, jossa perussuomalaiset on nyt verrattuna kahden vuoden takaisiin tapahtumiin Jyväskylän puoluekokouksessa 2017.

Halla-aho ansaitsi tuolloin puheenjohtajan paikan ensimmäisellä äänestyskierroksella selvin äänin, mutta lähes välittömästi perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi kahtia, kun "terholaiset" - Jussi Halla-aholle puheenjohtajakamppailun hävinnyttä Sampo Terhoa kannattaneet kansanedustajat - eivät kunnioittaneet demokratiaa, vaan pettivät äänestäjät ja loikkasivat puolueesta pois muodostamalla oman Uusi vaihtoehto -ryhmän hallitusyhteistyön ja ministeripestiensä pelastamiseksi.

Halla-aho muisteli puoluekokouksen avauspuheessaan Tampereella sitä, kuinka puolue selviytyi siitä kovan yhteishengen saattelemana kohti eduskunta- ja eurovaalikampanjaa ja miten "vain harva olisi uskaltanut tuolloin ennakoida" tämänhetkistä asemaa suurimpana puolueena.

Esimerkiksi syyskuusta 2018 perussuomalaisten kannatus kipusi Ylen gallupin 9,4 prosentista huhtikuun 2019 17,5 prosenttiin - seitsemässä kuukaudessa.

"Ylitimme kaikkien odotukset, myös omamme", Halla-aho julisti tyytyväisenä ja viittasi täpärään eroon kahden prosentin kymmenyksellä eduskuntavaalien voittajaksi julistettuun Sdp:hen, muistuttamalla lisäksi, että kansanedustajien määrässä laskettuna perussuomalaiset sivusi historiansa parasta tulosta.

Sdp menetti kuitenkin heti johtoasemansa perussuomalaisille Ylen kannatuskyselyssä vaalien jälkeen ja perussuomalaisten etumatka on vain kasvanut 7.6.2019 julkaistun Ylen kannatusmittauksen mukaan.

Kannatuskyselyihin ja vaalituloksiin on Halla-ahon mielestä silti syytä suhtautua tyyneydellä; ja galluplukujen ja vaalitulosten syitä ja seurauksia on syytä pohtia:

"Huonot lukemat aiheuttavat helposti paniikkia ja hyvät lukemat ylpeyttä ja itsetyytyväisyyttä. Sekä panikointi että väärä hyvänolon tunne johtavat virheisiin", Halla-aho kuvaili.

Mitä tulee gallupkannatuksen ja vaalitulosten syiden ja seurausten pohtimiseen, Halla-aho mainitsi viimeisen puolen vuoden aikana tapahtuneet, perussuomalaisten kannatukseen "varmasti heijastuneet" asiat, kuten syksyllä julkaistu IPCC:n ilmastoraportti, joka "sai kaikki muut puolueet lähtemään suoranaiselle ilmastolaukalle" sekä talvella julkisuuteen nousseet ulkomaalaistaustaisten miesten tekemät, lapsiin ja nuoriin kohdistuneet seksuaalirikokset Oulussa ja muualla maassa, joita puolestaan "ei voitu tavalliseen tapaan lakaista maton alle" siitä syystä, että niitä kasautui niin paljon yhdelle paikkakunnalle.

"Me emme tehneet samaa virhettä kuin eräät muut kansallismieliset puolueet Euroopassa väistelemällä ilmastoteemaa. Me tarjosimme oman, selkeän ja realistisen vaihtoehdon muiden puolueiden lietsomalle itseruoskinnalle ja hysterialle. Korostimme sitä, että kotimaisen teollisuuden ja työn puolustaminen nimenomaan on ilmastoteko. Että muuttoliikkeen torjunta etelästä pohjoiseen nimenomaan on ilmastoteko.

(Seksuaalirikos)tapaukset palauttivat mieliin myös keskustan ja kokoomuksen sinisilmäiset puheet ja vastuuttoman toiminnan vuoden 2015 vyöryn aikoihin. Silloin ministerit Sipilä ja Orpo olivat sitä mieltä, että ketään ei voida käännyttää rajalta, ketään ei voida palauttaa, ja tulijoiden motiivien epäileminen on rasismia. Ääni muuttui kellossa Oulun tapahtumien jälkeen, mutta uskottavuus puuttui. Ihmiset eivät ole niin tyhmiä ja huonomuistisia kuin jotkut toivovat", Halla-aho kiteytti.

Yksittäiset teemat ja ilmiöt eivät kuitenkaan Halla-ahon mielestä riitä selittämään sitä, että perussuomalaisten kannatus kaksinkertaistui puolessa vuodessa. Tärkein selittäjä on hänen käsityksensä mukaan se, että perussuomalaiset "yksinkertaisesti pääsivät ääneen paljon enemmän kuin ennen, sekä vaalikeskusteluissa että turuilla ja toreilla".

"Perussuomalaiselle politiikalle on kysyntää paljon enemmän kuin 10 tai edes 20 prosenttia. Kyselytutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista haluaa esimerkiksi sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jota ainoastaan perussuomalaiset päätöksenteossa ajaa. Miksi tämä ei kanavoidu suoraan puolueen kannatukseksi, johtuu ennen kaikkea mielikuvista", Halla-aho arvioi.

Hän otaksuu, että "perussuomalaisen kuplan ulkopuolella" on valtava määrä kansalaisia, jotka eivät aktiivisesti seuraa politiikkaa ja poliitikkoja.

"Heidän käsityksensä niin perussuomalaisista kuin muistakin puolueista perustuu pitkälti siihen, mitä valtamedia heille kertoo. Ja mehän tiedämme, mitä valtamedia meistä kertoo", Halla-aho näpäytti ja kertoi, miksi vaalikampanjoinnilla ja vaalitilaisuuksilla on perussuomalaisille niin suuri merkitys:

"Monien ihmisten mielikuva meistä on propagandan seurauksena niin vääristynyt, että suora kontakti vaalikampanjan aikana ei yksinkertaisesti voinut muuttaa sitä mielikuvaa mihinkään muuhun kuin parempaan suuntaan."

Perussuomalaisten puheenjohtaja nosti esille puheessaan myös sen, etteivät demokratiassa suunnanmuutokset tapahdu kertarysäyksellä.

"Me olemme se ääni, joka muistuttaa joka päivä ihmisiä siitä, että monikultturismia, maahanmuuttoa ja EU-liittovaltiota ylistävälle hyminälle on olemassa vaihtoehto. Pelkästään se, että olemme olemassa emmekä suostu katoamaan poliittiselta kartalta, pakottaa valtavirtapuolueet ajan kanssa korjaamaan omia linjauksiaan", Halla-aho vakuutti ja jatkoi:

"Näin on tapahtunut muuallakin maailmassa, ja näin tulee tapahtumaan myös Suomessa."

Iltalehti pyysi puoluekokouksen avauspuheenvuoron jälkeen Halla-ahoa tarkentamaan, minkä asian media esittää Halla-ahon mielestä väärin perussuomalaisista.

"Toivon että media kypsyy ja kasvaa ajan kanssa ja pystyy pääsemään sen oman persuvihansa ylitse, mutta aika näyttää tapahtuuko näin", Halla-aho muotoili lyhytsanaisesti.

Hän joutui jälleen kerran myös vääntämään rautalangasta ja selittämään perinpohjaisesti, että perussuomalaiset ei ole yhden asian puolue. Toimittajat olivat nimittäin inttäneet hänelle sitä moneen kertaan puoluekokouksessa.

Halla-aho otti perussuomalaisten leimaamisen yhden asian puolueeksi sunnuntaina esille puoluekokousviikonlopun päätteeksi esittämänsä perinteisen linjapuheensa alussa ja antoi tarkentavan vastauksensa:

"Toimittajat ovat ne, jotka tätä leimaamista harrastavat."

Halla-aho muistutti perussuomalaisilla olevan "kattavat, perustellut ja keskenään johdonmukaiset ohjelmat kaikilta politiikan sektoreilta".

"Jatkamme näiden ohjelmien kehittämistä, mutta niiden punainen lanka on muuttumaton ja pysyvä: Julkisen vallan ensisijainen tehtävä Suomessa on edistää ja puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta", hän lisäsi.

Julkisen vallan ei tule Halla-ahon mukaan tehdä sellaista politiikkaa, joka lisää rikollisuutta ja väkivaltaa Suomessa. Toisaalta rikoslainsäädännön on lähetettävä selvä viesti siitä, että rikosten uhrien oikeudet ovat etusijalla, eivät rikosten tekijöiden oikeudet.

Halla-aho näkee, että näillä näkymin puheenaiheista ei tule olemaan pulaa tällä vaalikaudella sen enempää kotimaan politiikassa kuin Eurooppa-politiikassakaan. Perussuomalaisten tehtävä pääoppositiopuolueena on nostaa esille epäkohtia, joista hallitus vaikenee, ja hallituksen virheitä silloin, kun se niitä tekee.

Kuten Halla-aho totesi linjapuheessaan, kansallisen edun puolustajina ja haittamaahanmuuton vastustajina perussuomalaiset ovat valitettavan yksin poliittisella kentällä. Ainoa ongelma Halla-ahon mielestä ei kuitenkaan ole se, että muut puolueet ja media tekevät ja julistavat vahingollista politiikkaa:

"Ongelma on myös se, että yhä ahdasmielisemmäksi muuttuvan ilmapiirin vuoksi vallitsevan linjan arvostelemisesta tulee yhä vaikeampaa ja vaarallisempaa", Halla-aho totesi ja vertasi nykytilannetta Neuvostoliiton arvostelemiseen, joka oli sosiaalisesti paheksuttavaa kylmän sodan aikana, ja josta saattoi joutua "poliittiseen paitsioon".

"Tämän päivän Suomessa ja länsimaissa laajemminkin maahanmuutosta, islamista, seksuaalivähemmistöistä, Euroopan unionista ja eräistä muista kysymyksistä on tullut uusi Neuvostoliitto. Jos esität niistä vääriä mielipiteitä, olet pimeä voima, Helsingin Sanomia siteeratakseni", Halla-aho täsmensi.

On vähintäänkin eriskummallista, että myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on rinnastanut perussuomalaiset "pimeisiin voimiin". Hän hyökkäsi asiattomasti Halla-ahon kimppuun toteamalla muun muassa Ylen viimeisessä vaaliväittelyssä ennen toukokuisia eurovaaleja, että perussuomalaisia äänestämällä tuetaan EU:ssa ”pimeitä voimia”.

Vielä eduskuntavaalien alla kristillisdemokraatit olivat yhteisrintamassa perussuomalaisten kanssa puolustamassa sananvapautta ja antoivat yhteisen sananvapausjulistuksen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho korostaa, että sananvapaus on perussuomalaisille ja perussuomalaisia äänestäville keskeinen arvo ja ihmisoikeus.

"Sananvapaus on nimenomaan vapautta ilmaista mielipiteitä, vaikka ne loukkaisivat ja häiritsisivät jotakuta. Vain valheet tarvitsevat suojakseen sensuuria."

Sananvapauden rapautumiseen täytyy Halla-ahon mielestä puuttua rakenteellisin keinoin eli korjaamalla sananvapautta rapauttavaa lainsäädäntöä:

"Lakien tehtävä on suojella kansalaisia ja turvata heidän vapauksiaan, ei varjella päätöksentekijöitä tai mediaa kansalaisten esittämältä kritiikiltä."

Iltalehti peräänkuulutti linjapuheen jälkeen perussuomalaisten toisen kauden puheenjohtajalta tarkempaa selvitystä siitä, mitä Halla-aho tarkoitti "historiallisella rinnastuksella" puhuessaan "uudesta Neuvostoliitosta".

Halla-aho totesi "jokaisella ajalla olevan omat pyhät lehmänsä" ja todellisen tabun tunnistavan niistä reaktioista, joita siihen tabuun kajoaminen synnyttää.

"Varsinkin maahanmuuttoon, islamiin ja seksuaali-identiteetteihin liittyvissä kysymyksissä moraalisesti ja usein jopa juridisesti sallitun puheen alue kapenee kaiken aikaa, eli poikkeamat tästä hyväksytystä liturgisesta puhetavasta näihin aiheisiin liittyen johtavat täysin kohtuuttomiin reaktioihin: joko somelynkkaamisiin tai sitten suorastaan tuomioistuinkäräjöintiin", Halla-aho vastasi.

Tämä on Halla-ahon mielestä erittäin huolestuttava suuntaus, varsinkin kun siihen yhdistyy se, että yhä useammin pidempäänkin voimassa olleiden lakien tulkinta jatkuvasti venyy niin, että ihmisille on epäselvää se, mitä on ylipäätään laillista sanoa ja mitä ei.

"On oikeusvaltion ja oikeusvarmuuden kannalta aivan kestämätöntä, jos erilaisten lausumien, mielipiteen ilmaisujen lainmukaisuus pitää käydä aina koeponnistamassa oikeudessa sen sijaan, että ihminen voisi etukäteen olla yksiselitteisen tietoinen siitä, onko jonkin asian sanominen sallittua vai ei."

Halla-aho huomautti lisäksi, ettei kukaan normaali ihminen kannata törkeää eikä loukkaavaa puhetta.

"Se ei ole mikään itseisarvo, mutta toisaalta on paljon huonompi vaihtoehto kriminalisoida puhe sillä perusteella, että joku kokee sen loukkaavaksi tai häiritseväksi, koska silloin ollaan nimenomaan sananvapauden ytimessä."

Sellaisella sananvapaudella ei Halla-aho näe olevan mitään arvoa, jossa sallitaan harmiton ja ketään loukkaamaton puhe.

"Ei sellainen puhe tarvitsekaan lain suojaa, vaan sananvapaus nimenomaan tarkoittaa, että ihmisillä pitää olla mahdollisuus ilmaista mielipiteitään myös silloin, kun ne eivät ole valtavirtaa. Se on kriittisen yhteiskuntakeskustelun A ja O, että näin tapahtuu."