Blogi: Timo Vihavainen, ti 16.07.2019 23:08

Sotilaan muona

Lounaspussit

 

Venäjän armeija oli aikoinaan kuuluisa siitä, että sen miehet tulivat vähällä toimeen. Heille tarvitsi jakaa vain pari unssia jauhoja päivässä ja siitä he sitten kehittivät syötävää.

Tulen eli tässä tapauksessa nuotion käyttö oli tietenkin aina tarpeellista, vain sillä tavallahan syntyi helposti myös oikeita herkkuja, kuten muistamme Sodan ja rauhan kapteeni Tušinin aiheellisesti todenneen antaessaan Pierrelle tuhkassa paistettuja perunoita, joiden päälle oli ripoteltu suolaa.

Armeijan huolto on tietenkin sen toiminnan välttämätön tukijalka. Mikäli joukoilla on tapana kylvää joka päivä junalasteittain luoteja ja kranaatteja viidakkoon enempiä tähtäilemättä ja nauttia vaihtelevia useamman ruokalajin aterioita, tarvitsee jo, sanokaamme, yksi divisioona valtavan organisaation, jotta tällaisen porukan eläminen voitaisiin turvata edes ravinnon ja ampumatarvikkeiden osalta.

Yhdessä päivässä menee helposti kymmeniä tonneja pelkkää ruokaa ja juomaa. Tämä rajoittaa vakavasti moisen yhtymän manööverikykyä.

Mutta entäpä, elleivät soturit saakaan päivittäistä jäätelöään tai cokistaan, oluesta puhumatta? Silloin väki alkaa nurista ja sen suorituskyky laskee, saattaapa kärsiä luotettavuuskin.

Suomen armeija pärjäsi aikoinaan tarvittaessa jopa sellupuurolla, kuten Tuntemattomassa todistetaan, mutta kylläpä sen takia lienee sielunvihollisen nimikin usein mainittu. Kristityn armeijamme moraali ja otollisuus vaarantuivat varmaan samalla arveluttavasti.

Tyypillisempää lienee ollut, että jouduttiin järsimään vanikkaa eli näkkäriä ja särpimään vettä palan painikkeeksi. Jos vesi on kunnollista, pärjää näinkin useita päiviä. Ja jopa alkaa leipäkin maistua.

Mutta se oli ennen se.

Nyt on tytöille ja pojille jaettu joissakin tapauksissa lounaspussit, joissa on pelkkää kuivaa muonaa, joka on syötävä kylmänä.

Luulen, että idea on sinänsä hyvä, mutta jätetty puoliväliin. Kuten Sulkavan soudussa houkuttelee vain se pitkä matka, 60 kilometriä, koska vasta se näyttää, mitä tiukan paikan tullen pystyy tekemään, niin myös soturinplanttujen pitäisi joskus kokeilla vaikkapa viikon eräelämää pelkän näkkärin voimin. Olisi, mistä kertoa.

Joskus voisi komppaniaa kohti antaa palkinnoksi kilon läskiä hyvästä suorituksesta. Luulen, ettei siitä kieltäydyttäisi. Hyvin ohuesti siveltynäkin se särvittää niin, kuten kerrotaan.

Mutta miksi ihmeessä pakotettaisiin nuoria syömään nimenomaan kylmää ruokaa? Onko kyse siitä, ettei heidän kuitenkaan uskota kykenevän sitä lämmittämään ainakaan eräoloissa? Vai eikö tulentekoa uskalla antaa asevelvollisille edes kantahenkilökunnan valvonnassa? Vai onko tuo armeijan huoltoporras vain niin lahjaton, ettei osaa muita vaihtoehtoja kuvitella?

Satun tietämään, että Venäjän armeijassa ns. kuiva-annokseen kuuluu myös päivittäin pari lämmitettävää ruokaa, jotka on pakattu kissanruokapurkkia muistuttavaan paksuun folioastiaan.

Lisäksi annoslaatikossa on veden- ja myrskynkestäviä tulitikkuja ja muutama spriitabletti. Kun halutaan lämmintä ruokaa, sytytetään spriitabletti pellistä väännettävän pienen telineen alle ja kas, parissa minuutissa on valmiina höyryävä ja maukas stroganoff tai vastaava. Myös kahvia ja teetä runsaan sokerin kera on tarjolla.

Venäjän armeijan ruokahuollosta vastaava kenraali kehui AiF-lehdessä taannoin, että heillä on maailman parhaat annokset, joissa kaloreitakin on peräti neljä tuhatta. Sillä jo syöksyy kerran jos toisenkin.

Koko sotilaan päivittäinen kuiva-annos eli suhoi pojok taitaa painaa pari kiloa ja siitä vielä puuttuu vesi. Niinpä vanhanaikainen divisioona haukkaa sellaisia jo parinkymmenen tonnin verran eli usean rekkakuorman edestä päivässä.

Eikä niitä sotilaista uskalla lätäköstäkään juottaa, joten tuohon voidaan lisätä vielä kymmenen tonnia vettä. Tosin kuiva-annoksessa on vedenpuhdistustabletteja, mutta eivät nekään ihmeisiin pysty.

Aikoihin on siis eletty kapteeni Tušinin ja hänen aseveljiensä päivistä. Pullamössöpoikiahan siellä naapurissa taitaakin olla.
Tämä liukas tie näyttää Venäjän armeijalle alkaneen jo ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin se sai kenttäkeittiöt. Tämä oli tärkeä innovaatio ja keisari Wilhelm II kertoo muistelmissaan, että hän huolehti sen saamisesta käyttöön myös Saksan armeijassa.

Mukavaahan se lämmin ruoka on ja sen päivittäinen saanti varmasti vaikuttaa myös mielialaan. Mutta siinä oikeassa sodassahan pyritään puolin ja toisin tuhoamaan kaikki mahdollinen, mukaan lukien ja jopa aivan erityisesti vastustajan huolto.

Kun siinä sitten ollaan tyhjien käsien kanssa ilman annospusseja ja kuiva-annoksia, niin mahtanee tulla monelle jo kiukun kyynel silmään ja saattaa yllättää myös paniikki: kestämmekö me tätä?

On siis tervettä kehitystä, että sotilaskoulutuksessa luodaan valmiuksia tulla toimeen pelkillä sipseillä ja suklaalla. Mutta ne taitaa monella aikamme nörtillä jo olla muutenkin. Mutta luulen, että ainakin päivittäinen cokis on mieliala- ja imagosyistä välttämätön. Senhän myös Suomen armeija varmaan ytmmärtää.

 

 

Timo Vihavainen ti 16.07. 23:08

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Ennen oli paremmin

ke 01.07. 22:49

Anti-intellektualismin ydin

pe 12.06. 23:52

Aikansa innovaatio

su 07.06. 23:25

Nähdä Kuola ja kuolla.

ti 02.06. 23:47

Outoja pohjolan kansoja

to 21.05. 23:12

Kerettiläinen pietistien piireissä

la 16.05. 23:12

Kollektiivinen agitaattori

ma 11.05. 23:19

Tiedemies ja hänen aikansa

su 03.05. 22:20

Kansakunnan muistiongelmat

ti 28.04. 23:27

Turpaa tukitaan?

to 23.04. 18:35

blogit

Vieraskynä

Suomen vaiennettu raiskausepidemia: Miten suomalaiset valjastettiin rakastamaan hyväksikäyttäjiään

la 13.06.2020 00:30

Juha Ahvio

Vaatiiko evankeliumi tukemaan marxilaista vallankumousta?

ke 01.07.2020 23:05

Professorin Ajatuksia

Kaksi kansainvälistä sopimusta

ke 01.07.2020 22:48

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Valtamedia todisti kirjani väitteet oikeiksi reaktioillaan

ke 01.07.2020 22:51

Petteri Hiienkoski

Koronavirustaudin maailmanlaajuinen tuhovoima pandemiavertailussa

la 09.05.2020 16:34

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Nyt vain kiltisti maksatte, sanoo herrat EU:n

to 28.05.2020 14:06

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Rasismiin auttaa ainoastaan tiukka maahanmuuttopolitiikka

pe 03.07.2020 18:41

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

"R-idioottien" riemukinkerit

ke 01.07.2020 22:54

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Älä koskaan luota Ylen uutisointiin tarkistamatta faktoja

ti 28.04.2020 09:51

Tapio Puolimatka

Hermostuiko Seta uuden kirjani paljastuksista?

ke 01.07.2020 23:07

Olli Pusa

Ilmastosekoilun hinta?

pe 03.07.2020 10:49

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rakenteellinen rasismi

ke 01.07.2020 13:05

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Jos Suomessa olisi 3 miljoonaa asukasta

la 13.06.2020 00:01

Timo Vihavainen

Ennen oli paremmin

ke 01.07.2020 22:49

Matti Viren

Paljonko Suomi maksaa?

ke 01.07.2020 22:52