Ruotsin "malli" koronaviruksen torjumiseksi

"Meitä paimennetaan kuin lammaslaumaa kohti tuhoa, hullu kokeilu 10 miljoonalla ihmisellä, venäläistä rulettia Ruotsin kansalla"

Ulkomaat ma 11.05.2020 23:39

Maailman terveysjärjestö (WHO) on kutsunut Ruotsia koronavirustaistelun "mallimaaksi".

"Jotta voimme saavuttaa uuden normaalin, uskon, että Ruotsi edustaa monella tavalla tulevaisuuden mallia - jos haluamme palata takaisin yhteiskuntaan, jossa meillä ei ole karanteeneja", WHO:n hätäapuohjelman johtaja, tohtori Mike Ryan totesi ja ylisti huhtikuun lopulla Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmän toimineen oikein epidemian alusta lähtien.

"He ovat tehneet testejä ja nostaneet tehohoitokapasiteettiaan varsin merkittävästi.

Heidän terveydenhuoltojärjestelmänsä on aina pystynyt vastaamaan havaittujen tapausten lukumäärään."

Ryanin mukaan Ruotsia on "kritisoitu epäoikeudenmukaisesti" sen näennäisesti piittaamattomasta linjasta koskien sosiaalista etäisyyttä.

"Ruotsi on ottanut käyttöön erittäin vahvan julkisen politiikan, joka liittyy sosiaalisen kanssakäymisen vähentämiseen, ihmisten hoitoon ja suojaamiseen pitkällä aikavälillä hoitopalveluissa ja monissa muissa asioissa."

"Mitä se on tehnyt eri tavalla", hän lisäsi, "onko se luottanut suuresti kansaansa ja kansalaisten kykyyn ja haluun noudattaa fyysistä etäisyyttä ja itsesääntelyä."

Kuten Ruotsin Lundin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Paul W. Franks huomauttaa:

"Ruotsin lähestymistapa COVID-19 -tautiin ei voisi poiketa selvemmin naapureistaan, sillä se siirsi suuren osan vastuusta viruksen leviämisen viivyttämisessä ja haavoittuvien suojelemisessa kansalle.

Ruotsalaiset baarit, ravintolat ja koulut pysyvät auki. Ruotsi nauttii sinisen taivaan ja paahtavan auringon alla, ihmiset ovat kerääntyneet puistoihin ja rannoille, baareihin ja kahviloihin. Ruotsissa on kuitenkin paljon yhden henkilön kotitalouksia, ja kansalaiset kunnioittavat yleensä kansanterveyttä koskevia neuvoja ja ohjeita."

Geneettisen epidemiologian professorin mukaan tämä kaikki on ristiriidassa kulttuurisesti samankaltaisissa naapurimaissa määrättyjen paljon jämäkämpien fyysisten rajoitusten kanssa.

"Rajan toisella puolella Tanskassa, Norjassa ja Suomessa koulut suljettiin viikkoja sitten ja liikkumista rajoitettiin ankarasti."

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Judith Bergman kysyykin 9. toukokuuta 2020 päivätyssä artikkelissaan, onko Ruotsi todellakin "malli" muulle maailmalle koronavirustaistelussa.

Useat WHO:n tohtori Ryanin oletuksista vaikuttavat Judith Bergmanin mielestä nimittäin "vähintäänkin kyseenalaisilta".

Väkiluvultaan 10,18 miljoonan ihmisen Ruotsi oli 11. toukokuuta mennessä kärsinyt 3 225 kuolemasta, mikä vastaa 316,7 kuolemaa miljoonaa ihmistä kohti. Vertailun vuoksi muissa Pohjoismaissa - Tanskassa, Norjassa ja Suomessa - joissa kaikki suljettiin, on kuollut vastaavasti kussakin 529, 219 ja 267, mikä vastaa 91,25; 41,21 ja 48,39 kuolemaa miljoonaa ihmistä kohti.

Sen lisäksi, että Ruotsi kieltäytyi sulkemasta yrityksiä, ravintoloita ja kouluja, Bergman huomauttaa Ruotsin myös kieltäytyneen sulkemasta rajojaan matkailijoilta, jotka tulevat laajojen ja hallitsemattomien epidemioiden maista, kuten Iranista.

Ruotsin toimia vuoden 2020 koronaviruspandemian aikana johtanut valtionepidemiologi ja hallintovirkamies Anders Tegnell sanoi helmikuun lopulla:

"Ei ole ollut hyvä ajatus lopettaa lentoja. Tuorein esimerkki on luultavasti Italia. Siellä peruutettiin kaikki lennot Kiinaan, mutta silti puhkesi iso epidemia."

Tegnellistä on sittemmin tullut Ruotsin kohutun koronavirusstrategian "kasvot" ja hänellä on kriisin hoidossa enemmän sananvaltaa kuin pääministerillä.

Tegnell korosti, että lentojen lopettaminen Iranista vaikeuttaisi maan auttamista sen epidemiassa.

"Jos [lennot] Iranista lopetetaan, ei voida auttaa maata suojatarvikkeilla", hän selitti.

Esimerkiksi vielä 29. helmikuuta yksi Iranista ja 11 Pohjois-Italiasta tullutta konetta laskeutui Arlandan lentokentälle Tukholmaan, mutta mitään toimenpiteitä ei tehty ihmisten tarkistamiseksi viruksen varalta tai karanteeniin saattamiseksi. Lennot Iranista lopetettiin vasta 2. maaliskuuta ja jo 5. maaliskuuta Tegnell kritisoi Scandinavian Airlinesin (SAS) kaikkien Italiaan suuntautuvien lentojen lopettamista - päätöstä, josta hänen mukaansa "puuttui lääketieteellinen ja tieteellinen peruste".

Ruotsi lopetti kaikki ei-välttämättömät matkat lentokentille vasta 17. maaliskuuta, kun EU antoi suosituksen. Siitä huolimatta 40 konetta on saapunut joka päivä Tukholman Arlandan lentokentälle, missä matkustajia ei ole testattu koronaviruksen varalta heidän laskeuduttuaan maahan tai heitä ei ole käsketty karanteeniin.

Helmikuun lopulla sosiaaliministeri Lena Hallengreen kertoi uskovansa Ruotsin valmiuden pandemiaan olevan "hyvä". Kaksi kuukautta myöhemmin hän myönsi Aftonbladetille, että strategia oli epäonnistunut liittyen haavoittuvimpaan väestöryhmään eli ikääntyneisiin.

Myös pääministeri Stefan Löfven on myöhemmin myöntänyt, että riskiryhmien suojelemisessa ei ole onnistuttu.

Ruotsidemokraatit vaativat 5. toukokuuta erityisen keskustelun järjestämistä parlamentissa koskien Ruotsin hoitokodeissa koronakriisin aikana kuolleita.

"Ruotsissa kuolonuhrien määrä on kaksi kertaa suurempi kuin pohjoisten naapureidemme yhteensä. Yksi syy siihen on, että hallitus ei ole pystynyt suojelemaan vanhuksia", kertoi puolueen ryhmänjohtaja Henrik Vinge lehdistötiedotteessa.

"Se tosiasia, että Ruotsi ei ole pystynyt suojelemaan haavoittuvia ryhmiä tartunnoilta, on todettu hallituksen virkamiesten epäonnistumiseksi. Kehitys on ollut erityisen tuhoisa Tukholman alueen hoitokodeissa, jotka kärsivät ensin laajalle levinneestä tartunnasta.

Uuden tutkimuksen mukaan 123 hoitokotia alueen 227:stä oli jo saanut tartunnan pääsiäisviikonloppuna.

Se että Ruotsissa, toisin kuin muissa maissa, on ollut liian rajallista testausta ... eikä henkilökunnalle ole toimitettu tarvittavia suojavarusteita, on todennäköisesti vaikuttanut kuolemiin ruotsalaisissa hoitokodeissa. Todistajanlausuntojen mukaan on lisäksi tapauksia, joissa henkilökunta työskentelee oireista huolimatta... ja että on ollut vaikea saada [hoitokodin] työntekijöitä noudattamaan perushygieniakäytäntöjä."

Judith Bergman muistuttaa, että Ruotsissa oli aiemmin kylmän sodan aikana seitsemän miljoonan varasto hengityssuojaimista sekä suojavaatteista aikuisille ja lapsille.

"Erityyppisiä hengityssuojaimia kerättiin hätävarastoihin ympäri maata, joissa kussakin oli jopa 250 000 kappaletta. Lukumäärä vaihteli kunnan koosta riippuen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä varastoa pidettiin tarpeettomana ja vanhentuneena ja kaikki poltettiin", todetaan Ruotsin Armeijamuseon verkkosivujen lyhyessä tekstissä.

Vaikka useat hengityssuojat eivät enää toimineet, 2,2 miljoonaa hengityssuojainta olisi ollut edelleen toimivia ja asianmukaisia, ne poltettiin joka tapauksessa.

Ruotsin alueviranomaiset käsittivät 28. maaliskuuta, että Ruotsissa on pulaa lääkintähenkilöstön suojavälineistä, ja näyttävät juuri siksi Bergmanin mukaan vähentäneen suojavarusteita koskevia vaatimuksia.

"Terveydenhuollon työntekijät ovat huolestuneita siitä, että maan eri alueilla on madallettu henkilönsuojaimia koskevia vähimmäisvaatimuksia - esimerkiksi suun suojaaminen ei olisi standardi", kertoi Ruotsin radio.

Karolinskan henkilöstökeskuksen sairaanhoitajan ja terveydenhuoltoyhdistyksen edustajan, Mia Lehtosen mukaan:

"Tuolloin [epidemian alussa] meillä olisi ollut suun suojaus HEPA-suodattimella, huppu, visiiri, pitkähihainen suojatakki, kumisaappaat, käsineet, jotka oli teipattu pitkähihaiseen takkiin, ja nyt - vain muutamaa viikkoa myöhemmin - meidän on tarkoitus työskennellä vain hygienian perusrutiinien mukaisesti."

Joissakin sairaaloissa terveydenhuollon henkilöstön oli turvauduttava suojelemaan itseään sadeviitoilla.

Huolimatta pandemian leviämisestä Ruotsin ulkopuolelle - ja naapurimaiden, kuten Tanskan ja Norjan toimistojen, yritysten ja koulujen karanteeneista - Tegnell katsoi 11. maaliskuuta, että ruotsalaisten työntekijöiden ei pitäisi antaa työskennellä kotoa käsin "tasa-arvoon liittyvien" huolenaiheiden vuoksi:

"Tässä on tasa-arvonäkökohta. Yhteiskunnassa on tiettyjä ryhmiä, jotka voivat [työskennellä kotona], mutta eivät kaikki. Kuinka huolehdimme siitä, että meillä on edelleen tasa-arvo yhteiskunnassa ja että kaikilla on samat mahdollisuudet pysyä terveenä?"

Viisi päivää myöhemmin, maaliskuun puolivälissä, hän rohkaisi ihmisiä harkitsemaan kotona työskentelemistä.

Jo ennen maaliskuun puoliväliä Ruotsi lopetti päivittäisen raportoinnin vahvistetuista virustartuntatapauksista ja kansanterveysviranomainen muutti strategiaansa.

"Nyt ei ole enää tärkeää tietää tarkalleen, kuinka monta ihmistä on saanut tartunnan Ruotsissa", valtionepidemiologi Anders Tegnell sanoi. Sen sijaan viranomaiset seuraisivat, kuinka monta ihmistä passitettaisiin sairaalaan. Muita, jotka epäilevät saaneen tartunnan, ei testattaisi.

SVT Nyheterin mukaan jotkut Ruotsin kunnat ovat jopa pitäneet salassa hoidossaan olevien tartunnan saaneiden vanhusten lukumäärän:

"Sörmlands Media on jo pitkään yrittänyt saada kaikilta läänin kunnilta tietoa siitä, miltä tartunnan leviäminen näyttää vanhusten hoidossa, kuinka laaja se on ja minne se sijoittuu. Kunnat ovat vastanneet, että heillä ei ole tietoa tartuntojen leviämisen laajuudesta ja sanoneet, ettei sitä myöskään ole mahdollista selvittää.

Sörmland Median selonteko kuitenkin osoittaa, että tiedot eivät ole oikeita ja että kunnat salasivat tiedot aktiivisesti ... Jotkut kunnat ovat myöskin jättäneet ilmoittamatta tartunnan saaneiden henkilöiden lukumäärän Terveyden ja hyvinvoinnin keskushallinnon (National Board of Health and Welfare, Socialstyrelsen) suojavaatetusta koskevien tilausten kansalliseen raportointityökaluun. Sörmlands Median mukaan se voi olla vaikuttanut tartuntojen ehkäisytyön turvallisuuteen."

64-vuotiaasta valtionepidemiologista, lääkäri Anders Tegnellistä on tullut kahtiajakava hahmo, hänen pandemiaa koskeva lähestymistapansa ​​ja "ruotsalainen mallinsa" on tehnyt hänestä niin kehujen kuin nälvimisenkin kohteen. Tegnell on työskennellyt lähes 30 vuotta kansanterveyden parissa, ennen kaikkea rokoteohjelmiin ja pandemiavalmiuteen liittyvissä tehtävissä ennen kuin hänestä tuli valtionepidemiologi vuonna 2013. Tegnell on toiminut myös Maailman terveysjärjestö WHO:n palveluksessa Aasiassa ja Afrikassa, missä hän vietti aikaa Zairessa Ebolan puhkeamisen aikana vuonna 1995.

Toiset näkevät hänet sankarina, joka on noudattanut järkevää politiikkaa ja säästänyt Ruotsia taloudellisesta katastrofista.

Lisäpontta hänelle antoikin varmasti se, kun WHO:n hätäapuohjelman johtaja tohtori Mike Ryan kehui "Ruotsin menetelmää", jossa sääntöjä noudatetaan vapaaehtoisesti, ja sanoi maan olevan esimerkki, jos halutaan ulospääsyä karanteeneista.

Ruotsin leväperäistä koronastrategiaa on perusteltu muun muassa sillä, että jossakin vaiheessa virus leviää kuitenkin. Toisin sanoen tämän saman ajatusmallin mukaan muilla mailla olisi vääjäämättä edessä vastaava määrä tartuntoja ja kuolemia toisessa aallossa, kun nyt yhteiskuntaa ja taloutta halvaannutetaan ankarin kielloin aivan turhaan.

Tegnell on ottanut esimerkiksi Suomen, jota hän varoittaa mahdollisesti raskaasta toisesta aallosta, koska ensimmäisen aallon leviäminen on torjuttu niin voimakkaasti.

”Syksyllä tulee uusi aalto. Ruotsissa on silloin korkea immuniteetti, ja tapausten määrä pysynee melko matalana.

Mutta Suomessa immuniteetin kattavuus tulee olemaan matala. Joudutaanko Suomi sulkemaan uudelleen täysin?” Tegnell kuittailee Financial Timesille.

Ruotsin koronaekspertti Tegnellin johdolla Ruotsi on pyrkinyt tavoittelemaan "laumaimmuniteettia", jossa riittävän monen toivotaan saavan virustartunta ja sitä kautta yhteiskuntaan syntyisi laaja-alainen perusta tartunnasta toipuneista, joilla olisi virukselle vastustuskyky. Näin ollen uskotaan, että he eivät enää sairastuisi viruksen aiheuttamaan tautiin tai levittäisi virusta eteenpäin - tauti lopulta lakkaisi leviämistä, koska suurin osa ihmisistä ei olisi sille enää alttiita.

"Laumasuoja" saavutetaan yleensä rokotuksella, ja se toteutuu, kunnes riittävän suuri osa väestöstä on saanut immuniteetin.

Tutkijat Ruotsissa ja maailmalla ovat pitäneet "laumaimmuniteettiin" pyrkimistä vaarallisena, sillä se on johtanut nousevaan kuolleisuuteen ja esimerkiksi 22 tutkijaa on esittänyt hallintastrategiasta kritiikkiä, jonka mukaan pandemiasta ovat vastanneet "taitamattomat virkamiehet".

He vaativat 14. huhtikuuta ruotsalaisessa johtavassa päivälehdessä Dagens Nyheterissä julkaistussa yhteisessä DN Debattissa Tegnelliä eroamaan, vetosivat hallitusta toimimaan eri tavalla ja peräänkuuluttivat vaaleilla valittuja poliitikkoja puuttumaan "pikaisin ja radikaalein toimenpitein".

”Kun virkamiehillä eivät riitä lahjat ennustaa tai rajoittaa epidemiaa, on poliitikkojen tehtävä väliintulo nopein ja radikaalein toimin”, tutkijat vaativat.

Tutkijoiden mukaan Ruotsin kansanterveysvirasto on väittänyt neljä kertaa, että tartunnan leviäminen on tasaantunut tai vähentynyt päinvastaisista todisteista huolimatta. He huomauttavat tartuntojen ja kuolemien vähenemisestä Suomessa, joka on toteuttanut paljon rajoittavampia toimenpiteitä.

Ensinnäkin Ruotsi on heidän mukaansa epäonnistunut vanhusten suojelussa. Toiseksi tutkijat muistuttavat, että ajan voittamisella voi olla paljonkin väliä, sillä hoitomuotoja ja rokotetta virukseen kehitellään jatkuvasti.

Anders Tegnell vastasi kritiikkiin ja väitti muun muassa, että tutkijoiden kirjoittamassa artikkelissa olevat kuolleisuusluvut eivät pidä paikkaansa: "kyseisessä artikkelissa on useita perustavanlaatuisia virheitä".

"Keskusteluartikkelissa käyttämämme luvut ovat yhdenmukaisia ​​kolmen yleisimmin käytetyn kansainvälisen tilastosivun kanssa, nimittäin WHO:n verkkosivuston, Johns Hopkins School of Medicine -sivuston ja Worldometerin kanssa.

Näiden sivujen aineisto puolestaan ​​päivitetään ajantasaisesti kaikista tiedetyistä tapauksista maailmassa, jotka ovat saatavissa Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ((European Center for Disease Prevention and Control, ECDC) verkkosivuilla", tutkijat perustelevat.

Yksi kritiikin taustalla olevista tutkijoista, ruotsalainen tartuntatautien asiantuntija tohtori Stefan Hanson totesi kanadalaiselle Globe and Mail -sanomalehdelle:

"Tämä on riskialtista liiketoimintaa, emmekä tiedä mitään laumaimmuniteetista. Tiedämme vain, että paljon ihmisiä on kuollut. Nämä ovat ihmisiä, eivät vain lukuja. Jos olisimme valinneet toisen lähestymistavan, tämä määrä olisi ollut paljon pienempi."

Globe and Mailin mukaan:

"Tohtori Hanson uskoo, että tohtori Tegnell tahallisesti edisti laumaimmuniteettia. Hänen olisi pitänyt noudattaa norjalaista, tanskalaista ja suomalaista lähestymistapaa ja ottaa käyttöön karanteeni."

"Ei voi vaarantaa ihmishenkiä, jos ei tiedä mitä riskejä ottaa", tohtori Stefan Hanson selvitti.

Lundin yliopiston matemaatikko Marcus Carlsson on puolestaan julkaissut You Tube- videoita vakuuttaen, ettei mistään päin maailmaa ole todisteita ”laumaimmuniteetista”, joka torjuisi viruksen puhkeamista. Hän kuvaili hallituksen lähestymistapaa "hulluksi kokeiluksi 10 miljoonalla ihmisellä".

Carlssonin mielestä Tegnell ja Löfven pelasivat "venäläistä rulettia Ruotsin kansalla".

”Ainakin jos aiomme selviytyä tästä kansana… tuodaan tosiasiat esiin niin, että ymmärrämme syyt. Minusta tuntuu, että meitä paimennetaan kuin lammaslaumaa kohti tuhoa.”

Vaikka Anders Tegnell on puolustanut Ruotsin koronastrategiaa viimeiseen asti, hän ei viime kädessä itsekään usko, "tuleeko mikään maa koskaan saavuttamaan täyttä laumaimmuniteettia".

Myös kuolemien määrän Tegnell väittää tulleen hänelle yllätyksenä:

"Me todella uskoimme, että vanhainkotimme onnistuisivat paljon paremmin pitämään taudin poissa."

Ruotsin hän kuitenkin uskottelee olevan ”etulyöntiasemansa” suojin paremmin turvassa uusilta virusepidemia-aalloilta kuin muut maat.

Tohtori Tegnell on aiemminkin joutunut arvostelun kohteeksi pandemiastrategian yhteydessä. Vuonna 2009 sikainfluenssan puhjettua hän puolsi Pandemrix-nimisen rokotteen laajamittaista käyttöä. Lopulta yli 400 rokotetulle ruotsalaislapselle kehittyi narkolepsia, harvinainen unihäiriö, ja lääke vedettiin pois markkinoilta. Myös monet muut Euroopan maat käyttivät Pandemrixia ja ilmoittivat narkolepsiatapauksista, mutta Ruotsi oli suurimpia lääkkeen käyttäjiä. Myöhemmin hallitus pyysi anteeksi ja maksoi korvauksia asianomaisille.

Tegnell puolusti rokotteen käyttöä ja sanoi tuolloin, että oli vaikea tasapainotella ”400 narkolepsiaa sairastavan lapsen ja 100 kuolemantapauksen kanssa”.

Dagens Nyheterin entinen päätoimittaja Hans Bergstrom kirjoitti 17. huhtikuuta:

"COVID-19: n kuolleisuusaste [Ruotsissa] on yhdeksän kertaa suurempi kuin Suomessa, lähes viisi kertaa korkeampi kuin Norjassa ja yli kaksinkertainen kuin Tanskassa", joissa määrättiin karanteeneja.

Ruotsin lähestymistapa koronavirukseen osoittautui Hans Bergstromin mukaan huonosti suunnitelluksi osaltaan siksi, että Ruotsin väestön rakenne on muuttunut.

"Vuosia Afrikasta ja Lähi-idästä tulleen erittäin suuren maahanmuuton jälkeen 25 % Ruotsin väestöstä - 2,6 miljoonaa 10,2 miljoonan väestöstä - on äskettäin syntynyt muualla kuin Ruotsissa.

Osuus on vielä suurempi Tukholman alueella. Somaliasta, Irakista, Syyriasta ja Afganistanista tulevat maahanmuuttajat ovat yliedustettuina COVID-19 -kuolemantapauksissa.

Tämä johtuu osittain tiedon puutteesta maahanmuuttajien kielellä. Tärkeämpi tekijä näyttää kuitenkin olevan asumistiheys joissakin maahanmuuttajien runsaasti asuttammissa lähiöissä, ja sitä lisää sukupolvien välinen tiiviimpi fyysinen läheisyys."

Breitbart uutisoi maaliskuun lopulla Ruotsin sosiaalihallituksen (National Board of Health and Welfare, Socialstyrelsen) laatineen suuntaviivat, ketkä koronaviruspotilaat saavat hoitoa ensisijaisesti. Ohjeistuksista voitiin havaita, että ikääntyneet Ruotsin kansalaiset jätettäisiin kuolemaan ja jopa laittomasti maassa olevat ulkomaalaiset menisivät ruotsalaisvanhusten edelle, kun pohdittaisiin, kuka pääsee tehohoitoon tai hengityskoneeseen ja kuka ei.

Aikaisemmissa raporteissa oli väitetty, että Ruotsin hallitus oli aloittanut yksityiskohtaisten suunnitelmien laatimisen "kiireellisyysluokituksesta" siltä varalta, että koronaviruspotilaat ylikuormittavat hätävuoteet ja tehohoitoyksiköt.

Raportti paljastui sen jälkeen, kun entinen tartuntatautien ehkäisyyn erikoistunut lääkäri Staffan Sylvan totesi, että Ruotsin lääketieteellinen järjestelmä oli täysin valmistautumaton suuren virusepidemian varalta.

”Tällä hetkellä sairaaloillamme on jo suuria ongelmia kiireellisesti sairaiden potilaiden vastaanottamisessa ja hoidossa. Mistä on kysymys näissä harhaanjohtavissa tiedoissa koskien valmiuttamme?" hän korosti jo helmikuun lopulla ennen epidemian puhkeamista.

Ruotsin viranomaiset ovat joka tapauksessa tunnettuja siitä, että he ovat aikaisemminkin asettaneet maahanmuuttajat haavoittuvassa asemassa olevien ruotsalaisten edelle.

Esimerkiksi vuonna 2016, jolloin useat vammais- ja dementiaryhmät häädettiin kodeistaan vasta saapuneiden turvapaikanhakijoiden majoittamiseksi.

Edes koronavirus ei estä Ruotsia vastaanottamasta uusia turvapaikanhakijoita.

Vaikka Euroopan komissio suositteli 16. maaliskuuta ei-välttämättömän matkustamisen väliaikaista rajoittamista kolmansista maista EU:hun ja kehotti 8. huhtikuuta jatkamaan sitä 15. toukokuuta asti, kuitenkin henkilöt, jotka "tarvitsevat kansainvälistä suojelua tai muista humanitaarisista syistä", vapautetaan näistä kolmansista maista tapahtuvasta matkustamista koskevista rajoituksista.

Näin juuri mainitaan 30. maaliskuuta 2020 päivätyssä Euroopan komission asiakirjassa, jonka otsikko on:

"Ohjeet ei-välttämättömän EU:n alueelle matkustamisen väliaikaisen rajoituksen toteuttamisesta, kuljetusjärjestelyjen helpottamisesta EU:n kansalaisten kotiin palauttamiseksi ja vaikutuksista viisumipolitiikkaan".

Tämä tarkoittaa, että kansainvälistä suojelua hakevia ihmisiä ei voida käännyttää ja että maahanmuuttajien ja pakolaisten oikeuksia hakea turvapaikkaa ei keskeytetä edes koronaviruksen aikana.

Lisäksi Euroopan komissio antoi 16. huhtikuuta suosituksen, jossa EU:n jäsenvaltioita varoitettiin siitä, että turvapaikkahakemusten rekisteröintiä ja käsittelyä on jatkettava ja jäsenvaltioiden on noudatettava turvapaikkalakia.

Koronaviruksen vuoksi eurooppalaisten on käsketty pysyä kotona, koulut ja päiväkodit ovat suljettu, ihmiset eivät ole pystyneet menemään töihin ja monet ovat menettäneet työpaikkansa. Kaikki on tehty koronaviruksen leviämisen minimoimiseksi.

Maahanmuutto näyttää kuitenkin aina olevan se asia, jota EU ei halua keskeyttää - olipa tilanne kuinka surkea tahansa, alleviivaa Judith Bergman 5.5.2020 artikkelissaan "EU: Covid-19 ei keskeytä turvapaikkaoikeuksia".


 

 

Tytti Salenius ma 11.05. 23:39

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

videot